Turku 2011-lehti kysyi tulevista kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelmasta kolme omaa suosikkia. Tässä vastaukseni: 

Syksyn sato

Kun lähiruokaa esitellään Turun kauppatorilla niin siitä toivottavasti syntyy jatkumo, jossa lähiruuan hienoutta arvostetaan entistä enemmän Turussa ja koko valtakunnassa. Toivottavasti suuri osa lähiruuasta on myös luomua :o). Kulttuuripääkaupunkivuodesta toivotaan jäävän pysyviä jälkiä kaupunkiin. Tästä tapahtumasta voisi tehdä tradition…

Leikkikavereita julkisessa liikenteessä

Parempi huominen kaipaa enemmän iloisuutta, leikkimielisyyttä ja joukkoliikennettä. Kannattaa jättää auto kotiin ja hypätä bussiin, jos haluaa tulla yllätetyksi ja nauraa matkalla vaikkapa töihin. Matkustimme kerran Visbyssä äitini ja lasteni kanssa bussilla Pepin Huvikumpua katsomaan. Bussimatka oli niin villi ja hauska, että muistamme sen aina yhtenä parhaimmista matkaelämyksistä. Vaikka kuljettaja tuli pysäkille 20 minuuttia myöhässä, hänen innostunut laulamisensa ja hulvaton huumorintajunsa sekä kolme ylimääräistä kierrosta liikenneympyrässä saivat kaikki matkustajat hurmokseen.

Henrik ja Noitavasara – kansanooppera

Tässä suursatsauksessa saamme kuulemma kokea sen, mihin vieraan ja tuntemattoman pelkääminen sekä suvaitsevaisuuden puute voivat johtaa. Avoimuus ja ennakkoluulottomuus ovat toivottavasti Turun vahvuuksia kulttuurivuonna ja tulevaisuudessa. Minulle syyksi mennä kokemaan tämä Turun Linnan pihan elämys riittää jo sekin, että kummilapseni isä on säveltänyt teoksen.

Kävin eilen katsomassa tätä kansanoopperaa ja sekä nauroin että itkin, eli esitys herätti tunteita mikä kertoo sen onnistuneen jossakin erittäin tärkeässä. Suosittelen lämpimästi.