Itämeren suojelu ja ilmastonmuutoksen pysäyttäminen ovat olleet keskiössäni koko poliittisen elämäni, ja valitettavasti näin näyttäisi olevan jatkossakin, sillä nämä ovat vielä pahasti kesken. Viime päivinä olen osallistunut kolmeen aivan erityyppiseen tilaisuuteen näillä teemoilla. Yksi oli tyypillinen vihreä keskustelutilaisuus, jossa eri asiantuntijat ja tekijät vaihtoivat kokemuksia keskenään. Toinen tilaisuus oli musiikkipainotteinen tilaisuus, jossa olin mustiin pukeutuneiden rokkareiden seurassa, ja sitten taas aivan eri tunnelmissa rotareiden syysseminaarissa 160 rotarin edessä. Täällä oli ilokseni pukumiesten joukossa myös muutama nainen. Kuulemma naiset ovat rotareissa vielä harvinaisuuksia, mutta määrä on kasvussa.

Ensimmäinen tilaisuus oli Raaseporin Vihreiden Karjaalla järjestämä keskustelutilaisuus, jossa alustin yhdessä Itämeritutkija ja Tvärminnen amanuenssi Marko Reinikaisen kanssa. Inspiraation saamiseksi katselimme myös Gustav Munsterhjelmin lyhytfilmin Itämeren tilasta.

Itse puhuin Suomen ympäristökeskuksen keväällä julkaisemasta tutkimuksesta maatalouden maatalouden ympäristötukien vaikuttavuudesta. Tutkimuksen mukaan ympäristötuet eivät ole 1990-luvun alun jälkeen enää parantaneet vesien laatua merkittävästi. Koko maatalouden ympäristötuki tulisikin mielestäni muuttaa niin, että Itämeren alueen maiden tuki olisi eriytetty muista EU-maista, joissa vesistöjen rehevöityminen ei ole yhtä suuri ongelma. Itämeren valuma-alueella tuki pitäisi olla kohdistettu ensisijaisesti kalteville rantapelloille, joista suurin osa ravinteista valuu vesistöihin. Tämä muutostarve tulee koko ajan vielä kiireellisemmäksi, kun talvisateet yleistyvät ilmastonmuutoksen osana. Talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisääminen on siksi entistäkin tärkeämpää kosteikkoiden ja suojavyöhykkeiden lisäksi.

Hieman toisenlainen Itämeritapahtuma oli rokkareiden Tavastialla järjestämä "Pirates of the Baltic Sea", jonka mottona oli "Taistele sen puolesta, mitä rakastat!". Mukana olivat mm. Michael Monroe, Jussi 69 ja Jyrki69.

1949831.jpg

Viime viikonloppuna sain sitten mahdollisuuden puhua Läntisen Suomen Rotarypiirin syysseminaarissa. Käytin innoissani tilaisuuden hyväkseni yrittää vaikuttaa alueemme moneen vaikutusvaltaiseen henkilöön, jotta he tekisivät voitavansa ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi.

Puhuin aluksi tämän hetkisestä taloudellisesta epävarmuudesta ja sen jälkeen talouden ja ilmastonmuutoksen torjumisen yhteyksistä. Puhuin aluksi siitä, että Suomen Pankki ennusti tällä viikolla Suomen talouskasvun hidastuvan. Suomen pankin mukaan tärkein syy Suomen talouskasvun hidastumiseen on teollisuuden investointien ja yksityisen rakentamisen väheneminen. Myös yksityisen kulutuksen kasvu hidastuu, vaikkakin kasvua on edelleen.

Pääviestini oli, että jos perustoimeentulo on vakaalla pohjalla, ja haluaa auttaa Suomea selviämiään talousmyrskystä kuivin jaloin, kannattaa ylimääräiset rahat kuluttaa nyt kotimaisiin palveluihin. Esimerkiksi ulkomaan matkan sijaan kannattaa rahat laittaa nyt vaikka oman kodin siivoamiseen tai remontoimiseen ja esimerkiksi vaihtaa lämmitysjärjestelmä energiaa säästävämmäksi tai muuten parantaa asuntonsa energiansäästöä. Samalla tukee suomalaista yrittäjyyttä ja työllisyyttä. Korkojen nousu rauhoittaa pitkään ylikuumentuneita rakennusmarkkinoita, joten työmiehiäkin saattaa alkaa nyt löytyä helpommin. Remontointi ja kotitaloustyöt kannattavat nyt siksikin, että hallitus päätti juuri korottaa kotitalousvähennystä tuntuvasti.

Samalla kehoitin kuitenkin noudattamaan varovaisuutta lainarahan suhteen. Finanssikriisi nostaa sekä lainojen korkoja että kiristää lainaehtoja, joten varsinkin isojen lainojen suhteen kannattaa laskea sentit tarkkaan ja varautua nouseviin korkoihin. On hieman huolestuttavaa, että pankkien mukaan kulutusluottojen kysyntä ei juurikaan ole vähentynyt eivätkä ihmiset ole erityisen kiinnostuneista korkotasoista. Uusi auto tai pesukone halutaan heti ja taloudellinen järkevyys ei silloin ehkä ole päällimmäisenä ajatuksena. Ihmiset ehtivät viime vuosina tottumaan alhaisiin korkoihin, mutta niiden aika on ainakin näillä näkymin ohi. Kuluttajien tulee alkaa uudella tavalla kiinnittää huomiota rahoituksen kustannuksiin.

Ilmastonmuutoksen torjunnan osalta siteerasin Sir Nicholas Sternia, Iso-Britannian hallituksen taloudellista neuvonantajaa ja entistä Maailmanpankin pääekonomistia. Hänen mukaansa vielä on aikaa torjua ilmastokatastrofi, jos voimakkaat toimenpiteet aloitetaan heti. Tieteellinen todistusaineisto on kiistämätöntä: ilmastonmuutos on vakava, globaali uhka, joka vaatii kiireellisiä toimenpiteitä. Seuraavien 10-20 vuoden toimenpiteet määräävät sen, miten ilmastonmuutos kehittyy vuosisadan loppupuolella.

Sternin pääpointti on, että ilmastonmuutoksen torjuminen maksaa valtavasti, mutta ilmastonmuutoksen seuraukset maksaisivat vielä valtavasti enemmän. Sternin raportissa arvioidaan, että ilmastonmuutoksen pahimmilta vaikutuksilta välttyminen vaatii vuosittain investointeja noin yhden prosentin verran maailman bruttokansantuotteesta. Mutta mikäli vastatoimia ei tehdä, seuraa ilmastonmuutoksesta arvioilta 5 -20 % pysyvä lasku maailman
bruttokansantuotteeseen. Näillä vastatoimilla pyritään rajoittamaan maailman keskilämpötilan nousu alle 2 celciusasteeseen verrattuna esiteolliseen aikaan. Korostin myös sitä, että ilmastonmuutos vaikuttaa kaikkiin maihin, ja varsinkaan pitkällä tähtäimellä ei ole ilmastonmuutoksen "hyötyjämaita", niin kuin täällä joskus kuulee väitettävän.