"Ikä ei tule yksin", huomaan sen suhtautumisessani oman liikkumiseen. Ennen pyöräilin minne ja mihin vuoden aikaan tahansa etenkin nastarenkailla. Nyt olen alkanut vähän pelkäämään varsinkin talvella pyöräillessä ja usein valitsen kävelyn pyöräilyä mieluummin. Olen hankkinut jopa nastakengät, mutta niillä en ole vielä kävellyt, kun en tiedä, uskaltaako niillä kävellä kokoustiloissa myös. Sen sijaan kävelysauvoja käytin viimeksi tänään paikasta toiseen mennessäni. On todella mukavaa kävellä Raunistulasta keskustaan joen rantaa pitkin, vaikkakin liukasta siellä on ;o). Vastaantulijat tuntuivat olettavan minun olevan vain kuntoilemassa eikä matkalla jonnekin, kun liikun sauvojen kanssa ja onhan se ymmärrettävää. Nyt suuntasin kuitenkin ensin isoisäni isän vanhaan kotiin, jossa nykyään majailee kulttuuripääkaupungin toimisto maijailee. Olin siellä päivittämässä tietojani Turusta Euroopan Kulttuuripääkaupunkina 2011.

Turussa on aina elännyt rinnan valtakulttuuri ja vastakulttuuri. Turun sijainnista johtuen Euroopasta on aina tullut Suomeen uusia näkökulmia Turun kautta. Vuonna 2011 niitä tulee varmasti paljon. Kulttuuripääkaupungin koko ohjelma julkistetaan 9. kesäkuuta. Hyvinvointi, kansainvälisyys ja luovat alat ovat teemoja. Hyvinvointiteemalla,Turku 2011 -kulttuuripääkaupunki tavoittelee pitkäkestoisia vaikutuksia. Toiminta suunnitellaan siten, että kulttuuripääkaupunkiprosessin myötä syntyvät parhaat käytännöt, toimintamallit ja aloitteet jäävät pysyväksi osaksi Turun kaupunkikehitystä sekä alueellista, kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä. Kulttuuritoimintaa näkyy katujen ja kulttuuripaiikojen lisäksi esimerkiksi sairaaloissa, päiväkodeissa, vanhainkodeissa, vankiloissa ym. Minua ilahdutti myös se, että Kynnys ry:n kanssa on tulossa iso hanke. Vapaaehtoisryhmiä tulee toimimaan koko vuoden ja niissä on kaikenikäisiä ja kaikenlaisia ihmisiä. Koko kaupungin kirjo tulee näkymään tässä isossa tiimissä. Ehdotin, että Ruotsin päässä käytettäisiin mielenkiinnon herättämisessä hyväksi meidän Ville Niinistön vaimoa Maria Wetterstrandia, joka on varmasti suosituin puoliturkulainen Ruotsissa tällä hetkellä ;o).

Kiirehdin sitten Varsinais-Suomi kasvuun 2010-seminaariin, johon tulin pahasti myöhässä, koska tilaisuudet olivat ihan päällekkäin. Suomen Yrittäjien ekonomisti Timo Lindholm kertoi, että lyhyet euriborit ovat antaneet huiman korkoelvytyksen Suomessa, kun meillä käytetään enemmän lyhyitä korkoja kuin Euroopassa yleensä. Itsekin 3 kk euribor-korkoihin sidottuna velallisena iloitsen näistä alhaisista koroista. Lindholm totesi myös ,että isommat käänteet yleensä aina aliarvoidaan, joten toivottavasti myös nousu nyt aliarvioidaan. Vuosi 2010 ei mitenkään vielä näytä helpolta, vaikka parempaan suntaan vähitellen mennäänkin.

