Vietin yhden päivän Ympäristöakatemian kutsuseminaarissa Rymättylän Herrankukkarossa. Aloitimme pohtimalla sitä, miksi on niin tärkeää estää Itämeren rehevöityminen. Tässä poimintoja sanotusta ja aloitan omalla lauseellani: "Mitä iloa on auringosta ja merestä, jos mereen ei voi sukeltaa?"

Rehevöityminen aiheuttaa paitsi lajiston myös luontotyyppien monimuotoisuudelle haittaa ja heikentää ravinnoksi käyttämiämme kalakantoja. Rehevöityminen laskee mahdollisuuksia meren virkistyskäyttöön, mikä vähentää turismia ja laskee alueen kiinteistöjen arvoa. Meidän teot vaikuttavat siihen, millaisen perinnön jätämme lapsillemme. Pystyvätkö he uimaan Itämeressä? Rehevöitymisen estäminen olisi paljon halvempaa kuin jälkeenpäin kunnostaminen.

Maria Laamanen Itämeren suojelukomissio HELCOM:ista kertoi komission julkaisuista ja viimeaikaisesta työstä. Tietoa on tuotettu paljon. Oma huoleenaiheeni on, ettei kaikki tämä tieto johda poliittisiin päätöksiin.
Toimintamme aiheuttaa paineita merelle mm. pohjatroolauksella, laivaliikenteellä, typpikuormalla ilmasta ja vedenalaisella melulla. HELCOM on mitannut näitä koko Itämeren alueella. Pohjanlahdella on vähiten ongelmia ja avomerellä vähemmän ongelmia kuin rannikolla. Mutta koko Itämeri on rehevöitynyt paitsi Perämerta ja joitain pieniä alueita lukuun ottamatta.

Vesien kautta mereen päätyvän kokonaiskuormituksen arvioidaan laskeneen vuosina 1990-2006 typen osalta 30% ja fosforin osalta 45%. Ilmaperäinen typpikuormitus on ilmeisesti laskenut noin kolmanneksella vuodesta 1980. Lisätöitä on tiedossa, mikäli ilmastonmuutos lisää kuormitusta valumalaueella. Toivottavasti nämä vähenemisarviot pitävät paikkansa, sillä kun olen vuodesta 1991 yrittänyt erikoistua Itämeren rehevöitymisen pysäyttämiseen, niin välillä asioiden eteneminen on tuntunut todella nihkeältä. HELCOM:in merkittävin saavutus on tiedon kokoaminen kaikkien maiden käyttöön. Tästä tiedosta saadaan yhteinen yhteistyöalusta poliittisille päätöksille.

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n edustaja Kari Hyytiäinen pohdiskeli, mitä Itämeren huono tila maksaa meille. Joku puhuja kertoi myös, että pääministeri Vanhanen on luvannut, että Suomesta tehdään ravinteiden kierrätyksen edelläkävijä maa. Nyt pitää varmistua siitä, että Vanhasen manttelinperijä huolehtii lupauksen läpiviemisestä.

Eila Turtola MTT:stä kertoi, miksi rannikkovedet ovat rehevöityneet. Laittamalla ferrisulfaattia ojiin saadaan vähennettyä fosforipäästöjä, koska se sitoo fosfaattia. Kipsillä sidotaan fosforia. Suomalaiset savet ovat erroosioherkkiä. Syytä tähän ei oikein tiedetä, mutta siksi yritetään saada maa-ainekset tarttumaan paremmin toisiinsa. Nurmi on tärkeä viljelykierrossa ja luomu vähentää päästöjä.

Eeva-Liisa Viskari (Tampereen AMK): 100-150 vuotta sitten Suomessa ruokavalio oli kasvispainotteinen ja eläinproteiinia tuli pääasiassa riistasta ja kalasta. Jätteitä ei ollut, vaan kaikki hyödynnettiin. Ravinnetaseet olivat suljettuja eikä ollut rehevöitymistä. Kun pohtii meidän älykästä ruoansulatusjärjestelmää, jossa virtsa ja kiinteäaine erotetaan ja ravinteet tulevat läpi uuteen kiertoon, niin on aivan hullua, että sitten sotkemme ne taas vesivessoissa ja erottelemme kalliisti ja energiaa käyttäen taas jätevesipuhdistuslaitoksissa.

Tutustuimme omatkotitalon jätevesipuhdistukseen paikan päällä. Samalla kuulimme Minva-hankkeesta, jolla pyritään saamaan haja-asutusalueiden jätevedet hallintaan Suomessa ja Virossa. Tavoitteina on jätevesitietouden lisääminen, jätevesilietteiden käsittely ja sijoittaminen, jätevesilaitteistojen toiminnan seuranta ja raportointi. Korkeintaan 100 kiinteistöä pääsee mukaan projektiin, jossa saa tukea suunnitteluun. Tämä pilotti toimii rajatulla alueella johon kuuluvat mm Rymättylä, Velkua Merimasku ja Saaristomeren biosfääri alue, eli lossin takana oleva alue Länsi-Turunmaalla. Myös Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus VALONIA osallistuu MINWA-hankkeeseen. Varsinais-Suomen kunnista mukana ovat Kaarina, Kustavi, Laitila, Lieto, Loimaa, Länsi-Turunmaa, Marttila, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Pyhäranta, Raisio, Rusko, Salo, Turku, Uusikaupunki ja Vehmaa. VALONIA tarjoaa projektikunnille neuvontapuhelinta, joka päivystää tiistaisin klo 13-15 ja torstaisin klo 10-12. Yhteystiedot ja paljon muuta tietoa löytyy netistä osoitteesta www.valonia.fi/jatevesi.