Puhuin tänään lasten oikeuksien päivänä Vihreän eduskuntaryhmän ja Vihreiden Naisten "Väkivallaton lapsuus" -seminaarissa Eduskunnan Kansalaisinfossa.

Vuonna 1998 julkaistiin Markku Heiskasen ja Minna Piispan Usko, toivo ja hakkaus. Kyselytutkimus miesten naisille tekemästä väkivallasta. Sen mukaan 17 % suomalaislasta on nähnyt tai kuullut äitiinsä kohdistuvaa väkivaltaa, ja näistä 10 % on itse joutunut väkivallan uhriksi. Myös poliisin tilastoima perheväkivalta on lisääntynyt jatkuvasti. Perheväkivalta vaurioittaa lasta kohdistui se lapseen itseensä tai hänen vanhempaansa. Minusta on erityisen huolestuttavaa, että väkivallan malli siirtyy helposti sukupolvelta toiselle. <?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />


Sukupolvesta toiseen siirtyvä väkivallan kierre on katkaistavissa. Erityisesti nuoret perheet tarvitsevat asennekasvatusta väkivallattomaan vuorovaikutukseen. Väkivaltaiset vanhemmat tarvitsevat apua uusien väkivallattomien, käyttäytymismallien omaksumiseksi. Esimerkiksi Ensi- ja turvakotiliiton Jussi-työ tekee tärkeää työtä sellaisten miesten parissa, jotka haluavat ehkäistä tai lopettaa väkivallan käytön lähisuhteissaan. Myös päiväkodeilla ja kouluilla on tärkeä rooli asennekasvattajina.

Varhaiseen puuttumiseen on panostettu viime vuosina. Erityisesti perheväkivallan tunnistamiseen on pyrittävä löytämään uusia keinoja. Lasten kanssa työskenteleviä on ohjeistettava tunnistamaan varhaiset merkit ja rohkaistava puuttumaan tilanteeseen.