1820685.jpg
Kuvassa olemme Rotuaarilla oululaisten ja lähiseudun vihreiden toimijoiden kanssa.

Viime viikolla vierailimme vihreän ministeriryhmän kanssa Oulussa ja Pudasjärvellä. Ryhmän varapuheenjohtajana kuulun mukaan tähän ryhmään. Tein suurin piirtein saman keikan keväällä talousvaliokunnan kanssa, mutta nämä kaksi vierailua erosivat toisistaan kuin yö ja päivä, vaikka molemmissa Pohjoisen Voiman Kollaja-vesivoimahanke oli yksi pääaiheista.

Valiokunta sai tehokasta lobbausta PVO:lta, emmekä tavanneet yhtään hankkeen vastustajaa. Nyt saimme aimo annoksen ympäristöaktivistien ja paikallisten ihmisten vahvaa argumentaatiota, miksi vanhoja haavoja ei pidä enää kaivaa auki.

Aloitimme vierailumme tapaamalla Oulun kaupungin edustajia kaupungintalolla, josta siirryimme sitten omaan tapahtumaamme Rotuaarilla.

Sitten jatkoimme bussikuljetuksella Pudasjärvelle (n. 80 km) Kipinän kouluun, jossa meitä odotti todella paljon paikallisia ihmisiä. 

Kaupunginjohtaja Kaarina Daavittila toivotti meidät tervetulleiksi ja puheenjohtajamme työministeri Cronbergin kertoi, miksi Kollaja-hanketta ei pidä väkisin kaivaa ylös haudastaan. Paikallisen luonnonsuojeluyhdistyksen edustaja Pirkko-Liisa Luhta puhui Kollajan allashankkeen vaikutuksista paikallisesti. Kipinän ja Kollajan kyläyhdistysten edustaja Martti Kokon ja maanomistajien puheenvuoro  avasi silmämme ymmärtämään paikallisten ihmisten tuskaa, kun he eivät tiedä, voiko Suomeen oikeusvaltiona enää luottaa, kun lailla suojattua koskea taas uhataan. Oikeusministeri Tuija Brax  teki parhaansa luodakseen taas uskoa siihen, että Suomi on oikeusvaltio, mutta vaaleissa valitettavasti kuitenkin ratkaistaan saako vesi virrata vapaana...

Hanke on koskiensuojelulain vastainen. Koskiensuojelulain mukaiset kohteet edustavat virtavesiluontoa, joissa on huomattavia luonnon monimuotoisuusarvoja sekä kalataloudellista, virkistyskäytöllistä ja
maisemakuvallista merkitystä.

Luonnonuomaan johdettava vesimäärä on keskeisen tärkeä hankkeen ympäristövaikutusten kannalta. Hanke vaikuttaisi toteutuessaan laajasti Iijoen vesistön hydrologiaan. Esimerkiksi Metsähallitus on huomauttanut, että on selvitettävä, mitä luontaisen tulvarytmin poistuminen merkitsisi Iijoen luonnonuomalle. Hankkeen vaikutukset kohdistuvat oleellisesti Pudasjärven Natura-alueeseen, joka sisältyy Natura-verkostoon sekä lintu- että luontodirektiivin perusteella. Kohteella esiintyy mm. edustavia tulvaniittyjä, -metsiä ja erilaisia soita. Valtaosa Pudasjärven luontotyypeistä vaatii säilyäkseen vedenkorkeuden luonnonmukaista vaihtelua. Tulvaniityille on ominaista kasvualustan tulvamaannos, joka koostuu lajittuneista tulvan tuomista kerrostumista.

Allas ja voimalaitos heikentäisivät mahdollisuuksia vaelluskalan palauttamiseen Iijoen vesistöalueelle. Palauttamiseen olisi nykytilanteessa hyvät mahdollisuudet, koska latva- ja sivuvesillä on 600-800 ha hyväkuntoisia virtakalojen kutu- ja poikasalueita. Altaan myötä myös mm. Livojoki leikkautuisi potentiaalisista vaelluskala-alueista pois, koska esim. smolttien alasvaellus tekoaltaan läpi tuskin onnistuisi.

1856610.jpg

Nykyinen Iijoen luonnonuoma palvelee jokiretkeilyä ja koskimelontaa ja erityisesti Kipinänkoski soveltuu hyvin sekä harrastajien että kilpailijoiden harjoitteluun. Iijokisoutu on ollut kesäisin jo pitkään tärkeä
tapahtuma alueella.

Saimmekin sitten itse kokeilla yli 10 kilometrin soutamista Iijoelle. Tämä oli matkamme kohokohta. Eräs konkari sanoi, ettei kovemmissa virtauspaikoissa pärjää ilman miessoutajaa, mutta jotenkin päädyin kuitenkin soutamaan ministeriryhmän eritysavustajan Tarja Parviaisen kanssa. Meillä oli todella hyvä perämies ja intouduimme näyttämään, kuinka hyvin naisvoimin soudetaan. Eli kilpailuhenkeni heräsi ja teki koko ajan mieli soutaa muiden ohi, niin kuin myös teimme ;o).

Ihan lopussa Tarja antoi paikkansa Katja Alvoitetulle juuri ennen kuin tulimme pienelle koskelle. Tämä aiheutti ehkä pientä jännitystä, sillä näillä veneillä soutaminen vaati pientä totuttelua. Airot eivät olleet normaalisti veneessä kiinni, koska muuten ne voisivat tarttua kiviin ja taittua poikki. Me teimme kuitenkin parhaamme ja vain yhdessä kohtaa veneeseen tulvahti vettä, kun tartuimme yhteen "kynnykseen". Soudun päätteeksi halukkaat saivat vielä harrastaa koskenlaskua Kipinäkoskessa.

Tämän jälkeen kuuntelimme kaupunginvaltuuston pj Vesa Riekkiä maantieteellisesti suuren, mutta väestömäärältään pienen kaupungin ongelmista. Elinkeinojohtaja Petri Kauppinen ja Kehittämiskeskus Pohjantähden kehittämispäällikkö Mikko Kälkäjä kertoivat elinkeinoelämän kehittämishankkeista, jota vielä täydensi hallintojohtaja Esko Malisen puheenvuoro. 

Seuraavana päivänä pidimme sitten todella tarpeellisen hallitusryhmän kokouksen, ja nyt jatkamme työtämme mm. ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi hallituksen energialinjanvedoissa.