Pankkitoiminnan johtaja Reima Rytsölä Pohjola pankista toisti jo aiemmin kuulemaani, että suomalaiset yritykset menivät tähän lamaan merkittävästi paremmassa kunnossa kuin 90-luvun lamassa. Siksi myös konkursseja on ollut vähemmän, kun puskureita on ollut paremmin sekä yrityksillä että myös pankeilla. Edellisessä lamassa pankeilla ei ollut varaa antaa joustoja, vaikka olisivat nähneet sen viisaaksikin, jotta yritys olisi päässyt taas jaloilleen. Nyt pankkien välisillä rahamarkkinoilla riskilisät ovat viime kuukausina painuneet alimmilleen kahteen vuoteen. Kuulemma pankkien sisäänostohinta rahalle on tullut alas, mikä laskee rahan hintaa myös ulos esimerkiksi yrityksille annettavissa lainoissa. Välillähän nämä lainat pomppasivat todella korkeaksi, kun pankkienkin oli kallista saada rahaa.

Vuosi 2012 tulee olemaan monien erityisen suurten yrityslainasummien takaisinmaksuvuosi Suomessa. Moni näistä on ulkomaisten rahoituslaitosten myöntämiä lainoja, ja tilanne näyttää siltä, että näistä monien tilalle pitäisi löytää jatkossa kotimarkkinoiden rahoittajia, mikäli samat lainat halutaan uusia.  Sinänsä Suomessa kokonaisluotonanto on tullut jonkin verran alas, koska nyt on investoitu vähemmän kuin aiemmin. Toivottavasti tämä ruuhkainen uudelleenlainoitusvuosi menee hyvin, ja taloudelliseen toimintaan ei silloin tule pahoja taukoja.

Uudenkaupungin kaupunginjohtaja Kari Koski kertoi, että Uusikaupunki panostaa nyt bioenergiaalaan ja että tavoite kohti hiilineutraalia kuntaa on selvästi tuonut jo imagohyötyjä. Hän korosti yrityksille annettavan tuen tärkeyttä. Yritysten pitää voida ennakoida poliittisten päättäjien toimia niin. Päättäjien pitää esimerkiksi tietää, mitä uskaltaa luvata yrityksille esimerkiksi, koska lupaukset on pystyttävä pitämään. Lupahakemuksissa autetaan niin, että vain nimi pitää kirjoittaa itse, ja kaupungin edustaja on aina mukana, kun yritys neuvottelee esim. TE-keskuksen kanssa. Hän myös totesi hyvän pointin, että mitään yrittäjää ei pidä aliarvoida, sillä ihan hullulta kuulostavakin yritysidea voi kohta olla menestyvä yritys.

Myös lämmönsiirtimiä valmistavan Vahterus oy:n toimitusjohtaja Mauri Kontu korosti sitä, miten uusia ideoita tarvitaan koko ajan. Energianiukkuus ja maailman lämpeneminen tuottaa markkinoita lämmönsiirtimille ja EU helpottaa tämän yrityksen menestymistä markkinoilla, kun normit in yhtenäistetty.
Hän kertoi myös siitä, miten tämä perheyritys on aina asioinut Paikallisosuuspankissa. Keskenäinen luottamus on tärkeää pankkisuhteen lisäksi myös suhteessa TE-keskukseen ja Finnveraan. Mietin sitä, että pienemmällä paikkakunnalla tällaisen luottamuksen rakentaminen on varmaankin hieman helpompaa kuin muuttoliikenteen risteyksissä ja suurissa kaupungeissa. Kun ihmiset ovat tunteneet toisensa kauan ja usein jopa usean sukupolven ajalta, niin luottamuksen menettäminen olisi kaikille osapuolille paljon kovempi juttu kun anonyymissa paikassa.

Tammikuun istuntotauko kuluu taas normaaliin tapaan ihmisten tapaamisiin Turussa ja erilaisiin seminaareihin, joihin ei muuten ehtisi. Viime päivinä olen osallistunut mm. talousseminaarin STX telakan tulevaisuudesta. Pääpuhujana oli Matti Vanhanen. Sitä ennen olin koko päivän kestävillä XLII Asianajajapäivillä lakivaliokunnan puheenjohtajan roolissa, jossa mm. tutustuin mukavaan asianajaja Arvelaan. Viime viikolla olin myös Nordean vastuullisen sijoittamisen seminaarissa Helsingissä ja kävin puhumassa Salon rotareille.

