Olen viime aikoina saanut osallistua useaan hyvähenkiseen tilaisuuteen Turussa. Olen kaikissa saanut vahvistusta ajatuksiini siitä, että Turussa on hyvä elää. Tullessani kotiin näistä tilaisuuksista olen tuntenut itseni paljon vahvemmaksi ja rennommaksi kuin lähtiessäni. Ensimmäisestä tilaisuudesta on jo kulunut vähän enemmän aikaa. Se oli Levyraati täpötäydessä Dynamossa. Aikuisia ihmisiä pitämässä hauskaa yhdessä leppoisasti ja innokkaasti. Porukka oli saanut tuoda omia levyjään mukaan ja nopeimpien biisejä kuunneltiin ja tuomaroitiin sitten yhdessä, ihan niin kuin joskus kauan sitten koulussa… Nyt äänentoisto ja ammattimainen juonto teki tästä todella hauskan illan. Oli niin kotoinen tunnelma, että välillä huomasin sanoneeni kommentteja, joita vähän jälkeenpäin harmittelin ;o).

Linnateatterissa olen ollut kahtena sunnuntaina peräkanaa. Ensin oli paneelikeskustelu Jouni Lehikoisen arkkipiispaehdokkuuden tukemiseksi ja viikko sen jälkeen Vaginamonologeja Linnateatterissa. Molemmissa illoissa teatteri oli aivan täynnä ja lämminhenkisyys oli käsin kosketeltavaa. Ensimmäisessä tilaisuudessa olin yhtenä panelistina ja mukana paneelissa oli Lehikoisen lisäksi myös muita hänen tukijoitaan. Me panelistit olimme lähes kaikesta samaa mieltä ehdokkaan kanssa, mutta homoparien siunausta koskevassa kysymyksessä me tukijat olimme ehdokkaamme kanssa eri linjoilla. 

Arkkipiispaehdokkuuden tukitilaisuudessa tutustuin uuteen mielenkiintoiseen tuttavuuteen, Meidän Kirkon bändiin. Musiikilla oli myös suuri merkitys ruotsinkielisen seurakunnan Metallimessussa Tuomiokirkossa. Mieheni oli siellä miksaamassa ja poikani tulevan rippileirin takia ja kaikki tykkäsimme kovasti.

Olin siis yksi Vaginamonologien lukijoista eilen ystävänpäivänä. Kyseessä oli V-päivän hyväntekeväisyystapahtuma. V-Päivä on kansainvälinen hyväntekeväisyys-tapahtuma, jonka tarkoituksena on nostaa tietoisuuteen naisiin ja tyttöihin kohdistuva väkivalta sekä kerätä varoja väkivallan vastaiseen työhön. V-Päivää on vietetty Yhdysvalloissa jo kahtenatoista vuotena aina helmikuussa, Valentinen päivän aikaan. Näitä V-Day -tapahtumia järjestetään nykyisin ympäri maailmaa, ja niiden tuotto lahjotetaan lyhentämättömänä hyväntekeväisyyteen. Linnateatterin hyväntekeväisyysesityksen tuotosta 10 prosenttia meni VDay–organisaation kautta kansainväliseen hyväntekeväisyystyöhön, jonka kohteeksi on tänä vuonna valittu Kongon naiset. Loput 90 prosenttia ohjattiin Turun Ensi- ja turvakotiyhdistykselle.

Tässä välissä olin myös Vihreiden naisten järjestämä keskustelutilaisuus Café Artessa, jossa alustin lakivaliokunnan puheenjohtajan ominaisuudessa lähisuhdeväkivallasta. Tämäkin tupa oli täynnä, vaikka sinne ei mahtunutkaan lähemmäs kahta sataa niin kuin Linnateatteriin ;o). Oli antoisaa kuulla, mitä muut ajattelevat ajankohtaisista lakimuutoksista ja tulevista linjauksista liittyen elämän raaempaan puoleen, väkivaltaan ja raiskauksiin. Rankasta aiheesta huolimatta tunnelma oli silti tässäkin tilaisuudessa mielestäni todella lämmin. Kiitos turkulaiset siitä, että teidän kanssanne on niin mukavaa viettää yhteisiä hetkiä.