Jag hade äran att öppna Carl-Gustav  Lilius utställning Årsringar i Hangö museum tillsammans med hans fru Irmelin Sandman-Lilius. Irmelin är en alldeles ljuvlig aktiv och engagerad kvinna som cyklar omkring på Hangö gator. Jag hoppas jag skulle kunna vara ens litet som hon då jag blir äldre. 

Irmelin och jag träffades senast då Una Wikléns dansgrupp uppträdde på ÅST:s lilla scen med dansteatern Kubb Karagg. Una och Irmelin är kusiner, vilket jag inte viosste då som 13-åring. Det var verkligen roligt att få träffas nu på nytt och verkligen prata litet mera och lära känna Irmelin och hennes dotter Mulle.

Carl-Gustav måste också ha varit en mycket intressant person, som det sku ha varit trevligt att lära känna. Hans förkärlek för balett och senare mera afro-dans syns i hans verk och det är kanske inte så vanligt bland äldre finländska män.Med Irmelins egna ord var han: konstnär, pappa, skulptör, störare, europé, författare, samhällsaktivist, poet, världsmedborgare, mumlare, med mera.

Vi gjorde också en promenad till Mini Lilium och bekantyade oss med detta lilla galleri, som nu är i farozonen p g s penningbrist. På väggen fanns där ett foto av Carl-Gustav Lilius i sjuttioårs ålder, där han poserade med en turkos t-skjorta med texten: FREE TIBET. Lilius konst och person är alltså mycket aktuell än idag och säkert ännu om hundra år.

Olen niin ylpeä pihamme kevätkukista, että oli pakko laittaa tähänkin kuva niistä ;o).

Muuten näihin keväisiin päiviin on vihreän vappu-tilaisuutemme lisäksi kuulunut Turussa pidetty UNIFEM:in kevätkokous, jossa toimin kokouksen puheenjohtajana. Turun osasto oli hoitanut kaiken niin hyvin, että oli ilo esittäytyä turkulaisena suurelle määrälle naisia, jotka olivat tulleet kaupunkiimme eri puolilta Suomea.

Käväisin myös Raision ja Ruskon vihreiden kevätkokouksessa, jossa suunnittelimme muun muassa kevätretkeä jokivarteen.

Kupittaan koulussa vietin yhden päivän keskustellen vaikuttamisesta ja kansalaisaktivismista kolmen eri luokan kanssa, eli 9B, 9C ja 9D. Eräs asia joka tuli esiin oli kouluruoan laatu ja oppilaat sanoivat usein jäävänsä nälkäiseksi, kun esimerkiksi saa vain kolme lihapullaa per oppilas. Itse sain todella hyvää kesäkeittoa siellä lounaaksi koulussa leivottujen sämpylöiden kera. Jälkeenpäin sain kuulla, että ottamani HYLA-versio oli paljon maittavampi kuin tavallinen versio.

Oli muutenkin taas herättävää keskustella nuorten kanssa, jotka joutuvat taistelemaan paikastaan tässä kilpailuorientoituneessa yhteiskunnassamme. Oma mielikuvani on, että minun kouluaikanani meillä oli enemmän tilaa maailmanparantamiseen koulussa kuin mitä tänään on, kun pitää oppia niin kauhean paljon. Me kirjoitimme runoja rauhasta ja rakkaudesta sekä pohdimme maailman vääryyksiä...

Samaa viestiä kouluruosta sainkin heti seuraavana päivänä eduskunnassa, kun kyselin SITRA:n tutkimusohjelmahohtajilta terveellisestä ruosta ja ennaltaehkäisystä terveydenhuollosta. Viesti oli, että kouluruokaan tulisi satsata paljon nykyistä enemmän rahaa, jos haluamme lastemme ja nuoremme todella syövän terveellisesti ja ravitsevasti kouluissa. Eli oppilaiden huoli oli siis tutkitusti aiheellinen. Ja kun ruoan hinta koko ajan kallistuu niin koulujen raha ruokaan aina vain tulee niukemmaksi.

