Olin tänään IPCC:n Suomen ryhmän ajankohtaisseminaarissa. Ensimmäinen puhuja oli Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Petteri Taalas. Hänellä oli meille surullisia uutisia: päästöt ovat ylittäneet aiemmat pahimmat skenaariot. Ei siis ole osattu edes arvioida, että kehitys olisi näin huonoa. Ilmastonmuutos jatkuu seuraavat 50 vuotta joka tapauksessa, vaikka saisimme nyt kaikki päästötkin kuriin.

Tutkimusprofessori Tim Carter  Suomen ympäristökeskuksesta kertoi työstään skenaarioiden eli vaihtoehtoisten tulevaisuuden mallien rakentamisesta IPCC:n yhteydessä. Niistä ei ole hyötyä pelkästään ilmastontutkijoille ja päättäjille, vaan myös esimerkiksi maanviljelijöillle tulevaisuuden suunnittelussa ja luonnonkatastrofien ennakoimisessa. Juuri nyt on käynnissä kiivas työ uusien neljän eri skenaarion valmistamisessa. Tutkijoita kuunnellessa vakuutuin taas kerran siitä, että tällä kertaa meillä ei todellakaan ole varaa ylittää pahimpia skenaarioita! Jo nykyisellä vauhdilla saamme aikaiseksi niin paljon ongelmia, ettei tarvitse pohtia, mistä lapsemme tulevat murehtimaan. Koska Aasian energiankäytön kasvu on vääjäämätöntä, on kokonaisuuden hillintä ja hallinta on todella vaativaa.

Tutkimusprofessori Ilkka Savolainen VTT:ltä puhui uusiutuvan energian merkityksestä ilmastonmuutoksen hillinnässä. Uusiutuvalla energialla on muitakin ympäristöhyötyjä kuin ilmastopolitiikka ja uusiutuvat ovat usein paikallisesti työllistäviä. Energiansäästö on kuitenkin aina merkittävin toimenpide. Aurinkoenergiaa käytetään aluksi etenkin eri sovelluksiin (ruoan valmistus, valaistus yms.) eikä suoraan sähkön tuottamiseen verkkoon. Tuulivoimaloiden koko ja kapasiteetti kasvavat nopeasti, ja se on jo lyönyt itsensä täysin läpi konventionaaliseksi energianmuodoksi. Tuulen lisäksi bioenergia ja vesivoima ovat jo markkinoilla vakavasti. Aurinkoenergia on seuraava läpilyöntiä tekevä energianmuoto. Valtamerivoima ja geoterminen energia ovat selvästi kehitysvaiheessa. Tarvittaisiin hyvät, laajat sähköverkot, jotta sähkön varastointikustannuksia voitaisiin minimoida. Vety on myös tapa varastoida esimerkiksi aurinko- ja tuulienergiaa. Uusiutuvien investointien kasvunopeus on huikea. Nyt sen osuus on 15% koko energiainvestoinneista maailmassa, mutta se kasvaa koko ajan.

Dosentti Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitokselta kertoi, että sateiden intensiteetti kasvaa tulevaisuudessa paljon meillä pohjoisessa, kun taas muualla sateettomien kausien pituus kasvaa. Jos ymmärsin oikein, niin sateet luultavasti tulevat etenkin talviaikaan, joten meidän maataloudella voi silti olla jatkossakin kuivuusongelmia kasvukautena. Ääri-ilmiöt lisääntyvät siis maailmanlaajuisesti. Etelä-Euroopassa sellaiset kovat kuivuusperiodit, jotka ennen toistuivat noin 100 vuoden välein, tulevat kohta noin kymmenen vuoden välein. Ja esimerkiksi Bangladeshissa tulvavesi lisääntyy huikeasti. Pienillä saarivaltioilla makeavesi vähenee, kun suolaisen meriveden pinta nousee. Bioenergia vaatii lisääntyvää keinokastelua, mikä on ongelma siellä missä vesivarat vähenevät.

Eli työ ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi jatkuu...