436714.jpg

Puhuin tänään kahdessa paikassa naisten oikeuksista maailmassa. Toinen oli Kastun koulu, nykyinen Raunistulan koulu ja toinen Turun Naiskeskus. En tiedä mitä koululaiset ajattelivat, kun annoin tulla kokemuksiani maailmalta ja Suomesta naisten asemasta. Etenkin se mitä sanoin naisten seksuaalioikeuksista tai ennemminkin niiden puttumisesta monessa maassa saattoi olla aika kovaa tekstiä...

Naiskeskuksen tilaisuudessa julkaistiin uusi DVD, joka kertoo kaikkien naisten, myös muualta tänne muuttaneiden - tasa-arvoisista oikeuksista Suomessa ja Euroopassa vuonna, jolloin on kulunut sata vuotta siitä, kun naiset saivat Suomessa äänestää.

Tämä erittäin hyvä DVD käsittelee m m seuraavia asoita:

- monikulttuurisuus on ok - ihmisoikeudet ovat jakamattomat

- kunniakulttuurista kunnioituksen kulttuuriin

- kaikkille naisille kuuluvat samat oikeudet

- itsenäiset aikuiset tarvitsevat kasvatuksen, joissa heitä kasvatetaan lapsesta asti ymmärtämään ja kunnioittamaan, ei pelkäämään

- naisten on tiedettävä oikeutensa, jotta he voivat niitä puolustaa

- Suomeen kotoutumisessa tarvitaan taitoja: suomen kieli ja ammattiosaaminen, mutta myös tietoja suomalaisesta yhteiskunnasta ja lainsäädännöstä, joka perustuu molempien sukupuolten samanlaiseen kohteluun.

Puheenvuoroni tuli heti Fadimen tarinan jälkeen (tyttö joka murhattiin perheen kunnian takia Ruotsissa). Voit arvata, että oli vaikea puhua juuri silloin...

Tässä otteita puheestani:

Useissa yhteisöissä ja kulttuureissa naisen käyttäytyminen on sidottu kunnian ja häpeän arvoihin. Kunnian säilyttäminen on mahdollista käyttäydyttäessä sallittujen normien mukaisesti. Naisen seksuaalisuus on näin alistettu kunnian säilyttämiselle. Seksuaalisten arvojen mukaista tai vastaista käyttäytymistä ei arvioida pelkästään yksilöiden käyttäytymisenä, vaan seksuaaliarvojen rikkominen on rikos suvun kunniaa ja yhteisöä kohtaan.

Myös meillä Turussa yhteisön hyväksyttyjen arvojen vastainen käyttäytyminen on johtanut naisten kuoleman uhkaan.

Kunniarikoksiin puuttuminen ja niiden näkeminen suomalaiseen elämään asettumisen esteenä aiheuttaa kysymyksen, kenen ehdoilla integroitumista tehdään. Suomalaisten vai maahanmuuttajien. Maahanmuuttajanaisten vai miesten? Nuorten vai vanhojen?

Minä, eivätkä nämä kumppnainaiset täällä hyväksy naisten alistamista minkään syyn pohjalla eikä missään. En hyväksy Pakistanissa tehtyjä Karo-Kari kunniamurhia, en afgaaninaisten alistamista ja syrjäyttämistä pois yhteiskunnasta, en pakkoavioliittoja Saudi-Arabiassa, enkä Iranin rikoslainsäädäntöä, jonka mukaan naisen murha on hyväksyttävä, jos nainen on rikkonut perheensä kunnian. En myöskään hyväksy minkään armeijan siviileihin kohdistuvia väkivallantekoja, naisten raiskauksia ja häpäisemisiä tai YK:n rauhanturvaajien harjoittamaa seksuaalista hyväksikäyttöä asemapaikoillaan. En myöskään meidän suomalaisten miesten seksituristimia tai kotoista parisuhdeväkivaltaamme.