Nyt olen auringossa seurannut kun Inter rökitti TPS:n ja tuulessa kun Åbo IFK pelasi tasan ennakkosuoikki SalPaa vastaan kakkos divarissa. Yhdestä yksityiskohdasta jäi huono jälkimaku TPS-Inter ottelusta, kun TPS:n pelaaja tahallaan astui Interin keskikenttäpelaaja Chatton haarojen väliin hänen maatessa kaatuneena selällään. Valitettavasti tuomari ei näköjään nähnyt tätä törkeää käytöstä, jota kuulemma kutsutaan merkkaamiseksi.

Aikuisten matsit ovat muuten olleet oikein suositeltavaa viihdettä, mutta kyllä omien junnujen seuraaminen voittaa kaiken muun ;o). Työmatkani takia missasin Åbo IFK:n oman turnauksen ja Kultanummi turnauksen, mikä todellakin harmittaa kun joukkueemme -95 pojat voittivat kultaa toisessa ja hopeaa toisessa rankkarikisan jälkeen -94 sarjoissa.

Ilokseni sain nyt eilen olla katsomassa kun poikamme voittivat Inter mustat 5-2. TPS mustille he sitä vastoin hävisivät. Valitettavasti Inter-pelissä oli myös jonkin verran tönimistä ja aggressioita, joita ilman jalkapallo olisi paljon hauskempaa kaikille. Tunteet selvästi kuumenevat helpopsti liiankin paljon matseissa. Jonkin verran se vain lisää jännittävyyttä, mutta liika on liikaa.

Iloista vappua kaikille! Itse vietän vappua perinteisesti vappupäivän 1.5. Aidossa Vihreässä Vapussa. Olen perustanut tämän perinteen toistakymmentä vuotta sitten. Jo nuorena ajattelin Apteekkimuseon ohi kävellessäni, että olisi hauska pitää vappupuheita siitä rappusilta, Aurajoen rannassa. Myöhemmin kerroin haaveestani Pekka Haavistolle, joka sanoi, että sehän pitää toteuttaa. Näin tehtiin ja ensimmäisessä Aidossa Vihreässä Vapussa puhuimme yhdessä Pekan kanssa. On hauskaa, että perinne jatkuu ja kehittyy yhä parempaan suuntaan!

Tässä tämän vuoden ohjelma:
Aito Vihreä Vappu Turussa 1.5. klo 13 -14.30. Perinteiseen tapaan Apteekkimuseon edustalla Rantakadulla.

Puhujina kansanedustaja Ville Niinistö, Vihreän liiton valtuuskunnan puheenjohtaja Katri Sarlund, Turun vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja Mika Helva ja kaupunginvaltuutettu Pauliina deAnna.

Tilaisuuden juontaa kansanedustaja Janina Andersson ja musiikista vastaa Sohon Torwet.

Jaossa ilmapalloja. Tervetuloa!

En olekaan kirjoittanut tänne vielä kirjallisesta kysymyksestäni järviruo'on hyödyntämisestä. Jätin maaliskuussa kirjallisen kysymyksen, jossa kysyin: "Mitä hallitus aikoo tehdä edistääkseen järviruo'on hyötykäyttöä, joka samalla vähentää vesistöjen rehevöitymistä?". Itse aiheesta kirjoitin blogissani jo aiemmin. 

Sain Etelä-Afrikan matkani aikana ministerin vastauksen kysymykseeni. Alla kysymykseni ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen vastaus. Oli mukava huomata, että ministeri oli suhtautunut aiheeseen positiivisesti, ja erityisen ilahtunut olin vastauksen viimeisistä lauseista: "Hallitus aikoo selvittää mahdollisuutta edistää järviruo´on hyötykäyttöä maatalouden ympäristötuen avulla sekä mahdollisuutta käynnistää pilottihanke, jossa testataan järviruo´n korjuuketjua."

Toivottavasti tämä asia lähtee nyt tosiaan etenemään. Joskus pieneltäkin kuulostavilla asioilla voi olla isoja vaikutuksia.

KIRJALLINEN KYSYMYS 195/2008 vp
Janina Andersson /vihr ym.

