En olekaan kirjoittanut tänne vielä kirjallisesta kysymyksestäni järviruo'on hyödyntämisestä. Jätin maaliskuussa kirjallisen kysymyksen, jossa kysyin: "Mitä hallitus aikoo tehdä edistääkseen järviruo'on hyötykäyttöä, joka samalla vähentää vesistöjen rehevöitymistä?". Itse aiheesta kirjoitin blogissani jo aiemmin

Sain Etelä-Afrikan matkani aikana ministerin vastauksen kysymykseeni. Alla kysymykseni ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen vastaus. Oli mukava huomata, että ministeri oli suhtautunut aiheeseen positiivisesti, ja erityisen ilahtunut olin vastauksen viimeisistä lauseista: "Hallitus aikoo selvittää mahdollisuutta edistää järviruo´on hyötykäyttöä maatalouden ympäristötuen avulla sekä mahdollisuutta käynnistää pilottihanke, jossa testataan järviruo´n korjuuketjua."

Toivottavasti tämä asia lähtee nyt tosiaan etenemään. Joskus pieneltäkin kuulostavilla asioilla voi olla isoja vaikutuksia.

KIRJALLINEN KYSYMYS 195/2008 vp
Janina Andersson /vihr ym.

Järviruo'on hyötykäytön edistäminen

Eduskunnan puhemiehelle
 
Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hallinnoima kolmivuotinen EU:n Interreg IIIA:n hanke "Ruovikkostrategia Suomessa ja Virossa" on päättynyt äskettäin. Hankkeessa tutkittiin järviruo"on hyötykäyttöä, jossa merkittävässä roolissa olisi järviruo"on hyödyntäminen bioenergiana. Järviruo"on käyttö bioenergiana samalla parantaisi työllisyyttä ja hyödyttäisi vesistöjä.

Järviruoko on laajalle levinnyt kasvi rannikollamme. Varsinais-Suomen kunnissa keskimäärin 1 % pinta-alasta on ruo"on peitossa. Järviruoko viihtyy parhaiten rehevissä vesissä, ja erityisesti maanviljelyksen aiheuttama ravinnekuormituksen kasvu on johtanut ruovikkojen merkittävään laajentumiseen viime vuosikymmeninä. Samaan aikaan ruo"on hyötykäyttö maataloudessa on loppunut lähes kokonaan.

Ruovikkostrategian mukaan Etelä-Suomen rannikkoalueen noin 30 000 ruovikkohehtaarista arviolta 12 500 hehtaaria soveltuisi hyödynnettäväksi bioenergiana ja rakennuskäyttöön ja 7 500 hehtaaria tulisi kunnostaa merenrantaniityiksi. Yhdellä hehtaarilla kasvaa vähintään 5 tonnia ruokoa, ja yhden hehtaarisadon on arvioitu vastaavan energiasisällöltään 1,5-2 sähkölämmitteisen omakotitalon sähköntarvetta.

Järviruokoa voidaan energiakasvina verrata ominaisuuksiensa puolesta ruokohelpeen. Ruokoenergiaa voidaan tuottaa muiden biomassojen tavoin joko polttamalla kuivana biomassana (sellaisenaan tai jalostettuna pelleteiksi tai ruokopaaleiksi) tai tuottamalla tuoreesta ruo"osta biokaasua mädätysprosessin kautta.

Järviruoko sitoo tehokkaasti rantaveden ravinteita, ja siksi oikein tehdyllä korjuulla voidaan poistaa vesistöistä ravinteita. Samalla voidaan siis sekä saada bioenergiaa että vähentää vesistöjen ravinnepitoisuutta.

Ruovikkostrategiassa esitetään myös muita käyttömahdollisuuksia järviruo"olle, ja näistä merkittävin on sen käyttö rakennusmateriaalina. Ruokokatoille on jo olemassa markkinat Keski-Euroopassa.

