Kysyin torstaina suullisella kyselytunnilla ministeri Pekkariselta ydinvastuulaista ja ydinvoimayhtiöiden vastuusta. Laitan kysymyksen ja Pekkarisen vastauksen tähän alle, erityisen tärkeä viesti oli Pekkarisen viimeisissä lauseissa.

N:o 35) Ydinvoimayhtiöiden vastuu mahdollisissa onnettomuustilanteissa

Janina Andersson/vihr:  Ärade talman! I samband med förra kärnkraftskampen här i riksdagen var en väldigt viktig fråga försäkringsansvaret. Vilket ansvar har bolaget vid en eventuell olycka, eller bär vi skattebetalare hela ansvaret? 

Eli jo viisi vuotta sitten, kun täällä taisteltiin viimeksi ydinvoimapäätöksistä, tuli lainsäädäntö ydinvastuulakiin, jossa selvästi korotettiin ydinvoimaloiden vastuuta vakuutusmaksuissa, eli ne kantaisivat vähän enemmän vastuuta, jos tulisi mahdollinen onnettomuus. Mutta tietääkseni vieläkään viiden vuoden jälkeen tätä lakia ei ole saatettu voimaan. Tein tästä kirjallisen kysymyksen kaksi vuotta sitten ja silloin ministeri Pekkarinen sanoi, että syy on se, että ei löydy vakuutusyhtiöitä, jotka olisivat valmiita antamaan riittävällä laajuudella vakuutuksia ydinvoimayhtiöille. Haluaisin nyt kysyä:

Onko tässä edetty, ettei käy niin, että se riski, jos oikein hullusti käy, on meidän niskassamme eikä ydinvoimayhtiöillä?

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen:  Arvoisa puhemies! Jos lähtee tästä lopusta liikkeelle. Viime kädessä käy kaikissa oloissa niin, jos iso onnettomuus tapahtuu, että nämä yhtiöt tuskin pystyvät kantamaan kaikkea sitä vastuuta, ja viime kädessä kuitenkin se on yksityisten kansalaisten, jotka joutuvat siitä kärsimään, näiden ja valtion yhteisesti tavalla taikka toisella maksama juttu.

Tällä hetkellä voimassa olevan lainsäädännön mukaan meillä on, tai siinä ydinvastuulaissa, joka hyväksyttiin vuonna 2005, lähdetään siitä, että se yhtiön vastuu ulottuisi 700 miljoonaan euroon asti. Sen jälkeen 700 miljoonasta euroa 1 500 miljoonaan euroon asti yritys, siis se, jolla on luvanhaltijan oikeudet ja sitten valtio yhdessä maksavat tämän, yritys 300 ja valtio 500 miljoonaa. Ja sen 1 500 miljoonaa euroa ylittävältä osalta sitten se palaisi uudelleen täydellisesti sen luvanhaltijan vastuulle.

Mutta käytännössä on niin kyllä, kun tämä ei ole vielä edes voimassa näiltä osin - siis Suomen laki on tätä, mutta kun eivät muut Pariisin sopimuksen allekirjoittajat ole vielä ratifioineet Pariisin sopimusta - että me emme ole saaneet tätä käytännössä Suomessa voimaan. Parhaassakin tapauksessa, vaikka tämä saadaan - niin kuin nyt Belgia on ilmoittanut, että se tekee voitavansa, että se saataisiin voimaan - sen jälkeenkin on ihan totta se, että tietyn rajan jälkeen, jos onnettomuus on riittävän suuri, valitettavan suuri, viime kädessä (Puhemies: Minuutti on kulunut!) yksilöt, kansalaiset ja valtio tavalla taikka toisella sitten kantavat sen vastuun.

Tähän liittyy myöskin se kysymys tietyllä tavalla, että valmistetaanko meillä ydinsähköä muiden tarpeisiin ja kannammeko täällä sen jätteen ja siihen liittyvät riskit kaikkinensa.

Puhemies: Kysymys on loppuun käsitelty.