Järviruo'on hyötykäytön edistäminen

Eduskunnan puhemiehelle
 
Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hallinnoima kolmivuotinen EU:n Interreg IIIA:n hanke "Ruovikkostrategia Suomessa ja Virossa" on päättynyt äskettäin. Hankkeessa tutkittiin järviruo"on hyötykäyttöä, jossa merkittävässä roolissa olisi järviruo"on hyödyntäminen bioenergiana. Järviruo"on käyttö bioenergiana samalla parantaisi työllisyyttä ja hyödyttäisi vesistöjä.

Järviruoko on laajalle levinnyt kasvi rannikollamme. Varsinais-Suomen kunnissa keskimäärin 1 % pinta-alasta on ruo"on peitossa. Järviruoko viihtyy parhaiten rehevissä vesissä, ja erityisesti maanviljelyksen aiheuttama ravinnekuormituksen kasvu on johtanut ruovikkojen merkittävään laajentumiseen viime vuosikymmeninä. Samaan aikaan ruo"on hyötykäyttö maataloudessa on loppunut lähes kokonaan.

Ruovikkostrategian mukaan Etelä-Suomen rannikkoalueen noin 30 000 ruovikkohehtaarista arviolta 12 500 hehtaaria soveltuisi hyödynnettäväksi bioenergiana ja rakennuskäyttöön ja 7 500 hehtaaria tulisi kunnostaa merenrantaniityiksi. Yhdellä hehtaarilla kasvaa vähintään 5 tonnia ruokoa, ja yhden hehtaarisadon on arvioitu vastaavan energiasisällöltään 1,5-2 sähkölämmitteisen omakotitalon sähköntarvetta.

Järviruokoa voidaan energiakasvina verrata ominaisuuksiensa puolesta ruokohelpeen. Ruokoenergiaa voidaan tuottaa muiden biomassojen tavoin joko polttamalla kuivana biomassana (sellaisenaan tai jalostettuna pelleteiksi tai ruokopaaleiksi) tai tuottamalla tuoreesta ruo"osta biokaasua mädätysprosessin kautta.

Järviruoko sitoo tehokkaasti rantaveden ravinteita, ja siksi oikein tehdyllä korjuulla voidaan poistaa vesistöistä ravinteita. Samalla voidaan siis sekä saada bioenergiaa että vähentää vesistöjen ravinnepitoisuutta.

Ruovikkostrategiassa esitetään myös muita käyttömahdollisuuksia järviruo"olle, ja näistä merkittävin on sen käyttö rakennusmateriaalina. Ruokokatoille on jo olemassa markkinat Keski-Euroopassa.

Järviruo"on hyödyntämisessä merkityksellinen vaihe on ruo"on niitto. Oikein tehdyllä niitolla voidaan ravinteita kerätä tehokkaasti vuosittain, mutta väärin tehtynä niitto ei hyödytä tai se jopa haittaa vesiensuojelua. Biokaasutuotannolle ja ravinteiden keräämiseksi vesistöistä paras niittoaika on loppukesällä ja polttomateriaalia varten talvella.

Koska korjuuvaihe on kriittinen ruo"on hyödyntämisessä, tulisi korjuumenetelmiä kehittää ja luoda korjuuketjuja. Järviruo"on hyödyntämisen edistämiseksi tulisi kartoittaa myös muun Suomen korjuukelpoiset ruokovarat sekä selvittää parhaat menetelmät kaikkien kotimaisten biopolttoaineiden (ruoko, ruokohelpi ja olki) korjuuseen ja polttoon. Järviruo"on bioenergiakäyttöä edistäisi hallitusohjelmaan kirjatun biokaasulla tuotetun energian syöttötariffien lisäksi energiakasvituen ulottaminen koskemaan myös energiakäyttöön tulevia ruovikoita.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mitä hallitus aikoo tehdä edistääkseen järviruo'on hyötykäyttöä, joka samalla vähentää vesistöjen rehevöitymistä?
Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 2008

Janina Andersson /vihr
Erkki Pulliainen /vihr
Jouko Laxell /kok

Vastaus:
Eduskunnan puhemiehelle
 
Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Janina Anderssonin /vihr ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 195/2008 vp:

Mitä hallitus aikoo tehdä edistääkseen järviruo´on hyötykäyttöä, joka samalla vähentää vesistöjen rehevöitymistä?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

