Seuraavana haastattelusarjassani on vuorossa Monika Antikainen. Olen tuntenut Monikan siitä asti, kun hän pienenä tyttönä tuli tanssioppilaakseni ja olen aina pitänyt hänestä todella paljon. Kiltimpää ja tunnollisempaa ihmistä on vaikeaa löytää. Olin itse rivijäsen Turun valtuustoryhmässä, kun Monika oli ryhmämme puheenjohtaja, ja huomasin silloin, että sen kiltin olemuksen alla on kuitenkin juuri oikealla tavalla jämäkkä neuvottelija. Luotin täysin hänen taitoihinsa johtaa koko porukkaa. Jos Monika valitaan eduskuntaan, niin varmaan hän kohta löytää sielläkin itsensä eduskuntaryhmän puheenjohtajana...

Tässä Monikan vastaukset:

* Mitä pidät kuluneen vaalikauden parhaana vihreänä saavutuksena?

Sosiaaliturvaan liittyvät parannukset kuten opintorahan korotus, minimivanhempainrahan korotus, takuueläke ja maksuttoman päivähoidon turvaaminen. Lakipuolella perheen sisäinen adoptio-oikeus myös rekisteröidyissä parisuhteissa oleville, törkeän eläinsuojelurikoksen kirjaaminen, eläintenpitokieltorekisterin perustaminen ja vaalirahoituslaki.

* Missä meni pahimmin metsään?

Varsinkin nyt kun olen kiertänyt syksystä lähtien eri tapahtumia ja jutellut ihmisten kanssa, niin poikkeuksetta joka kerta joku ottaa esiin ydinvoimakysymyksen. Vihreisiin ollaan äärimmäisen pettyneitä syystä että hallitustyö jatkuu ydinvoimapäätöksestä huolimatta. Moni sanoo aina äänestäneensä vihreitä, mutta ei enää.

Muistan elävästi edellisen kerran kun olimme samankaltaisessa tilanteessa ydinvoiman osalta. Tuolloin Vihreät olivat jo hallitukseen mennessään ilmaisseet, että jos hallituksen ydinvoimakanta on myönteinen, Vihreät eivät voi jatkaa hallituksessa. Äänestys tuli, se hävittiin ja hallitustyö jäi siihen.

Tästä virisi kuitenkin hyvin laaja keskustelu puolueen sisällä. Oliko viisasta erota kun se käytännössä merkitsi, että kaikki muut tavoittelemisenarvoiset asiat jäivät puolitiehen? Itse olin tuolloin sitä mieltä, että ainoa oikea ratkaisu oli eroaminen, sillä siitä oltiin jos sovittu – ei takinkääntötemppuja, piste.

Keskustelut johtivat kuitenkin siihen, että jatkoa ajatellen kehitettiin uusi strategia. Hallitukseen voitaisiin mennä vaikka uhka uusista lupakäsittelyistä olisi olemassa. Lupia vastustettaisiin viimeiseen saakka. Mutta – mikäli lupia myönnettäisiinkin, hallitustyötä ei jätettäisi uudestaan siihen.

Olin hyvin tietoinen tästä ja olen hyvin iloinen, ettei hanskoja tällä kertaa heitetty tiskiin. Tuija Brax on oikeusministerinä tehnyt loistavaa työtä, emmekä varmasti olisi tässä tilanteessa mm. vaalirahoituksen suhteen ellei Vihreillä olisi ollut ministerinsalkkua. Vaikka olin pettynyt hallituksen kannasta ydinvoimaan, se ei saa torpata kaikkia muita vireillä olevia hyviä hankkeita.

Mutta jokin meni silti pahasti pieleen. Suurelle yleisölle Vihreiden toiminta ei ole auennut. Tarpeeksi.

* Mitä olisit itse tehnyt toisin?

Olisin näin jälkiviisaasti sanottuna hoitanut tiedottamisen ydinvoimapäätökseen liittyen paremmin. Varsinakin hallitusneuvotteluiden aikaan.

* Millainen tiimipelaaja sinusta tulisi vihreään eduskuntajoukkueeseen?

Uskoakseni oikein hyvä :) En ole koskaan ollut sooloilevaa sorttia. Ehkä juuri luottamus siihen, että toimin yhteisesti sovittujen pelisääntöjen mukaan, kuuntelen ja olen valmis neuvottelemaan, on johtanut siihen, että olen saanut kunnian toimia valtuustoryhmäni puheenjohtajana kaikissa niissä valtuustoissa, joissa olen ollut mukana, niin Turussa, Liedossa kuin nyt Ruskollakin.

Olen yhteistyökykyinen ja pistän itseni likoon hyvän asian puolesta. Monet ovat kuvanneet minua diplomaattiseksi. Olen myös vuosien saatossa oppinut omat rajani ja osaan pitää jaksamisestani huolta. Minun ei siis enää tarvitse tehdä kaikkia asioita itse, vaan osaan myös jakaa vastuuta.

Luottamustehtävät, työt, opinnot, harrastukset – kaikki osaamiseni ja kaikki kontaktini olisivat koko eduskuntaryhmän käytettävissä.