Olen Teollisuussijoituksen sijoitusneuvoston jäsen. Teollisuussijoitus on valtion pääomasijoitusyhtiö, joka edistää pääomasijoitustoiminnan keinoin suomalaista yritystoimintaa, työllisyyttä ja talouden kasvua. Itse olen täällä ajanut esimerkiksi aalto- ja tuulienergian yrityksiimme sijoittamista. Nordean vastuullisen sijoittamisen seminaari oli siksikin kiinnostava. Siellä oli puhujana Sasja Beslik Ruotsista. Hän toimii johtajana Nordean sijoitustusten ESG-analyysien (Environmental, Socian and Governance) parissa ja on YK:n ympäristöohjelman (UNEP) Finance Initiative's Water Work Groupin puheenjohtaja.  Hänet rankattiin Ruotsin parhaaksi ESG-analyytikoksi vuonna 2008.

Sijoituskohteiden vastuullisuutta pohdittaessa aluksi oli eettinen sijoittaminen, sitten alettiin huomioida myös sosiaalisia vaikutuksia ja myös ympäristövaikutuksia. YK on kehittänyt vastuullisen sijoittamisen periaatteet (Principles for Responsible Investment). Siinä missä eettisellä sijoittamisella aluksi tarkoitettiin sitä, että ei haluttu sijoittaa yrityksiin, joiden tuotteita ovat esimerkiksi alkoholi, tupakka tai aseet, niin nyt halutaan jo vaikuttaa tulevaisuuteen sijoittamalla. Miten varmistaa, ettei omilla sijoituksilla ainakaan lisää ilmastonmuutosta? Nyt hiilidioksidijalanjälkiä lasketaan jo sijoituksillekin. Nyt ei enää vältellä huonoja yhtiöitä vaan etsitään hyviä.

Vastuulliset sijoitukset voittavat usein ajan mittaan myös vähemmän vastuulliset, koska vältetään esimerkiksi ilmastonmuutoksen ja huonon hallinnon aiheuttamien skandaalien riskit. Esimerkiksi Al Gore perusti sijoitusrahaston, joka ei sijoita öljy- ja hiiliyhtiöihin, koska tällaiset yhtiöt eivät ole tulevaisuuden yhtiöitä. Mutta pääideana ei ole välttää tiettyjä yhtiöitä vaan alusta alkaen valita oikeita. Yritysten riskiherkin alue ei ole taloudessa vaan eettisissä heikkouksissa, kuten on nähty esimerkiksi Enronilla. Pitää valita yhtiöitä, jotka haluavat kantaa vastuunsa, ja sijoittajien pitää seurata ja sitoutua aktiivisesti niihin yrityksiin, joihin he sijoittavat.

Pohjoismaiset suuret sijoittajat ovat jo nyt aktiivisia ja ottavat yhteyttä sijoittamiinsa yhtiöihin, jos heitä huolestuttaa jokin niiden toiminnassa. Esimerkiksi Norjassa iso sijoitusfirma päätti lopettaa täysin tupakkaan sijoittaminen, ja tämä tulee varmasti vaikuttamaan muidenkin sijoitusyhtiöiden strategioihin. Nyt pitää kysyä, missä rahamme ovat sitten, kun maailma ei enää käytä öljyä?

Jos kierrätän ja ajan Priuksella, mutta eläkerahani ovat sijoitettuja intialaiseen hiiliteollisuuteen, niin eikö tässä ole ristiriitaa? Jos Ruotsissa nyt pohditaan siirtymistä laajasti vastuulliseen sijoittamiseen, niin tämä trendi tulee vähitellen tänne meillekin. Keskustelussa otin esimerkiksi hyväntekeväisyysarpajaiset. Moni meistä haluaa antaa jotakin hyväntekeväisyyteen ja samalla voittaa arpajaisissa. Jos samalla satsaa rahansa parempaan tulevaisuuteen, ja ehkä myös sitä kautta saa tuottoja itselleen, niin lyö kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Totesin myös, että jos haluaa olla ensimmäisten eikä viimeisten kanssa siirtymässä uudenlaisiin sijoituksiin, niin se pitää tehdä nyt. Kohta hinnoissa näkyy, mitkä ovat jo eilisen ja mitkä huomisen sijoittajan unelmakohteita.

