Tänään olen ollut koko päivän Varsinais-Suomen kylät ry:n järjestelemällä maakuntamatkalla Vakka-Suomessa. Paljon vanhoja, tuttuja kylätoimijoita sain taas tavata matkalla ja sain ihan uuttakin tietoa, josta on varmasti hyötyä eduskunnassa.

Maskun ja Nousiaisten kautta tulimme Taivassaloon, jossa kuulimme kunnanjohtajien lisäksi vanhaa tuttuani kyläasiamies Tauno Linkorantaa ja bioenergiahankkeen vetäjää Markku Riihimäkeä. Biovakka-yritys tekee karjan lannasta mädättämällä biokaasua ja hygienisoitua humuspitoista lannoitetta. Tätä tuotantoa uhkaa karjalannan määrittäminen jätteeksi. Biovakka voisi tällä hetkellä tuottaa 3 megaa sähköä lannasta, mutta ihan niin paljon ei kannata tuottaa sähkön hinnan takia. Syöttötariffia odotetaan kovasti, mutta päätöksen valmistelussa huolestuttaa se, että valmistelussa ovat vahvimmin läsnä isot energiayhtiöt. Tällä hetkellä Biovakka tuottaa myös 4-6 megaa lämpöä. Typpeä jaetaan käyttöön nestemäisenä, fosforilanta on kuivaa. Kilpailu kemiallisten lannoitteiden kanssa edelleen vaikeaa. Onko tahtoa suosia tätä luonnollista lannoitetta suhteessa kemialliseen? Tämä humuspitoinen lannoite olisi tarpeellinen myös maan laadun parantamiseksi, ja kun tätä lantaa joka tapauksessa tulee, niin miksi ei suosita lantaan käyttöä ensisijaisena lannoitteena. Vasta sen jälkeen tarvitsisi louhia lisää fosforia kiertoon maan päälle. Lopuksi puhuimme samasta asiasta, josta kuulin myös parin viikon takaisessa Salon Next energy -seminaarissa. Eli järviruoko pitäisi ottaa hyötykäyttöön sekä mädättämön kautta keväällä että hakkeena talvisin. Samalla saataisiin fosforia pois vesistöstä.

Taivassalossa tutustuimme Varsinais-Suomen vuoden kylään, Vehaksen kylään, jossa on tehty kimpassa kesäasukkaiden kanssa iso paine-viemäröinti projekti, jolla vesistöä parannetaan. Kylässä on 40 taloutta ja 120 kesäasuntoa, josta 73% on mukana hankkeessa.

Lopuksi kävimme keskusteluja Uudessakaupungissa Kemira GrowHow:n tiloissa. Ilokseni tehtaalla oltiin nyt tyytyväisiä siihen, että olin talousvaliokunnassa mukana kaatamassa valtion myyntiaikeet ruotsalaiselle Dynealle. Nyt norjalaisten kanssa Kemira GrowHow:n tulevaisuus näyttää turvatulta. Uudenkaupungin Helena Vartiaisen kanssa keskustelimme mm. Uki-Turku henkilöjunaliikenteestä, joka nyt lopultakin pitäisi saada taas toimimaan. Vire Ukissa oli kaiken kaikkiaan nyt myönteisempi kuin vuosiin. Yksi syy on usean keskisuuren yrityksen tuleminen kaupunkiin. Nyt kaupunki ei enää onneksi ole yhtä riippuvainen yhdestä suuresta työnantajasta.

Illan vietin sitten Raision kirjastossa katsellen ensin Varsinais-Suomen käsi- ja taideteollisuus ry:n järjestämää slovakialaista käsi- ja taideteollisuutta käsittelevää näyttelyä. Sen perään pidimme saman yhdistyksen hallituksen kokousta, johon olen kohta kuulunut neljä vuotta. Alla joitakin kuvia näyttelystä.
 

969077.jpg


969078.jpg


969076.jpg