Vietin viime maanantain ystäväni, oikeusministeri Tuija Braxin virallisella vierailulla Turussa. Päivän päätyttyä omalta osaltani olin aivan poikki. Vasta silloin huomasin, ettemme olleet syöneet mitään lämmintä ruokaa koko päivänä, ja ainakin minun koneistoni kaipaa muutakin kuin voileipiä pysyäkseen vireänä ja aktiivisena. Kun ihmettelin Tuijalta tapahtuuko sitä usein, ettei hän syö kunnolla koko päivänä, niin hän sanoi sen olevan enemmänkin sääntö kuin poikkeus. Ministerin elämä ei todellakaan ole terveellistä, sillä henkinen paine ja ikuinen kiire taatusti kuluttavat ihmistä.

Päivän päätapahtuma oli, kun Tuija piti Turun uuden vankilan vihkiäispuheen, ja tutustuimme karuun ja tehdasmaiseen Saramäen vankilarakennukseen. Inhimillisiä paikkoja löytyi onneksi joitakin, kuten kirjasto, keramiikkapaja, musiikkihuone ja Pietarinkappeli, jonka vihkimiseen osallistuimme ennen koko vankilan vihkimistä. Pienen pieni musiikkihuone ja keramiikkapaja eivät kuitenkaan paljon lämmitä, kun niihin ei mahdu kun ehkä viisi vankia kerrallaan ja ne ovat käytössä vain muistaakseni 1,5 tuntia päivässä.

Samassa yhteydessä meille esitettiin myös uutta Psykiatrista vankisairaalaa ja vastaava ylilääkäri Hannu Lauermaa selvitti erittäin selkeästi kuinka tulevia vankeja voisi ohjata pois rikosten tieltä, kun he ovat kouluikäisiä, ja erittäin usein kärsivät luki-häiriöstä ja/tai keskittymisvaikeuksista. Jos meillä on tänään liian heikot mahdollisuudet ajoissa puuttua näiden nuorten väärään suuntaan menevään kehitykseen, niin Lauermaa kertoi kuinka joskus aikaisemmin psyykkisesti sairaita häirikköjä pidettiin maakuopissa, jotta he pysyisivät rauhallisina. Eli jotain kehitystä on sentään tapahtunut. Mutta ei vangin elämä nytkään ole mitenkään erityisen miellyttävää. Esimerkiksi hääyöstä vankilan perhehuoneessa on kuulemma Saramäen vankilassa turha haaveilla ennenkuin vihkimisestä on kulunut noin puoli vuotta.

Erittäin hyvä asia on, että ns. "pelkääjävankien" määrä on selvästi vähentynyt uudessa vankilassa ja huumeiden tuominen vankilaan on myös vaikeutunut huomattavasti. Lisäksi kaikilla on nyt käytössään wc yölläkin, eikä tarvitse yöllä tehdä tarpeitaan ämpäriin niin kuin Kakolassa. Edelleen maassamme kuitenkin on esimerkiksi vankeja, joiden neljän hengen sellissä on vain ämpärivaihtoehto ilman edes mitään suojaavaa verhoa edessä.