Olin parisen viikkoa sitten Skanskan tilaisuudessa puhumassa vähäpäästöisestä yhteiskunnasta ja rakentamisesta. Skanskan tilaisuudessa kuulin, että heidän johtonsa palkan määräytymiseen vaikuttaa myös se, miten yrityksen ympäristöasiat etenee. Oli mukava kuulla, että ympäristövaikutukset on otettu näin vakavasti. Itse otin tilaisuuden yhdeksi teemaksi puurakentamisen, jossa Skanskalla on tukeva jalansija Ruotsissa. Toivoin, että he toisivat lisää puurakentamista myös Suomeen. Kansanedustaja Timo Juurikkala järjesti myös pari viikkoa sitten Vihreän eduskuntaryhmän kanssa tilaisuuden puurakentamisesta.

Puu on energiatehokkain rakennusmateriaali, koska muista materiaaleista poiketen puutuotteiden valmistus tuottaa enemmän energiaa kuin kuluttaa: puu rakennusmateriaalina sitoo hiilidioksidia, kun muut materiaalit tuottavat sitä. Woodpoliksen mukaan luonnonvarojen kulutus vähenisi 70 %, jos kaikki Euroopassa rakennettavat asunnot tehtäisiin puusta betonin sijaan. Luonto-liiton pääsihteeri Leo Stranius kertoi Juurikkalan isännöimässä tilaisuudessa, että puurakentamisella on ainakin kolme hyötyä ilmastonäkökulmasta:

1. Puurakentaminen korvaa paljon päästöjä aiheuttavaa teräs- ja betonirakentamista
2. Puurakenteet ja -materiaalit toimivat hiilivarastoina
3. Sivuvirrat ja lopulta itse rakennuksetkin voi kierrättää bioenergiaksi

Siirryttäessä matalaenergiarakentamiseen rakennusaineiden ympäristövaikutukset tulevat korostumaan. Esimerkiksi rakennustarvikkeiden valmistuksen osuus rakennuksen elinkaaren lämmitysenergian kulutuksesta on passiivitalolla 50 vuoden tarkasteluajanjaksolla jo yli 20 %.

Suomessa puu on suosittu rakennusmateriaali omakotitaloissa, mutta kerrostalorakentamisessa Suomi on jäänyt esimerkiksi Ruotsin jälkeen. Nykyisin jo viidennes Ruotsin uusista kerrostaloista rakennetaan puusta. Joukossa on jopa kahdeksankerroksisia taloja. Esimerkiksi Växjössä Ruotsissa on enemmän puurakenteisia kerrostaloja ja julkisia rakennuksia kuin Suomessa yhteensä. Suomessa on 33 puukerrostaloa, joista 3 on Skanskan urakoimia. Ikealla ja Skanskalla on yhteinen BoKlok-pienkerrostalokonsepti, joita on muutamia myös Suomessa. Uuden tyyppisiä pienkerrostaloja on rakennettu kaikkiin Pohjoismaihin. Suomen ensimmäisiin BoKlok-omistustaloihin muutettiin kesällä 2003 Tuusulassa.

Ruotsi ja Suomi olivat samoissa lähtökohdissa 1990-luvun puolivälissä, kun molemmissa maissa alettiin kehittää nykyaikaista puurakentamista. Ruotsissa puurakentamisen kehitystyöhön on panostettu ja myös määräykset, esim. palomääräykset, ovat Suomea edullisemmat puurakentamiselle. Ruotsissa puurakentamisen suurimmaksi esteeksi koetut palomääräykset muuttuivat 1994 sallien sen jälkeen puun käytön myös yli kaksi kerrosta korkeissa taloissa. Suomessa palomääräysten taulukkomitoitus sallii neljäkerroksisen puutalon, mutta sen jälkeen vaaditaan toiminnallinen paloturvallisuusmitoitus. Yli kaksikerroksiset puukerrostalot vaativat sprinklauksen. 

Puurakentamisen edistämiselle on ollut poliittinen tahtotila pitkään: jo useisiin hallitusohjelmiin on johdonmukaisesti sisältynyt jonkin muotoinen kirjaus puurakentamisen edistämisestä. Puurakentamiselle on tehty mm. edistämisohjelma, jonka yhtenä pilottikohteena on Linnanfältin alue Turun Linnan lähellä. Tämä projekti on nyt jumissa, vaikka rakentamisen piti alkaa jo kesällä. Rakennuttajat kinaavat siitä, että saako sittenkin käyttää muita materiaaleja kuin puuta

Asuntoministeri Jan Vapaavuori onkin asettanut työryhmän selvittämään perusteellisesti puurakentamisen aseman rakentamismääräyksissä. Määräaika työlle on tämän vuoden lokakuun loppuun. Työryhmän tehtävänä on käydä läpi Suomen rakentamismääräykset ja todeta ne asiat, jotka mahdollisesti aiheuttavat aiheetonta haittaa ja siten ylimääräisiä kustannuksia puurakentamisen kannalta. Työryhmä tekee esityksen rakentamismääräysten kehittämiseksi.

Työryhmän eräs painopistealue on hakea ratkaisuja, jotka mahdollistaisivat nykyistä neljää kerrosta korkeampien asuin- ja työpaikkarakennusten toteuttamisen taulukkomitoitukseen perustuen. Samalla pohditaan teknisiä keinoja, joilla voitaisiin ainakin matalammat puukerrostalot toteuttaa ilman automaattisia sammutuslaitteita, kuten useissa muissa Euroopan maissa on mahdollista.

Puurakentaminen olisi hyväksi myös metsäteollisuudelle: hyvälaatuista rakennuspuuta on Suomessa runsaasti saatavilla ja puurakentamisen lisäämisellä saataisiin metsäteollisuudelle korkeamman jalostusasteen tuotteita.

Puurakentaminen ei edisty ilman kysyntää. Julkisen vallan tulisi näyttää tässä esimerkkiä ja käyttää enemmän puuta materiaalina rakennuksissaan. Ehkä sitä myöden saataisiin myös rakennuttajat ja rakennusliikkeet uskaltautumaan rakentamaan enemmän puusta.