Nyt kun jalkapallon MM-kisat ovat ohi, niin en voi olla muistuttamatta, mitä vastasin Hesarin Teema liitteelle, kun he kysyivät aikaisin keväällä seitsemältä jalkapalloihmiseltä yhteiskunnan eri sektoreilta meidän maailmanmestarisuosikkejamme.

 

Tässä vastaukseni:

”Pelityylillisesti pidän Espanjasta ja Hollannista. Nyt Espanja on ehkä joukkueena parempi. Pidän joukkuepelaamisesta enemmän kuin yksilösuorituksista: flipperipelistä, jossa pallo liikkuu nopeasti pelaajalta toiselle. Pidän siitä, miten Iniesta ja kumppanit rakentelevat peliä. Haluan katsoa peliä, jossa tehdään maaleja pelaamisen ilosta. Jalkapallo on parhaimmillaan, kun pelataan kaunista jalkapalloa, ja pelaajat ajattelevat samantahtisesti. Latinalaisen Amerikan maat ja Hollanti ovat suosikkilistallani korkealla.”

 

Eli kuka nosti Espanjan ja Hollannin suosikikseen, ja korosti Iniestan tärkeyttä ;o). En kyllä mitenkään arvannut Iniestan tekevän ratkaisevan maalin, mutta nyt jälkeenpäin voisin tietysti väittää ajatelleeni niin… Hänen ainoa heikkoutensa on tähän asti mielestäni ollut arkuus ampua maaleja. Nyt hänellä ei varmaankaan ole enää mitään itsevarmuusongelmia laukomisessakaan.

 

Täällä kotimaassa taas Turun kaupparin pojat -00 ikäluokassa saivat hopeaa Aura Cupin -99 sarjassa. Voiton veivät kaupparin -99 ikäluokan pojat. Valitettavasti kohtasimme vain vähän ulkomaalaisia joukkueita, koska ne eivät oikein pärjänneet näille turkulaisille joukkueille.

 

Jalkapallon lisäksi tähän kesään on mahtunut myös Ruisrock, jossa fiilistelin Villa Nah:n ja The Soundsin keikoilla. Sitä edellisenä iltana olin Korpoströmissä Vastavirtaan - Motströms konsertissa kuuntelemassa Dave Lindholmia.

 

Hienoa kesää ei nyt mikään muu haittaa kuin toisen poikamme kova flunssa ja valitettavan kovasti lisääntyvät sinilevät.