Minua pelottaa ajatus siitä, että eri ihmisryhmät ja jopa valtiot ovat vetäytymässä kuoreensa ja näkevät muut uhkana omalle hyvinvoinnilleen. Toisen maailmansodan jälkeen ollaan edetty kohti rakentavaa yhteistyötä, jossa vieraat ihmiset ja valtiot on nähty vähitellen yhä enemmän mahdollisuutena kuin uhkana. Onko tämä kehitys nyt kääntynyt taaksepäin?

 

Toimivat ihmissuhteet sellaisiinkin tahoihin, joiden kanssa on kovasti erimieltä on erittäin tärkeää konfliktien ennaltaehkäisyä. Olin siksi todella iloinen kun Pekka Haavisto lähti vierailemaan Teuvo Hakkaraisen sahalle. Tällainen tapaaminen edistää vuoropuhelua ja toivottavasti vähentää ennakkoluuloja kaikkiin suuntiin. Tapaamisen idea alkoi tilanteesta, jossa Hakkarainen pahoitteli Haavistolle puheitaan eri vähemmistöjen siirtämisestä Ahvenanmaalle. 

 

Jani Toivola totesi vierailusta: ”Pidän Haaviston ja Hakkaraisen yhteistyötä askeleena kohti molemminpuolista ymmärrystä ja yhteistyötä, joka sitouttaa kaikki puolueet yhteisiin pelisääntöihin. Ei voi olla niin, että saamme lukea lähes päivittäin eri lehtien ja keskustelupalstojen kautta toisiamme kohtaan heitettyjä asiattomuuksia.”

 

Tämä keskustelun raaistuminen on ahdistavaa ja se näyttää kiihottavan aina vain kovempiin puheisiin, jossa yhteinen hyvä on kaukana. Kun kohtaamme ihmisinä toinen toisemme ja oikeasti jaksamme kuunnella toisiamme, huomaamme toivottavasti, että meillä on enemmän yhdistäviä kuin erottavia tekijöitä.

 

Yritysmaailmassa ennakkoluuloton dialogi on liikkumassa oikeaan suuntaan. Yritykset ovat tänään valmiimpia oikeasti kohtaamaan ja tutustumaan toimintaansa kriittisesti suhtautuvia tahoja. Kasvokkain tapaaminen on taatusti rakentavampaa molempien näkövinkkelistä, kuin median kautta käyty vuoropuhelu. 

 

Yritys voi saada hyviä ideoita toimintaansa sekä mahdollisuuden oikoa väärinkäsityksiä ja ennaltaehkäistä konflikteja. Kansainvälisenä rauhanneuvottelijana Pekka Haavisto tiesi, että aina kannattaa yrittää rakentaa sopua. Lisäämällä vastakkainasettelua voimme hetkellisesti ehkä näyttää rohkeilta, mutta pidemmän päälle todella rohkea lähestyy rakentavasti niitäkin, jotka ovat häntä loukanneet.

 

Mitä jos kaikki antaisimme sellaisen uuden vuoden lupauksen, että yrittäisimme muistaa joulun rauhan sanomaa koko vuoden.