EU:n komission ehdotuksessa uusiutuvan energian puitedirektiiviksi Suomelle asetettiin tavoitteeksi nostaa uusiutuvan energian osuutta 38 % loppukulutuksesta. Tavoitteen saavuttamiseksi on tarkasteltava kaikkia käytettävissä olevia keinoja ja raaka-aineita. Järviruoko on arvokasta biomassamateriaalia ja sillä voidaan edistää myös vesiensuojelua, jos sen niitto ja keruu tehdään oikea-aikaisesti. Oikein tehdyllä niitolla voidaan kerätä ravinteita vesistöistä merkittäviä määriä.

Kolmivuotinen, jo päättynyt Interreg IIIA -hanke "Suomen ja Viron ruovikkostrategia" pyrki löytämään yleissuunnittelun avulla optimaalisen tasapainon ruovikkojen säilyttämisen, niiden poistamisen ja merenrantaniityiksi peruskunnostamisen välillä. Hankkeessa arvioitiin, että Etelä-Suomen 30 000 ruovikkohehtaarista noin 12 500 hehtaaria soveltuisi hyödynnettäväksi bioenergiana ja rakennuskäytössä sekä 7 500 hehtaaria olisi mahdollista kunnostaa luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaiksi merenrantaniityksi. Kun yhdellä hehtaarilla kasvaa vähintään 5 tonnia ruokoa, ja yhden hehtaarisadon on arvioitu vastaavan energiasisällöltään 1,5-2 sähkölämmitteisen omakotitalon sähkötarvetta, on käytettävissä oleva 12 500 hehtaaria energiasisällöltään merkityksellinen.

Ruokoa voidaan käyttää silppuna puuhakkeen kanssa ja sitä voidaan paalata ja pelletöidä. Myös kesäruoko kelpaa lähitulevaisuudessa biokaasukäyttöön. Yhdellä leikkuulla pystytään saamaan talteen noin 4,5 kg fosforia ja 50 kg typpeä hehtaaria kohden. Muutaman vuoden talvikorjuun jälkeen voidaan materiaalia hyödyntää kattorakentamiseen, kun ylivuotista ruokoa ei ole seassa. Ruovikoiden ravinteita ja hiiltä voidaan sitoa pitkäksi aikaa kattoihin ja eristemateriaaliksi.

Hallitus aikoo selvittää mahdollisuutta edistää järviruo´on hyötykäyttöä maatalouden ympäristötuen avulla sekä mahdollisuutta käynnistää pilottihanke, jossa testataan järviruo´n korjuuketjua.

Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 2008

Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen

Meillä oli tällä viikolla ensimmäinen Turun osuuskaupan edustajiston kokous. Ensimmäisessä kokouksessa painopiste oli henkilönimityksissä erilaisiin toimielimiin, ja nämä ovat yleensä politiikan tympeimpiä päätösasioita. Toivottavasti jatkossa päästään vaikuttamaan asioihinkin.

Hieman aiheeseen liittyen vastasin jokin aika sitten eduskuntaryhmämme puolesta Finnish Business Societyn Vastuullinen vaikuttaja -lehteen yritysten yhteiskuntavastuusta. Alla kysymykset ja vastaukseni niihin.

***

1. Miten puolueenne määrittelee yritysten yhteiskuntavastuun?

Yrityksen yhteiskuntavastuu tarkoittaa yrityksen taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää kehitystä.

Aikoinaan voitiin ajatella, että paikallinen yritys toteuttaa yhteiskuntavastuutaan tarjoamalla työtä ja palveluja paikallisille, huolehtimalla lähiympäristöstään ja tuottamalla voittoa omistajalleen. Globalisoituneessa maailmassa tämä olisi naiivi lähtökohta. Yritysten yhteiskuntavastuu on laaja ja monimutkainen asia, joka lähtee yrityksistä, mutta jonka toteutumista tukee myös julkisen sektorin toiminta ja kansalaisyhteiskunta.

Lainsäädännöllä on päästy hyviin tuloksiin kansallisesti ja kansainvälisesti esimerkiksi työehdoissa, ekologisissa kysymyksissä ja yritysten toiminnan läpinäkyvyydessä.

Lainsäädännön hyvänä apuna toimivat yritysten yhteiskuntavastuun raportointijärjestelmät. Mahdollisimman laajat ja puolueettomien tahojen rakentamat raportointijärjestelmät tarjoavat hyviä malleja yritysten yhteiskuntavastuulliselle toiminnalle. Näitä ovat esimerkiksi kaikki yhteiskuntavastuun kolme ulottuvuutta kattava Global Reporting Initiative (GRI) ja EU:n EMAS-asetukseen perustuva EMAS:n ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmä. Yhteiskuntavastuun raportointi tulisikin tehdä pakolliseksi ainakin keskisuurille ja suurille yrityksille. Kauniit puheet ja raportit eivät kuitenkaan riitä, elleivät ne näy myös teoissa. On esimerkiksi ironista, että Stora Enso sai jokin aika sitten palkinnon parhaista yhteiskuntavastuun kotisivuista Ruotsissa.

Edistynytkään lainsäädäntö ja laajamittaiset raportointijärjestelmät eivät voi vastata kaikkiin kysymyksiin. Esimerkiksi Nokia Siemens Networks on operoinut viime aikoina Turkmenistanissa ja tehnyt siten käytännössä yhteistyötä Turkmenistanin diktatuurin kanssa. Nokian mukaan liiketoiminnalle ei ole estettä, koska kyseinen valtio ei ole kauppasaarrossa. Tämä on pään laittamista pensaaseen. Lainsäädännöllä ja eettisillä koodistoilla voidaan luoda vain alkurajat, mutta ne eivät yksinään riitä. Yritysten on otettava vastuullinen liiketoiminta läpäiseväksi periaatteeksi kaikessa toiminnassaan. Ei vain siksi, että se olisi kannattavaa, vaan siksi, että se on oikein.

Tiedonkulun nopeuttaminen ja kansalaisjärjestöjen vahvistuminen ovat parantaneet yritysten toiminnan valvontaa. Valtiot voivat myös merkittävästi vaikuttaa kansalaisjärjestöjen toimintaedellytyksien parantamiseen sekä kansalaisjärjestöjen laajempaan huomioimiseen päätöksenteossa. Myös kuluttajien toiminta, esimerkiksi laajojen ostoboikottien kautta, on vahvistunut. Vastuuta toiminnasta ei kuitenkaan voi siirtää kuluttajille, vaan vastuu kuuluu yrityksille.

2. Miten puolueenne aikoo lähitulevaisuudessa edistää  konkreettisesti yritysten yhteiskuntavastuuta?

Vaikutamme osaltamme lainsäädäntöön, jotta se asettaisi entistä paremmin lähtörajoja yhteiskuntavastuulliselle toiminnalle. Erityisen tärkeässä roolissa toiminnassamme on ekologinen puoli, tällä hetkellä erityisesti ilmastonmuutoksen torjunta. Vaikutamme aktiivisesti sekä kansallisella että EU:n tasolla siihen, että lainsäädäntö kehittyy ekologista liiketoimintaa edistävään suuntaan. Välineitä tähän ovat esimerkiksi ympäristöverot, teknologian tuet ja uusiutuvan energian syöttötariffit. Kannatamme myös päästökauppaa, joka tukee vähäpäästöistä teollisuutta. Ekologiset ratkaisut ovat usein yritykselle myös taloudellisesti kestäviä ratkaisuja.

Vihreä työministeri Tarja Cronberg on viime aikoina nostanut esille yhteiskuntavastuun sosiaalisen puolen. Hän peräänkuuluttaa yrityksiltä lisää muutosten ennakointia myös yhteiskuntavastuun näkökulmasta. Yritykset voivat esimerkiksi hyvissä ajoin alkaa kouluttaa henkilökuntaansa muutosten edellyttämään suuntaan. Lisäksi yritysten yhteistoimintalakia sovellettaessa pitäisi noudattaa lain henkeä eli yt-neuvottelujen aikana tulisi aidosti pohtia erilaisia vaihtoehtoja.

Olemme viime vuosina vaikuttaneet merkittävästi kansalaisjärjestöjen toimintaedellytyksien parantamiseen, esimerkiksi toiminta-avustusten kautta sekä kansalaisjärjestöjen huomioimiseksi päätöksenteossa. Tätä työtä teemme jatkossakin.

Julkinen sektori on myös merkittävä hankkija, jonka tulee ottaa yhteiskuntavastuullisuus huomioon hankinnoissaan. Puolueemme toimii erityisesti kunnallisella tasolla aktiivisesti esimerkiksi reilun kaupan edistämiseksi julkisissa hankinnoissa.

På onsdagen deltog jag i Tekniska Föreningen i Finland (TFiF) Åbo-avdelnings paneldiskussion om skogsindustrins nya vindar.

Temat för årets TFiF-afton på Axelia var virkesförsörjningen till pappers- och kartongindustrin, samt logistik-, kvalitet- och miljöfrågor i samband med detta. Hur ska vi bättre kunna utnyttja virket från de finska skogarna? Behöver vi ved från Ryssland och rentav Sydamerika? Hur mycket belastar virkestransporterna vårt vägnät? Kunde frågan lösas med en gemensam nationell virkespool?

Medverkande i panelen var förutom undertecknad: Anders Portin, direktör, Skogsindustrin rf., Bruno Lönnberg, professor emeritus, Åbo Akademi, Tom Engström, representant för skogsägarna. Diskussionen leddes av professor Bjarne Holmbom, som jag har endast bra minnen av från mina studier i miljökunskap vid Åbo Akademi.

I mitt anförande tog jag upp bl a följande punkter:

Enligt Esko Aho, som leder gruppen för skogsektorns verksamhetsmöjligheter, så sku vi kunna klara av att producera lika mycket mera trä i Finland som vi nu kanske snart missar från Ryssland p g a stigande tullar. Vårt problem är det att skogsägandet är så splittrat och skogsägarna bryr sig inte om att sköta t ex första gallringarna så som de borde. Regeringen har ju nu satsat på järnvägsspår och vägar som behövs för att transportera träet. Redan nu i sommar börjar dessa byggprojekt.

Men vår skogsindustris problem beror nog inte enbart på brist av råvara utan också på överproduktion av pappersvaror, konsumtionen av dessa växer inte längre så snabbt och exporten utanför Europa försvåras hela tiden. Produktionskostnaderna stiger snabbare än priset på pappersvaror. Vi borde nu nödvändigtvis göra skogssektorns näringsstruktur mångsidigare.

Det behövs ny affärsverksamhet och nya produkter, men tyvärr bromsas denna utveckling av att träråvaroflödena är så noga kontrollerade av skogsindustrin. Trävarohandeln sköts nu på ett sätt som starkt favoriserar stora köpare, som köper upp allt. De små och medelstora företagen har svårt att lönsamt utveckla och investera för att öka förädlingsvärdet på sin produktion.

Förhoppningsvis har nu skogssektorn äntligen vaknat upp och man börjar satsa på att utveckla träförädlingen på en mycket bredare front än hittills. Byggsektorn, energisektorn, turism, hälso- och förpackningsbranschen är några av de områden där vi kan förvänta oss något nytt i Finland.

Kokouksen viimeisenä päivänä käsittelimme muun muassa parlamentaarikkoja koskevan ihmisoikeuskomitean päätöksistä. Kävimme maakohtaisesti läpi parlamentaarikkoihin kohdistuneita ihmisoikeusloukkauksia: murhia, kidutusta, pahoinpitelyjä, vangitsemista syytä kertomatta. Eniten tapauksia oli Equadorissa, Sri Lankassa, Israelissa, Kolombiassa ja Myanmarissa. Useita muita maita oli listalla myös: Eritrea, Libanon, Filippiinit, Turkki, Pakistan, Zimbabwe, Ruanda,  Bangladesh, Honduras, Malesia, Mongolia, Valkovenäjä, Burundi ja Egypti. Egypti oli ainoa maa, joka halusi käyttää puheenvuoron selittääkseen maansa tapahtumia. Muut maat vaikenivat häpeällisten syytteidensä edessä. Kuvassa Etelä-Afrikan puhemies julistaa IPU:n suuren huolen Zimbabwen tilanteen takia. Me vaadimme heitä julistamaan vaalituloksensa välittömästi, palauttamaan kokoontumis- ja sananvapaus maahan ja kutsumaan eduskunta koolle. 