Järviruo"on hyödyntämisessä merkityksellinen vaihe on ruo"on niitto. Oikein tehdyllä niitolla voidaan ravinteita kerätä tehokkaasti vuosittain, mutta väärin tehtynä niitto ei hyödytä tai se jopa haittaa vesiensuojelua. Biokaasutuotannolle ja ravinteiden keräämiseksi vesistöistä paras niittoaika on loppukesällä ja polttomateriaalia varten talvella.

Koska korjuuvaihe on kriittinen ruo"on hyödyntämisessä, tulisi korjuumenetelmiä kehittää ja luoda korjuuketjuja. Järviruo"on hyödyntämisen edistämiseksi tulisi kartoittaa myös muun Suomen korjuukelpoiset ruokovarat sekä selvittää parhaat menetelmät kaikkien kotimaisten biopolttoaineiden (ruoko, ruokohelpi ja olki) korjuuseen ja polttoon. Järviruo"on bioenergiakäyttöä edistäisi hallitusohjelmaan kirjatun biokaasulla tuotetun energian syöttötariffien lisäksi energiakasvituen ulottaminen koskemaan myös energiakäyttöön tulevia ruovikoita.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mitä hallitus aikoo tehdä edistääkseen järviruo'on hyötykäyttöä, joka samalla vähentää vesistöjen rehevöitymistä?
Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 2008

Janina Andersson /vihr
Erkki Pulliainen /vihr
Jouko Laxell /kok

Vastaus:
Eduskunnan puhemiehelle
 
Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Janina Anderssonin /vihr ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 195/2008 vp:

Mitä hallitus aikoo tehdä edistääkseen järviruo´on hyötykäyttöä, joka samalla vähentää vesistöjen rehevöitymistä?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

EU:n komission ehdotuksessa uusiutuvan energian puitedirektiiviksi Suomelle asetettiin tavoitteeksi nostaa uusiutuvan energian osuutta 38 % loppukulutuksesta. Tavoitteen saavuttamiseksi on tarkasteltava kaikkia käytettävissä olevia keinoja ja raaka-aineita. Järviruoko on arvokasta biomassamateriaalia ja sillä voidaan edistää myös vesiensuojelua, jos sen niitto ja keruu tehdään oikea-aikaisesti. Oikein tehdyllä niitolla voidaan kerätä ravinteita vesistöistä merkittäviä määriä.

Kolmivuotinen, jo päättynyt Interreg IIIA -hanke "Suomen ja Viron ruovikkostrategia" pyrki löytämään yleissuunnittelun avulla optimaalisen tasapainon ruovikkojen säilyttämisen, niiden poistamisen ja merenrantaniityiksi peruskunnostamisen välillä. Hankkeessa arvioitiin, että Etelä-Suomen 30 000 ruovikkohehtaarista noin 12 500 hehtaaria soveltuisi hyödynnettäväksi bioenergiana ja rakennuskäytössä sekä 7 500 hehtaaria olisi mahdollista kunnostaa luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaiksi merenrantaniityksi. Kun yhdellä hehtaarilla kasvaa vähintään 5 tonnia ruokoa, ja yhden hehtaarisadon on arvioitu vastaavan energiasisällöltään 1,5-2 sähkölämmitteisen omakotitalon sähkötarvetta, on käytettävissä oleva 12 500 hehtaaria energiasisällöltään merkityksellinen.

Ruokoa voidaan käyttää silppuna puuhakkeen kanssa ja sitä voidaan paalata ja pelletöidä. Myös kesäruoko kelpaa lähitulevaisuudessa biokaasukäyttöön. Yhdellä leikkuulla pystytään saamaan talteen noin 4,5 kg fosforia ja 50 kg typpeä hehtaaria kohden. Muutaman vuoden talvikorjuun jälkeen voidaan materiaalia hyödyntää kattorakentamiseen, kun ylivuotista ruokoa ei ole seassa. Ruovikoiden ravinteita ja hiiltä voidaan sitoa pitkäksi aikaa kattoihin ja eristemateriaaliksi.

Hallitus aikoo selvittää mahdollisuutta edistää järviruo´on hyötykäyttöä maatalouden ympäristötuen avulla sekä mahdollisuutta käynnistää pilottihanke, jossa testataan järviruo´n korjuuketjua.

Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 2008

Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen