Yritän välttää sitä, että tuputtaisin arvomaailmaani lapsilleni. Edellisenä viikonloppuna en tainnut kuitenkaan ihan onnistua siinä.



Perjantaina menimme yhdessä katsomaan mielettömän hyvää suomalaista dokumenttielokuvaa Katastrofin aineksia, jonka teemana oli ilmastonmuutos. Dokumenttiohjaaja John Webster laittoi siinä itsensä ja rakkaimpansa vuoden öljyselibaatille keskellä Espoota. Olin aikaisemmin nähnyt tästä elokuvasta makupaloja, kun tapasimme vihreän eduskuntaryhmän kanssa tämän hurmaavan elokuvaohjaajan entisen kollegani ja nykyisen Suomen elokuvasäätiön toimitusjohtaja Irina Krohnin ansiosta. Valmis elokuva ylitti jopa jo silloin korkealle asettamat odotukseni.



Kun elokuva oli loppunut ja nousimme poistuaksemme, huomasin takanani istuneen tuttuni, joka nauroi ystävällisesti äänen sitä, että tuon lapseni leffaan aivopestäviksi. Mielestäni 13-vuotiaalle tämä elokuva sopi erittäin hyvin, mutta kahdeksanvuotiaalle minun piti yrittää kuiskaten kääntää englanninkielinen puhe.


Meillä oli ollut todella kiire elokuvaan, sillä vanhempi poikani oli juuri ja juuri ehtinyt pyöräillä kotiin jalkapallotreeneistä, kun meidän piti jo juosta bussiin ehtiäksemme leffaan. Kun sitten rauhallisesti kävelimme bussipysäkillemme elokuvan jälkeen, olin erittäin tyytyväinen siihen, etten langennut tällä kertaa käyttämään taksia kiireessä, sillä elokuvan pääviestihän on autoilun vähentäminen.


Kauppatorilla oli samaisena perjantaina asunnottomien yö, jossa myös kävimme poikien kanssa. Tästä syntyikin luonnollinen keskustelu maailmamme polttavista ympäristö- ja köyhyysongelmista. Innostuin sen verran saarnaamaan, että pyysin myöhemmin anteeksi. Siihen poikani vastasi, että elokuva oli kyllä hyvä :o).



Sunnuntaina menimmekin vielä vanhemman poikani kanssa anoppini ideasta kuuntelemaan Anna-Leena Laurénin esitelmää Venäjän naisista. Siellä tuli hyvää ja vahvaa tasa-arvoviestiä, joka ei varmaankaan ole pahaksi nuoreksi mieheksi varttuvalle.



Ympäristönsuojelu, sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo olivat siis tämän viikonlopun teema. Ehkä me nyt taas voimme keskittyä joksikin aikaa lähinnä jalkapalloon, vaikka käytimme me siihen nytkin lauantaina neljä tuntia ;o).