Suosittelen lämpimästi viikonlopun viihteeksi Avatar 3D-elokuvaa. Vaikka tarinan voi arvata melkein alusta niin se ei haittaa, sillä tarina ja elokuva on niin kaunis. Lempeä ympäristöviesti on juuri sopivassa paketissa ja romantiikkaakin on sopivasti kaiken ikäisille. Ikäraja rajasi nuorimmaisemme pois elokuvaseurueestamme. Jos räiskintää olisi ollut vähän vähemmän, niin olisimme voineet ottaa hänetkin mukaan.

Nuorimpaisemme kanssa olinkin sitten toisessa kulttuuriesityksessä, Åbo svenska teaterin hauskaa ja sympaattista Pettson & Findus-näytelmää katsomassa. Se sopikin erinomaisen hyvin todella pienille, ja meidän lähes 10-vuotias olikin jo vähän vanha katsoja sinne. Tähän esitykseen ei taida olla enää näytöksiä, mutta yleisesti ottaen nämä ÅST:n esitykset ovat myös hyviä kielikylpyjä suomenkielisille ;o).

Olin kuuntelemassa professori Helena Rannan eduskunnan naisverkostolle pitämää luentoa naisten ympärileikkauksesta. Uusi tieto minulle oli se, että Suomessa yksityisellä puolella tehdään jonkin verran korjausleikkauksia naisille, jotka ovat tämän kauheuden joutuneet kokemaan. Olen ollut puhumassa tätä väkivallantekoa vastaan useaan otteeseen myös niissä maissa, joissa tämä traditio yhä elää vahvana. Toivon todella, että Helena Ranta on oikeassa siinä, että tämä paha kierre saadaan katkaistua, kun tullaan uuteen kulttuuriin. Eli että toisen sukupolven maahanmuuttajat lopettavat tämän väkivaltaisen perinteen tultuaan kulttuuriyhteisöön, jossa tätä tapaa ei ole ja siihen suhtaudutaan kielteisesti.

YLE:n maanantaina esitetty Silminnäkijä-ohjelma Siveyden tähden käsitteli ns. "kunniamurhia", tai paremminkin häpeämurhia. Ohjelman voi katsoa nyt jälkikäteen myös YLE:n Areenassa. Raija Ala-lipasti Turun naiskeskuksesta on Suomessa keskeinen henkilö taistelussa kunniamurhia vastaan. Olen ollut jonkin verran mukana tässä Raijan vetämässä toiminnassa, ja arvostan hänen työtään kovasti. Häneltä julkaistiin tänä vuonna kirja nimeltä Kunniaväkivalta. Raijan lisäksi ohjelmassa esiintyi rohkeita nuoria naisia, jotka joutuvat pelkäämään henkensä edestä.

Oikeusministeriö järjesti sopivasti itsenäisyysjuhlien jälkeen maanantaina 7.12. kello 9.00 tuomioistuinten keskushallinnon järjestämisvaihtoehtoja koskevan seminaarin. Sen verran tämä juridiikkaa intohimoisesti seuraavien maailma on jo minulle auennut, etten yhtään väsynyt tai pitkästynyt seminaarissa, vaikka yöunet jäivätkin edelliseltä yöltä vähiin. Taisin olla ainoa puheenvuoron pitäjä, jolla ei ollut oikeustieteen loppututkintoa, sillä valtiotieteiljänä minulla on vain joitain alan peruskursseja takanani. Puhuin muun muassa tietohallintojärjestelmien ongelmista, joita vaikuttaa olevan kaikilla sekä resurssihallinnosta eli ihan rahastakin. Hämmennyin hieman itsekin siitä, miten tuolla en puhunut idealistina vaan realopoliitikon suulla lakivaliokunnan puheenjohtajana ;o). Tuntui ihan siltä, että vietän nykyään paljonkin aikaa korkeimman hallinto-oikeuden presidentin Pekka Hallbergin kanssa, sillä istuin hänen takanaan kyseisessä seminaarissa ja pari päivää aikaisemmin hänen vieressään KHO:n omassa seminaarissa, joka käsitteli KHO:n pyramiditutkimusta hallintolainkäytön vaikuttavuudesta.

