Viime ajat Suomessa ovat olleet niin ahdistavat, että todella toivon meidän nyt pääsevän vähitellen turvalliseen ja tuttuun arkeen, jossa voimme taas keskittyä enemmän ennaltaehkäiseviin toimiin kuin kriisin hallintaan.

Ennen näitä kriisejä aloitin yhden lakialoitteen valmistelun talojen lämmitysmuotojen ohjaamiseen kestävämpään suuntaan. Olen vuosien mittaan puhunut istunnoissa useaan otteeseen siitä, ettei Suomeen pitäisi enää rakentaa suoralla sähköllä lämpiäviä taloja. Ilokseni asuntoministeri Jan Vapaavuori on nyt tarttunut tähän ajatukseen, ja hän tiedotti toissa päivänä, että rakentamisen energiamääräyksiä on tarkoituksena kiristää 30-40 prosentilla ja näin ohjata kohti matalaenergiarakentamista. Hänen mukaan Suomessakin pitäisi Ruotsin mallin mukaisesti asettaa sähköllä lämmitettäville taloille vaatimuksia uusiutuvista lisälämmönlähteistä tai paremmasta lämmöneristyksestä.

Ympäristöministeriössä on käynnistetty maankäyttö- ja rakennuslain muutoshanke, jolla tullaan tekemään mahdolliseksi määrätä uudisrakennusten kaukolämpöverkkoon liittämisestä sellaisen alueen asemakaavassa, jolla on olemassa kaukolämpöverkko tai jolle sellainen on suunniteltu rakennettavaksi. Uudet säädökset on tarkoitus saattaa voimaan vuoden 2010 alusta. Ne on kuitenkin tarkoitus antaa jo vuonna 2008, jotta alan toimijoille jää riittävästi aikaa varautua uusiin määräyksiin. Näitä samoja asioita olin valmistelemassa omaan lakialoitteeseeni, joten kerrankin asiat etenevät nopeasti. Nyt voin siis aloitteen sijaan kannustaa ministeriä ripeisiin toimiin.

Vuonna 2006 melkein puolet uusista omakotitaloista rakennettiin suoralle sähkölämmitykselle. Niissä ei yleensä ole vesikiertoista lämmönjakelua, mikä vaikeuttaa niiden siirtämistä myöhemmin vaikka maalämpöön tai pellettiin. Etenkin rakennuttaja, joka ei rakenna itselleen ei välttämättä välitä siitä, mitä asumiskustannukset tulevat jatkossa olemaan. Vaikka esimerkiksi maalämpö on pidemmällä aikavälillä suorasähköä halvempaa, on nykyään rakennusvaiheessa helpointa ja halvinta rakentaa suora sähkölämmitys, ja tuleva ostaja joutuu sitten myöhemmin miettimään mahdollisten muutosten hankaluutta. Siksi tällainen ohjaaminen on tarpeen, jotta päästäisiin asukkaiden ja ilmaston kannalta parhaaseen ja edullisimpaan vaihtoehtoon.

Muutenkin nykyisiltä ministereiltä - muiltakin kuin Vihreiltä - on kuulunut ilahduttaviakin viestejä ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Pääministeri Matti Vanhanen totesi lokakuussa ilmastoaiheisessa puheessaan seuraavasti: "Olen usein puhunut siitä, että tällä vaalikaudella on voitava muuttaa energiapoliittisen päätöksenteon arvojärjestystä. Tosiasia on se, että energiapolitiikan ratkaisuissa energian hinta on ollut se tärkein ratkaisujen argumentti. Nyt tärkeysjärjestyksen tulisi olla: 1) vaikutus ilmastoon, 2) vaikutus omavaraisuuteen/energiaturvallisuuteen ja 3) hinta."

Suomi on osana Euroopan unionia sitoutunut kasvihuonekaasujen vähentämiseen vuoden 1990 tasosta 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. Rakennusten kokonaisenergiankulutus on koko Suomen energiankäytöstä peräti 40 prosenttia ja kasvihuonepäästöistä 30 prosenttia. Asuntojen lämmityksessä vaikutus ilmastoon ja taloudellisuus voivat kulkea myös käsi kädessä, ja myös valtion tulee aktiivisesti ohjata hintakehitystä ilmastoystävällisempään suuntaan.