Kun viime viikon maanantaina sain syödä Kupittaan koulun kouluruokaa, niin tämän viikon maanantaina lounastin Turun Normaalikoulussa (Annikanpolku 9., Varissuo). Ruuan lisäksi sain myös tietoja, jotka eivät olleet yhtä miellyttäviä kuin ruoka. Valtio ei selvästikään satsaa tähän kouluun niin kuin pitäisi. Jos Turun kaupungin kustantamilla kouluilla on tiukkaa, niin on sitä myös tällä yliopiston harjoittelukoululla.

Turun Normaalikoulun erityispiirteenä on monikulttuurisuus: perusopetuksessa monikulttuuristen oppilaiden osuus on jo noin puolet ja lukiossa 20%. Oppilaiden kotikieliä on 39, ja suurimmat kieliryhmät ovat albania, venäjä, arabia, vietnam ja kurdi. Pienimmät kieliryhmät ovat pasto, hindi, japani, serbia, serbokroatia ja sunda. Meillä olisi siis mahdollisuus kasvattaa todella moniin kieliin erikoistuneita suomalaisia, jotka edesauttaisivat maamme pärjäämistä globalisaatiossa. Mutta tämä edellyttää, että sekä näiden oppilaiden suomenkieleen että kotikieleen satsataan tarpeeksi.

Opettajien koulutuksessa ja täydennyskoulutuksessa pitäisi antaa lisää kulttuuritietoutta sekä tietoutta suomesta toisena kielenä. Tällä hetkellä kielen puutteellinen osaaminen tulkitaan usein oppimisongelmiksi. Kohtuulliset opetusryhmien koot olisivat erityisen tärkeitä. Myös oppilaiden vanhemmat, etenkin äidit, tarvitsisivat suomen kielen opetusta. Tämä voisi tapahtua koulussa siten, että samaan aikaan lapsille ja nuorille järjestettäisiin vapaa-ajan toimintaa. Satsaamalla tähän tavoitteena olisi ehjä kulttuuri-identiteetti, integroituminen eli kotoutuminen uuteen kulttuuriin, koulutuksellinen tasa-arvo sekä kahden kielen taitajia ja kahden kulttuurin tuntijoita, joista tulee maailmankansalaisia ja tärkeitä osaajia työmarkkinoilla. Jos tämä taas hoidetaan huonosti ja suuri osa näistä nuorista jää yhteiskuntamme ulkopuolelle, niin meillä kytee aikapommi. Jälkikäteen korjaaminen on todella paljon kalliimpaa kuin ajoissa tehdyt panostukset koulutuksen laatuun.

Koko Varissuon alue tulee ottaa eritysen huomion kohteeksi. Se on meidän kaikkien etu, ettei asuntojen ja palvelujen anneta rappeutua niin, että varakkaammaat muuttavat muualle. En itse ole kunnallisvaaliehdokas, mutta aion kyllä pitää huolen siitä, että ääneni saava vihreä vaikuttaja on tietoinen ja halukas toimimaan niin, että monikulttuurisuus on huomisessa Turussa rikkaus eikä taakka.