Omat opiskeluajat ja etenkin juuri ne peruskurssit tulivat mieleeni, kun luennoin jokin aika sitten Åbo Akademin opiskelijoille valtio-oikeudesta. Nuorten yhteiskunnallisesti kiinnostuneiden ihmisten kanssa on aina hauska puhua. Tällaista tekisi mielellään enemmänkin :o).

On minulla ollut yksi itselleni tutumpikin puhetilaisuus, kun sain taannoin Turun nuoristotalo Vimmassa alustaa Varsinais-Suomen vihreiden piirikokouksessa. Yritin saada alueemme mukavat vihreät heräämään siihen, että nyt pitäisi aloittaa kamppailu siitä, kenestä tulee uusi kansanedustaja alueeltamme. Ei riitä, että minä tiedän kuinka fiksuja ja mukavia tulevat ehdokkaamme ovat. Se tulisi saada kaikkien tietoon.

Kööpenhaminan ilmastokokous on alkamassa. Toivon, että siellä otetaan iso askel eteenpäin ilmastonmuutoksen torjunnassa. Nyt tehtävät päätökset ratkaisevat sen, millaisessa maailmassa lapsemme elävät. Meillä on nyt tuplahaaste, sillä meidän pitäisi samalla ratkaista ilmastouhka ja löytää uusia työpaikkoja Suomeen.

Teollisuusrakenne muuttuu. Sähkön kulutus on kahden viime vuoden aikana romahtanut enemmän kuin kertaakaan toisen maailmansodan jälkeen. Alas on tultu jo yli kahden Loviisan ydinreaktorin vuotuisen tuotannon verran. Seuraavina vuosikymmeninä koko länsimainen elämäntapa pitää rakentaa uudelleen. Se tarkoittaa samalla myös työtä ja toimeentuloa sellaisille aloille, jotka ratkovat maailman ongelmia. Samalla voidaan tuoda vaurautta Suomeen.

Esimerkiksi vanhojen energiaratkaisujen, kuten ydinvoima, sijaan tarvitsemme uusia ratkaisuja, jotka sekä vähentävät päästöjä että tuovat työpaikkoja. Ydinvoimaa rakennettaessa työpaikat ovat valuneet ulkomaisille toimijoille. Sen sijaan meillä olisi kaikki edellytykset tulla bioalan kultamaaksi. Eläinten lannasta biokaasua tuottava varsinaissuomalainen Biovakka on hyvä esimerkki uusista innovaatioista. Metsäteollisuuden rakennemuutos avaa puupohjaiselle taloudelle myös uusia mahdollisuuksia. Uusia, jalostusarvoltaan paperia ja sellua paljon korkeampia tuotteita on välttämätöntä kehittää. Turun Linnanfältin alueelle ideoitu uusi puinen asuinalue on yksi puurakentamisen edistämisohjelman valtakunnallisista pilottihankkeista.

Tuulivoima-alalta Suomesta löytyy jo kotimaista huipputeknologiaa. Ilmatieteen laitoksen kokoama uusi tuuliatlas vahvistaa, että Suomessa on hyvät edellytykset tuulivoiman tuotannolle. Eniten tuulee talvisin eli juuri silloin, kun sähkön tarvekin on suurinta. Lisäämällä tuulivoiman osuutta energiantuotannossa tuetaan samalla kotimaista teknologiaa. Aaltovoimasta ei saada ratkaisua Suomen energiantuotantoon, mutta suomalainen aaltoenergiaa kehittävä yhtiö AW-energy on alallaan maailman huippuja. Fortum onkin jo aloittanut yhteistyön tämän yrityksen kanssa. Nokia Siemens Networks sen sijaan on lähtemässä mukaan älykkäisiin sähköverkkoihin. Vihertyöpaikat eivät synny vain teknologiaosaajille. Insinöörien lisäksi tarvitaan muitakin osaajia aina markkinoijasta siivoojaan. Työpaikkoja syntyy myös rakentamiseen ja liikenteeseen sekä erilaisiin palveluihin, kuten ekokauppoihin, ekoturismiin ja vanhojen tavaroiden korjaamiseen ja uudistamiseen.

