Tänään Hallintovaliokunnassa äänestimme Prümin sopimuksesta. Olimme kolme, jotka vastustimme sitä.

 Tässä vastalauseemme:

Sopimus rajat ylittävän yhteistyön tehostamiseksi erityisesti terrorismin, rajat ylittävän rikollisuuden ja laittoman muuttoliikkeen torjumiseksi ( Prümin sopimus ) on seitsemän EU-jäsenmaan hallitustenvälisesti valmistelema ja 1. päivänä marraskuuta 2006 voimaan tullut sopimus. Sopimuksen valmistelussa on täysin sivuutettu sekä EU:n normaalit rakenteet että myös Suomen eduskunta.

EU ei voi valvoa sopimusta, sopimuksen mukainen yhteistyö olisi myös yhteisöjen tuomioistuimen toimivallan ulkopuolella. Sopimuksen demokraattinen oikeutus Suomessa on olematon, koska Suomi ei ole osallistunut sopimuksen valmisteluun. Kun kysymys ei ole EU-säädöksestä vaan hallitustenvälisestä sopimuksesta, eduskunta ei ole voinut osallistua valmisteluun perustuslain 96 §:n mukaisesti ( eduskunnan osallistuminen EU-asioiden kansalliseen valmisteluun ).

Prümin sopimus heikentää toteutuessaan Euroopan unionin päätöksentekokoneiston asemaa. Siitä tulee Schengenin sopimuksen kaltainen ennakkotapaus, johon vedotaan, kun EU-parlamentti ja komissio halutaan sivuuttaa. On hyvin mahdollista, että Schengenin ja Prümin sopimusten valmistelutavasta tulee joidenkin jäsenvaltioiden tahdon mukaan jopa pääsääntö vaikeiden asioiden läpiviemiseksi laajentuneessa Euroopan unionissa. Tällainen asioiden hoitotapa ei ole myöskään Suomen EU-politiikan yleisten tavoitteiden mukaista.

Lakivaliokunta on ottanut asiaan kantaa yksimielisesti lausunnossaan ( LaVL 4/2006 vp ): "Prümin sopimukseen liittyminen olisi vastoin Suomen EU-politiikan yleisiä tavoitteita ja toimintaperiaatteita". Sopimuksessa on myös vakavia sisällöllisiä ongelmia, muun muassa liittyen tietosuojaan. Tietosuojanormisto on epäyhtenäinen ja sen taso kaikkiaan EU:n rikosoikeudellisen ja poliisiyhteistyön osalta vaatimaton. Vaikka sopimuspuolia velvoittaa Euroopan ihmisoikeussopimus taaten tiettyjen vähimmäisvaatimusten toteutumisen, Prümin sopimukseen liittymisessä tulisi vähintäänkin odottaa eduskunnassa myös käsittelyssä olevan EU:n ns. III-pilarin tietosuojanormiston valmistumista ( U 48/2005 vp ). Eduskunnan tulisi tukea voimakkaasti Valtioneuvoston johdonmukaisia pyrkimyksiä saattaa III-pilarin tietosuojanormisto alkuperäisen ehdotuksen mukaiseksi. Täten EU:lle saatettaisiin voimaan yhtenäinen normisto, joka vastaisi korkeaa suomalaista tietosuojatasoa. Myöhemmin siirrettäessä Prümin sopimuksen säädöksiä EU-säädöksiksi saisivat voimassa olevat EU-säädökset etusijan suhteessa Prümin sopimuksen säädöksiin. Vailla III-pilarin yhtenäistä ja riittävää tietosuojanormistoa muodostuisivat myös Prümin sopimukseen liittyvät tietojenvaihtokäytännöt kovin epäyhtenäisiksi, koska jokainen sopijamaa toimisi aina vain oman maansa lainsäädännön puitteissa. Tavoitteena tulisi kuitenkin olla se, että kaikilla sopijamailla olisi sama korkea tietosuojataso, jolloin tietojenvaihdot sopijamaiden välillä toimisivat ihmisten henkilökohtaisen tietosuojan suhteen asianmukaisesti. Kaiken kaikkiaan tulisi harkita tarkkaan, mitä hyötyä Prümin sopimuksen hyväksyminen toisi Suomelle. Sopimuksen asiasisällön suhteen lakivaliokunta piti aiemmassa lausunnossaan ( LaVL 4/2006 vp ) sen tuottamaa lisäarvoa EU:ssa jo nyt voimassa oleviin yhteistyövelvoitteisiin nähden vähäisenä. Lakivaliokunnan saamien lisäselvitysten perusteella Prümin sopimus vaikuttaa lähinnä edistävän DNA- ja sormenjälkitietojen sekä ajoneuvorekisteritietojen vaihtamista luomalla jäsenvaltioiden viranomaisten yhteydenpidolle uusia menettelytapoja. Kaiken kaikkiaan "lakivaliokunta ei ole voinut täysin vakuuttua siitä, että Prümin sopimukseen liittyminen tuottaa Suomelle olennaisia hyötyjä" ( LaVL 23/2006 vp ).

Hallintovaliokunnan olisi mietinnössään tullut yhtyä lakivaliokunnan yllä mainittuun kantaan.

Ehdotus

Edellä olevan perusteella ehdotamme ettei eduskunta hyväksyisi Prümin sopimusta.

Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 2007 Veijo Puhjo /vas

Janina Andersson / vihr

Kari Kärkkäinen / kd