EU:n rakennerahastoasetuksessa on uutta, että sen artikla 11 rinnastaa ympäristöjärjestöt muihin kumppaneihin ja korostaa ympäristöä kahdessa kohdassa. Suomi on yleensä EU:n mallioppilas, mutta jostain syystä tällä kertaa ei haluta olla.

Vaan ainoastaan mahdollisuuksien mukaan muut kansalaisyhteiskuntaa edustavat tai ympäristöjärjestöt ja sukupuolten tasa-arvoa edistävät järjestöt otetaan mukaan maakuntien yhteistyöryhmiin. Epäselvyyttä lisää entisestään se, että maakunnan liitolla on mahdollisuus nimetä järjestöjä jäsenyyden sijasta asiantuntijaksi. Jäsenyys ja asiantuntijajäsenyys ovat kuitenkin kaksi aivan eri asiaa.

Esitin valiokunnassa, että ympäristöjärjestöjen tulee kuitenkin olla aina varsinaisena jäsenenä. Muutos parantaisi kansalaisten osallistumismahdollisuuksia, edistäisi ympäristöasioiden parempaa huomioonottamista ja toteuttaisi EU-asetuksen kumppanuuden vaatimukset. Mitään perusteluja jättää EU-asetuksen erityisesti korostamat ympäristöjärjestöt pois ei ole. Asiaa tuntevia MYR-edustajia riittää. Esimerkiksi Luonnonsuojeluliitolla on koko maan kattava piiritoimistoverkosto. Heillä on joka maakunnassa koko- tai osapäiväinen toimihenkilö. He osallistuvat jo nyt maakuntaohjelmien ja muiden alueellisten ohjelmien suunnitteluun.

Tämä ehdotettu vapaaehtoisuus johtaa helposti siihen, että siellä missä päättäjät ovat oikeasti sisäistäneet ympäristö- ja tasa-arvo-näkökulman valitaan mukaan myös järjestöjen edustajia. Mutta juuri siellä jossa niitä eniten tarvittaisiin ei valita näitä edustajia mukaan päätöksentekoon.

Huomenna aamulla esitän taas istuntosalissa, että 1.-3. lakiehdotukset hyväksytään muutoin valiokunnan mietinnön mukaisena paitsi 1. lakiehdotuksen 17 § muutettuna seuraavasti:

17 § Maakunnan yhteistyöryhmä (1 ja 2 mom. kuten HaVM)

3)Yhteistyöryhmän kokoonpano on sovitettava siten, että siinä ovat maakunnan alueen kehittämisen kannalta tasapuolisesti edustettuina osapuolina:

1) maakunnan liitto ja sen jäsenkunnat sekä Lapin maakunnassa lisäksi saamelaiskäräjät;

2) ohjelmaa rahoittavat valtion viranomaiset ja muut valtionhallintoon kuuluvat organisaatiot;

3) alueen kehittämisen kannalta tärkeimmät työmarkkina- ja elinkeinojärjestöt sekä (poist.) muut kansalaisyhteiskuntaa edustavat ja ympäristöjärjestöt ja sukupuolten tasa-arvoa edistävät järjestöt.