Annetaan tänä jouluna toisillemme enemmän aikaa ja vähemmän tavaraa. Palvelulahjakorteilla vilkastamme samalla paikallisia yrityksiämme. Voimme antaa toisillemme joululahjaksi monenlaisia asioita, mutta emme perinteistä, suomalaista valkeaa joulua. Toivottavasti Kööpenhaminan ilmastokokous lunastaa odotukset.

Janina Andersson, kansanedustaja (vihr)

Kolumni julkaistiin tänään Turkulaisessa.

Tämä oli taas kerran tehokas kokousmatka. Saavuin yöllä kello kolme hotelliini, ja seuraavana aamuna aloitimme kokouksen 9.15. ja kokous jatkui suoraan aina ilta yhdeksään asti. Seuraavana päivänä aloitimme kello 9 ja lopetimme illalla kuuden paikkeilla. Viimeisenä päivänä aloitimme taas kello 9, kokous loppui kello 14 ja kello 14.20. auto vei minut lentokentälle. Eli eipä tälläkään kertaa jäänyt paljon aikaa nauttia ihanasta Istanbulista ;o). Perjantai-iltana kävelin kuitenkin Taksim-alueella, ja matkustin museoratikalla ruuhkaisella kävelykadulla. Tunnelma siellä oli tiivis ja elävä.

Lauantaina 14.11. ehdin siis  vielä nipin napin osallistumaan Itä-Euroopan ja Keski-Aasian parlamentaarikkojen foorumiin samasta aiheesta, mitä konferenssi pitkälti käsitteli eli seksuaaliterveyden edistämisestä tällä alueella.
Läsnä oli 22 kansanedustajaa seeuraavista maista: Albania, Armenia, Azerbaijan, Bosnia & Herzegovina, Bulgaria, Georgia, Kasakstan, Kirgistan, Liettua, Moldova, Romania, Venäjä ja Tadjikistan. Eli oli aika mielenkiintoista olla mukana suomalaisena. En ole esimerkiksi tottunut siihen, että vieressäni istuva mieskollega ottaa vesipullon kädestäni, avaa sen ja kaataa lasiini, vaikka olisin hyvin pystynyt siihen itse ;o). Eli tällaista naisten palvelemista emme useinkaan harrasta Suomessa, mutta naisia kohdellaan muuten paremmin Suomessa kun melkein missään muussa maassa. UNICEF:in edustaja kertoi minulle, kuinka alentavalla tavalla näissä Itä-Euroopan maissa esimerkiksi lääkärit saattavat kohdella raskaana olevia naisia. Medikaalinen hoito ja äitikuolleisuus ovat kyllä parantuneet selvästi, mutta henkisellä puolella tasa-arvo ontuu pahasti. Otin esiin tämän keskustelussa, ja kysyin myös lisää romanien kohtelusta terveydenhuollossa.

Maahanmuuttajien väliinputoaminen terveydenhuollossa ja etenkin romanien palveluiden tarve oli UNFPA:n varajohtajan Thea Fierensin, entisen hollantilaisen kansanedustajan, viesti. Romanien mahdollisuus antaa jotakin yhteiskunnillemme paranee huomattavasti, jos heidät sisällytetään terveydenhuoltoomme ja yhteiskuntaamme. Hän ymmärsi hyvin, että tämä on arka alue, kun puhutaan niin suurista ihmisluvuista, jotka eivät helposti työllisty tämän pöydän ympärillä olevien edustajien maissa. Meidän pitää olla avoimempia. Samaten hän taaskerran painotti kuinka tärkeää on nuorten todellinen mukaan ottaminen päätöksentekoon.

Aktiivinen isyys on vielä todella kaukana monessa maassa, ja kun kerroin oman sukupolveni suomalaisten miesten tavasta osallistua perheensä tekemisiin ja lastenhoitoon, naisten ihastus oli suuri. Paikan päällä täällä oli kuitenkin yksi UNFPA:aan kuuluva aasialainen isä kaksivuotiaan tyttärensä ja vaimonsa kanssa. Tämä isä kohteli tytärtään hellästi ja ihailevasti ja esimerkiksi piti häntä sylissään koko illallisen ajan.

