Tapasin äsken joitakin yritysten johtajia, jotka kertoivat, miltä nyt kentällä näyttää. Sain sellaisen kuvan, että näkymät vaihtelevat kovasti eri puolilla Suomea. Ison firman omistaja, jolla on toimipisteitä ympäri maata teki laajemman vertauksen. Ymmärsin, että Turussa päin näkymät ovat paljon valoisempia kuin esimerkiksi Itä-Suomessa. Joku päivä sitten julkaistiinkin muistaakseni luottamusbarometri, jossa Turun alueella näytti parhaalta.

Paljon synkempiä puheenvuoroja kuuntelin perjantaina talousvaliokunnan järjestämässä talousseminaarissa "Ylös taantumasta". Seminaarissa esiintyi Konecranes Oyj:n toimitusjohtajaa Pekka Lundmarkia, Finnair Oyj:n toimitusjohtajaa Jukka Hienosta, Helsingin yliopiston kansantaloustieteen professori Vesa Kanniaista ja Helsingin kauppakorkeakoulun rahoituksen professori Markku Kaustiaa. Tässä on poimintoja heidän viesteistään.

Kuulimme karua tekstiä, ja joku veikkaili jopa, että meille olisi nyt tulossa
pahempi tilanne kuin 90-luvun lamassa. Pahimmilta kolhuilta voi pelastaa kyky ryhtyä isoihin nopeisiin rakennemuutoksiin. Tasapainon löydyttyä taloudelliset aktiviteetit tulee olemaan alemmalla tasolla kuin olemme tottuneet, ja hinnat tulevat alas. On vaarana, että lama kiihdyttää työpaikkojen uusjakoa niin, että painopiste siirtyy entistä enemmän Kiinaan, Intiaan ja muualle Aasiaan. Toissijaisesti työpaikat palaavat Amerikkaan ja Itä-Eurooppaan ja vasta sitten euroalueelle. Vaikka olemme EU:n parhaimmistoa, niin se ei välttämättä riitä, ja nyt lähtevät työpaikat siirtyvät muualle.

Selväksi tuli, että meidän vahvuus on arvoketjun yläpäässä eli lisäarvon
tuottamisessa, ja se mihin meidän erityisesti vielä pitäisi panostaa, on
myyminen. Olemme parempia insinöörejä kuin markkinoijia. Nyt pitää oppia markkinoimaan. Nuorissa on tätä potentiaalia, kielitaitoa ja osaamista. Nyt tarvitaan osaavaa, kielitaitoista ja positiivisella asenteella varustettua työvoimaa. Transparentti yhteiskunta, jossa on helppo toimia mm. viranomaisten kanssa on myös tärkeää. Lisäksi plussaa on moderni, toimiva infrastruktuuri ja palvelutarjonta sekä kilpailukykyinen kustannustaso ja verotus. Kasvuun kannustava järjestelmä ja joustavat työmarkkinat helpottaisivat kilpailukykyämme. Eräs puhuja myös toi esille, että lakkosakot laittomille lakoille ovat suhteettoman pieniä, kun vahingot lakoista ovat suuria. Velkaelvytyksestä puhuttaessa tuli jälleen kerran esille, että siinä on kysymys sukupolvien välisestä taakanjaosta.

Yksi esille tullut näkökulma oli, että kilpailukyvyttömiä rakenteita ja aloja
ei pitäisi tukea edes aluepolitiikan nimissä. Esimerkiksi maailmalla olevia
huonoja autotehtaita tai väärällä paikalla olevia paperitehtaita. Euroopassa kuulemma tuetaan sellaisia lentoyhtiöitä, joiden vanhat koneet kuluttavat 30% enemmän polttoaineita kuin muut.

Nyt on menossa ensimmäinen koordinoitu lama maailmantaloudessa. Informaatio on olemassa, mutta siitä pitäisi vetää rationaaliset johtopäätökset, ja sitä ei tällä hetkellä tehdä.  Yleisluottamus on tärkeä. Suomessa koetaan että 50 % luottaa ihmisiin. Tanskassa tämä luottamus on vielä korkeammalla. Tässä ihmisiin luottamisen mittauksessa meidän taakse jää Japani, Espanja, USA, Italia, Britannia, Liettua, Venäjä, Ranska, Puola ym.

Meillä on siis tämän seminaarin yhteenvetona paljon arvokasta, mitä emme saisi menettää tässä tulevassa taistelussa lamaa vastaan. Saimme kuulla aika kovaa tekstiä, mitä meiltä vaaditaan, jotta emme kuuluisi häviäjiin, kun taloudellinen tilanne taas tasaantuu.