Kävin taas fiilistelemässä Ruisrockissa ja samalla tapaamassa kollegojani kuten esimerkiksi Johanna Sumuvuorta, Heli Paasiota, Paula Lehtomäkeä, Petteri Orpoa ja Jutta Urpilaa.

Emme tietenkään voineet välttyä keskustelemasta myös Ruisrockin ympäristövaikutuksista, joista puhuin noin viiden eri ihmisen kanssa. Ympäristöministerin kanssa aloitimme aiheella heti aamupäivällä kun hän oli käynyt paikan päällä tutustumassa pyrkimyksiin minimoida ympäristövaikutuksia, joita nyt kartoitetaan. 

Sen jälkeen puhuin Hesarin toimittajan Jarkko Jokelaisen kanssa, joka oli 6.7. lehteen kirjoittanut Ruisrockin kierrätys tavoitteista. Jarkko kirjoitti myös Hesarin festari-blogiin Ruisrockista ja voin aika pitkälle yhtyä hänen näkemyksiinsä.

Myöhemmin jatkoimme samasta aiheesta tapahtuman pääpromoottori Juhani Merimaan kanssa. Olen ainakin vakuuttunut siitä, että kaikki osapuolet ovat tosissaan tekemässä kaikkensa löytääksen toimivan ratkaisun.

Mitä itse musiikkiin tulee niin Von Herzen Brothersin keikka jäi parhaiten mieleeni jännästä yhdistälmästä hippiyttä, puhdasta stemmalaulua ja kovaa menoa. Oli todellinen oivallus vetää aika usein pois kaikki kovat kitarasoolot ja rauhoittaa tilanne pelkällä syntikalla ja/tai laululla. Sitten jaksoi taas paremmin nauttia kovasta menosta. Ainoa häiritsevä asia oli, että miksaaja oli selvästi basisti, sillä näin kovalle nostattua bassoa en ole ennen kuullut ;o). Tilanteeseen varmaan vaikutti paikkani aika lähellä kajareita, jossa asia korostui korvatulpista huolimatta.

Toinen kotimainen positiivinen yllätys oli Poets of the Fall. Heli Paasion ja Paula Lehtomäen kanssa jammasimme ja nautimme aurinkoisesta rannasta ja elämä hymyili kun suomalainen kauniisti äännetty englanninkieli täytti korvamme. Kyllä Suomedssa osataan tehdä todella kansainvälistä hyvää tasoa.

Kokonaisuudessan oikein onnistunut päivä vaikka loppua kohden se hieman himmeni lämpötilan laskiessa jo epämiellyttävän kylmäksi ja olin niin kaukana lavasta HIM:in esiintyessä, ettei bändi onnsitunut sytyttämään enää innostustani vaan suuntasimme palellen kotiinpäin...