Nikolai Botev UNPA:n aluejohtaja Itä-Euroopassa ja Keski-Aasiassa:
Tämä alue johti maailman aborttitilastoja 15 vuotta sitten. Etenkin Venäjän luvut olivat todella korkeat. Äiti- ja lapsikuolleisuus olivat korkealla, ja elinajanodote lyheni tällä alueella. 90-luvun alussa syntyvyys aleni kovasti alle yhteen. Venäjällä äitien ikä oli todella nuori. Minun kanssani samanikäiset venäläiset naiset olivat usein saaneet lapsensa alle 20-vuotiaina. Aborttiluvut ovat puolittuneet viimeisinä 15-vuoden aikana. Äitikuolleisuus oli vähentynyt huomattavasti vaikka Keski-Aasiassa tähän asiaan pitää panostaa vielä lisää. Palveluiden saatavuus on parantunut. Nuorisotyössä alue oli edelläkävijöitä ja Y-peer toiminta alkoi täällä. Valitettavasti HIV/AIDS-epidemia on edelleen kontrolloimaton tällä alueella.

Liettualainen kansanedustaja kertoi heidän terveydenhuollolleen olevan iso ongelma, että liettualaiset lääkärit ovat haluttuja esimerkiksi pohjoismaissa, jolloin heidän on vaikea pitää lääkäreitä kotimaassaan töissä. Katolilaisuus on myös vahva voima heidän maassaan, mikä vaikeuttaa esimerkiksi seksuaalivalistusta nuorille. Maassa ei ole modernia seksuaaliopetusta, koska katolinen kirkko estää tämän. Myös homofobia on yleistä maassa.

Bulgarialainen EU meppi kertoi huomanneensa, että kun seksualirikoksen uhri on lapsi, niin rangaistus on pienempi kuin jos uhri on aikuinen. Hän kertoi myös, että naisilta kysytään työhaastatteluissa, että aikovatko he saada lapsia ja lastentekoa suunnittelevia syrjitään. Liettualainen edustaja otti esiin, ettei Kazakstanissa saa avioeroa ennenkuin nuorin lapsi on vuoden ikäinen. Kazakstanin edustajan vastaus oli, että katolisissa maissa ei saa ollenkaan avioeroa. He haluavat suojella avioliittoa. Jäin miettimään, että saako avioeroa silloinkaan, jos perheessä on väkivaltaa.

Yritin vastata esiin nostettuihin ongelmiin kertomalla Suomen kokemuksista esiintuoduissa ongelmissa. Kerroin lakivaliokunnan ja oikeuministeriön työstä liittyen pedofiliaan, seksin ostoon ja lähisuhdeväkivaltaan. Lakivaliokunnalla oli äskettäin TANE:n kanssa järjestetty prostituutioseminaari, josta kerroin lyhyesti. Eli vertailin Ruotsin ja Suomen kokemuksia kahdesta eri tavasta kieltää seksin osto. Suomessahan seksinosto on kielletty, jos kaupassa on välikäsiä eli parittaja tai ihmiskauppaa, kun Ruotsissa kaikki seksinostaminen on kielletty, kuten nyt myös Norjassa. Kerroin myös Suomen terveysopista, johon kuuluu seksuaalikasvatus. Yritin valaista meidän työmarkkinoiden vaikeuksia liittyen vanhemmuudenkustannusten jakamiseen työnantajien kesken ja muutenkin työn ja perhe-elämän yhdistämisen vaikeuksista sekä yrityksistä helpottaa sitä.
 

Toisena konferenssipäivänä kuulimme aluksi YK:n väestöavustus UNFPA:n avun saaneiden kokemuksia:

Ludmila-kylän pormestari Moldovasta:
Teimme tiimin, jossa terveydenhuoltohenkilöt ja kyläyhteisön naiset ja viranomaiset tekevät yhteistyötä perheväkivallan vähentämiseksi. Naiset ovat saaneet tästä uskoa ja voimaa ja voivat päästä pois perheväkivallan kauhuista.