Uutena tapauksena nostettiin esiin tapaus, jossa Afganistanissa ihmisoikeuksien puolesta taisteleva naisedustaja Malalai Joya oli esiintynyt televisiossa ja kritisoinut eduskuntaa. Puheenvuorossaan hän oli sanonut joidenkin kollegoistaan olevan rikollisia ja verrannut parlamenttia eläintarhaan. Tämän seurauksena hänet erotettiin kansanedustajan tehtävästä vaalikauden loppuun asti ja häneen on kohdistettu useita tappouhkauksia. Taustaksi todettakoon, että Afganistanissa kansanedustajat  yleisesti kritisoivat toinen toisiaan, eikä kenenkään muun kansanedustajuutta ole sen takia peruutettu. Esimerkiksi juuri kyseistä edustaja Joyaa on kutsuttu mm. huoraksi.

Me päätimme pitkästä listasta vaatimuksia näitä ihmisloukkauksia tehneitä maita kohtaan. Valitettavasti varmaan seuraavassakin kokouksessa listalla roikkuu suurin osa näistä tapauksista, eikä niihin ole saatu korjausta. On kuitenkin parempi kuin ei mitään, että tämä kansainvälinen elin seuraa parlamentaarikkojen kohtaloita, ja tapaa kyseessä olevia edustajia sekä pitää kansainvälisesti esillä näitä häpeätahroja.

Kirjoitin kokouksen alussa, että Palestiinan tilanne päätettiin ottaa listalle. Kokouksessa päätettiin lopulta valmistella seuraavaan kokoukseen sääntömuutos, joka mahdollistaa Palestiinan jäsenyyden IPU:ssa. Eli Palestiina sai vahvan tuen tässä kokouksessa, mikä luultavasti johti siihen, ettei Israel osallistunut  viimeisiin kokouksiin. He sanoivat syyksi, että heillä oli pyhäpäivä eilen ja tänään he eivät kai halua olla läsnä, kun eivät voi enää estää Palestiinaa pääsemästä mukaan.

Näin kokouksen loppuessa on hyvä kysyä, oliko tästä kokouksesta mitään hyötyä. Ainakin naisten asema eri maissa, naiskauppa ja välinpitämättömyys raskaana olevia naisia sekä heidän lapsiaan kohtaan tuotiin niin vahvasti esiin, ettei kukaan voinut olla täysin sitä huomaamatta. Viron puhemies, rouva Ene Ergmaa, tiivisti aika hyvin tällaisten kokousten tärkeimmän tarkoituksen kertomalla tarinan, jonka hän oli kuullut Moskovassa opiskellessaan siellä: neljä ihmistä päätyi kannibaalien saarelle, jossa sen johtaja päätti yhden päätyvän aamiaiseksi, yhden lounaaksi, yhden illalliseksi ja yksi päästettäisiin vapaaksi. Kun muut kysyivät miksi tämä yksi päästettiin vapaaksi, niin johtaja sanoi tavanneensa hänet opiskeluaikoinaan Moskovassa. Poliittisten johtajien tapaamiset lähentävät maita toisiinsa ja ovat osa maailman rauhan työtä.Tätä eri maiden tahtojen yhteensovittamista johti tässä kokouksessa menestykseekkäästi meidän kansanedustajamme Katri Komi (kesk.). Kuvassa hän on yhdessä IPU:n ruotsalaisen pääsihteerin Anders B. Johnssonin kanssa.

Tämä on toinen IPU:n kokous, johon olen osallistunut. Ensimmäisessä koin, ettei se välttämättä ollut niin antoisa ja poliittisesti tärkeä kuin mitä olisin toivonut. Tämä toinen oli ilokseni paljon konreettsempi ja toivoakseni saimme oikeasti päättäjien ymmärryksen kasvamaan esimerkiksi tyttöjen voimistuttamisen tärkeydestä.