Olen talousvaliokunnan jäsen, ja tämän valiokunnan tehtäviin kuuluu mm. pankkiasiat sekä rahoitus- ja arvopaperiasiat. Viime päivinä meitä on arvatenkin puhuttanut Amerikan pankkikriisi ja sen seuraukset maailmantaloudelle ja Suomelle. Lisäksi kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto ja eduskunnan Attac järjestivät tällä viikolla mielenkiintoisen aamukahvitilaisuuden kansainvälisten finanssimarkkinoiden ajankohtaisesta tilanteesta. Alustajina tilaisuudessa olivat Suomen Pankin rahapolitiikka- ja tutkimusosaston osastopäällikkö Antti Suvanto sekä tutkija Ville-Pekka Sorsa.

Yhdysvaltain kriisissä ei ole kyse pelkästään subprime-kriisistä vaan myös Yhdysvaltojen pitkään jatkuneesta yli varojen kuluttamisesta, mitä esimerkiksi Irakin sota on ollut luomassa. Tämä on näkynyt Yhdysvaltojen pitkäaikaisena vaihtotaseen alijäämänä eli velkaantumisena. Koska Yhdysvaltojen rooli maailmantaloudessa on edelleen suuri, heijastuvat kriisin vaikutukset laajalle. Yhdysvallat on esimerkiksi merkittävä vientimaa EU:lle, joten tällä voi olla vaikutuksia EU:n viennille.

Aamukahvitilaisuudessa kysyin Antti Suvannolta, miten tämä kaikki vaikuttaa Suomen tilanteeseen. Jotkuthan ovat spekuloineet 1990-luvun Suomen pankkikriisin kaltaisella uhalla. Tilannetta ei voi kuulemma lainkaan verrata siihen. 90-lukuun verrattuna Suomen pankit ovat nyt vakavaraisia ja myös yritysten velat ovat pienempiä. Mikäli joku pankki kuitenkin ajautuisi ongelmiin, niin Suomessa on myös kuluttajien talletussuoja, joka kattaa pankkitalletukset 25 000 euroon asti. Tämä suoja on pankkikohtainen eli talletuksia voi olla useissa pankeissa. Suoja ei kuitenkaan koske rahastoja eikä osakkeita, joissa riski on sijoittajalla. Talletussuojarahaston sivuilla on vastauksia kysymykseen talletussuojasta.

Tilanne vaikuttaa kuitenkin myös Suomeen välillisesti. Rahoituksen saatavuus kiristyy, mikä nostaa korkoja ja vähentää investointeja. Omaisuushintojen laskua olisi tapahtunut ilman rahoituskriisiäkin, mutta tämä vauhdittaa sitä entisestään. Myös psykologiset tekijät voivat olla merkittäviä eli epävarmuuden kasvu voi heikentää kulutusta.

Jos siis nyt sattuu olemaan ylimääräistä rahaa ja haluaa auttaa, että Suomi selviää myrskystä hyvin, niin kehotan kuluttamaan kotimaisiin palveluihin. Esimerkiksi ulkomaan matkan sijaan kannattaa rahat laittaa nyt vaikka oman kodin remontointiin tai siivoamiseen kotitalousvähennyksen avulla. Pienistä puroista syntyy suuri virta ja näin kukin voi osaltaa edistää kotimaista yrittäjyyttä ja työllisyyttä, joka toivottavasti kantaa meidät tämän myrskyn yli.

***

Tämän viikon kyselytunnilla puhutti myös pankkien mahdollisuus yksipuolisesti nostaa asuntolainojen korkomarginaalia. Taustalla on se, että pankit ovat neuvotelleet Kuluttajaviraston ja Rahoitustarkastuksen kanssa mahdollisuudesta nostaa kuluttajien vaihtuvakorkoisten lainojen korkoja
yksipuolisesti. Uusi ehto ei koskisi kiinteäkorkoisia lainoja eikä jo voimassa olevia lainasopimuksia. Ehto ei myöskään automaattisesti siirry kaikkien pankkien lainaehtoihin. Jos pankki käyttää koronnostolauseketta, sen on kiinnitettävä asiakkaan huomiota ehtoon lainasta neuvoteltaessa.

Kuluttajavirasto korostaa, että koron nostaminen yksipuolisesti on aina poikkeustilanne ja rajattava selkeästi. Kuluttajavirasto on edellyttänyt neuvotteluissa, että pankki ei voi tehdä ratkaisua koron nostosta omin päin, vaan sen on ensin keskusteltava asiasta Rahoitustarkastuksen kanssa.
Rahoitustarkastus alan valvojana pystyy varmistumaan koronnoston edellytyksistä ja suuruudesta.

Nykyään pankeilla on vastaavassa tilaisuudessa mahdollisuus irtisanoa kaikkien asiakkaiden lainat, ja tämän jälkeen tätä mahdollisuutta ei enää olisi. Lainan irtisanominen ajaisi asiakkaat vielä epätoivoisempaan tilanteeseen kuin koronnosto. Asiakkaalla olisi myös koronnoston yhteydessä oikeus irtisanoa lainansa ja kilpailuttaa pankit uudelleen.