Pietarilainen nainen:
Itseään huumeilla piikittävä prostituoitu ei saa valtiolta apua ja terveydenhuoltoa. Me pyrimme auttamaan heitä tarjoamalla puhtaita neuloja, terveydenhuoltoa ja tukea. Olemme saaneet HIV-tartunnat edes tasaantumaan. Tällainen on tyypillinen seksityöntekijä, mutta seksin ostajia on kaikenlaisia. Seksin ostajille on valitettavan usein yhteistä, että he eivät haluaisi käyttää kondomia, vaikka prostituoitu haluaisi. Nämä naiset eivät näe valoa missään eivätkä usko saavansa mistään terveysapua tai muuta tukea. Me yritämme avata heille toivon oven. Nämä naiset elävät surun maailmassa. He tarvitsevat sillan onnellisuuden maailmaan, jossa he voisivat elää terveiden lastensa kanssa.

Moldovalainen nainen:
Maamme on alkanut jakaa ehkäisyvälineitä. Terveysministeriö jakaa kaikille heidän tarvitsevansa ehkäisyn UNFPA:n avulla. Tämän vaikutuksia seksuaaliterveyteen on tutkittu, ja tulokset ovat rohkaisevia.

Puhetta oli myös edelleen nuorista. Nuoret olivat tehneet elokuvan Majasta. Näitä Majoja on kaikkialla maailmassa, meidän kaikkien kylissä ja kaupungeissa. 16-vuotias Maja on myydään seksityöntekijäksi, mutta hänellä on onni karata ja päästä turvakotiin. Tällaista onnea kaikilla ei todellakaan ole.
Nuoret lausuivat tämän elokuvan jälkeen saman vahvan vetoomuksen suuren salin kuulijoille, jonka he kertoivat meidän pienemmälle keksusteluryhmällemme jo edellisenä päivänä. 
 
Virolainen Liina Kanter kertoi meille kaikille, että nuorisokeskustelu voimaannutti
meitä mukana olleita. Nuorten mukaan ottaminen päätöksentekoon on vielä pääosin papereissa kauniina tavoitteina mutta ei näy käytännössä. Hän kysyi, että johtuuko tämä siitä, että emme pidä nuoria tarpeeksi koulutettuna vai mistä tämä varoivaisuus johtuu. Hän myös sanoi, tuntevansa 31-vuotiaana olevansa vielä nuori, mutta huomaa usein kuitenkin, ettei oikeastaan tiedä nykynuorten tarpeita. On tärkeää, että nuoria pidetään tasa-arvoisina yhteistyökumppaneina.

Itse pidin esitelmän sukupuolten tasa-arvosta Suomessa ja siitä, mikä on ollut miesten rooli sen saavuttamisessa. Innostuin niin keskustelusta, etten ehtinyt tekemään muistiinpanoja tästä kahden tunnin keskustelusta. Jälkeenpäin moni kävi sanomassa Suomen kuulostavan unelmamaalta, joten annoin varmaankin aika hyvän kuvan Suomesta, ja samalla uskoa parempaan tulevaisuuteen. Yritin tuoda esiin myös miesliikkeen tavoitteita ja yhteisen hyötymme tasa-arvoisesta yhteiskunnasta. Keskustelussa tuli muun muassa esille, että naisten perintöoikeus ei toteudu monessa Itä-Euroopan maassa, vaikka laki olisikin säädetty. Sosiaalisen paineen takia naiset usein luopuvat perintöoikeudestaan. Tarvitaan maskuliinisuuden uudelleenarviointia. Miehekäs ja voimakas mies voi hyvin myös siivota ja hoitaa lapsia.

Lopuksi hyväksyimme yhteisiä osatavoitteita, joilla edistetään Kairossa hyväksyttyjä päätavoitteita Euroopassa ja Keski-Aasiassa. Ja sitten tietenkiin kiitettiin puolin ja toisin kaikkia aktiivisia ihmisiä jotka olivat täällä mukana. Läsnä oli yli 200 osallistujaa. Hakan Saturgolu antoi myös ajattelunaihetta puheenvuorollaan. Hän toi esille, että Kairossa tavoitteeksi asetettiin väestönkasvun pysäyttäminen, mutta nyt valitamme joissakin alueemme maissa väestön ikääntymisestä, joka johtuu vähentyneestä syntyvyydestä. Totetimmeko liian tehokkaasti Kairon tavoitteita vai olemmeko missanneet jotakin?