Olin itse opiskelija silloin, kun Suomessa viimeksi korotettiin opintorahaa. Siitä on jo 14 vuotta, ja nyt suurin osa opiskelijoista elää köyhyysrajan alapuolella. Kauniista puheista huolimatta hallitus ei ole esittänyt jälkeenjääneeseen opintorahaan korotuksia vielä ensi vuodellekaan. Suomen tulevaisuus riippuu tämän päivän opiskelijoiden henkisestä kapasiteetista. Miten hallitus on panostanut tähän kapasiteettiin tällä vaalikaudella? Ainoastaan rajaamalla opiskeluaikoja ja kasvattamalla lainan osuutta opintotuesta. Asumislisän vuokrakattoa sentään korotettiin tällä vaalikaudella, mutta tätäkään esitystä ei tehnyt hallitus vaan valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaosto. Olen iloinen siitä, että jaostossani pidettiin tätä asiaa niin tärkeänä, että yhteinen tahtotila löytyi opiskelijoiden puolesta, mutta tämä oli vasta ensiapua. Opiskelijat tekevät tänä päivänä paljon enemmän alaa vastaamattomia töitä kuin minun opiskeluaikanani, sillä töitä on pakko tehdä, koska opintotuki ei riitä. Samaan aikaan opiskelijat vierastavat lainanottoa, koska valmistumisen jälkeen edessä on usein epävarmoja pätkätöitä. Lainapainotteinen opiskelu myös asettaa opiskelijat eriarvoiseen asemaan sen mukaan, mikä on opiskellun alan palkkataso ja löytyykö valmistuneille ala töitä. Opiskeluajan rajaaminen ilman opintorahan korotusta antaa ristiriitaista viestiä: kokopäiväinen opiskelu ei ole taloudellisesti mahdollista, mutta töihinkään ei saisi mennä. Opintojen rajaaminen vaikeuttaa myös perheen perustamista: joustavat opintoajat mahdollistaisivat lasten hankinnan myös opiskeluaikana. Opiskelijoiden huoli toimeentulosta, valmistumisesta ja työllistymisestä näkyy opiskelijoiden lisääntyneinä mielenterveysongelmina. Kepityksen sijaan tarvittaisiinkin turvattu toimeentulo ja lisää resursseja perusopetukseen ja opinto-ohjaukseen. Eurooppalaiset huippuyliopistot painottavat pienryhmissä tapahtuvaa keskustelevaa opetusta, kun taas meillä opetushenkilökuntaa ei ole lisätty suhteessa kasvaviin opiskelijamääriin. Porkkanavaihtoehto on mahdollinen, mikäli eduskunnalta löytyy tahtoa. Vihreiden vaihtoehtobudjettiin sisältyy opintorahan 15 %:n korotus kaikille opiskelijoille sekä yliopistojen perusopetuksen määrärahojen korotus, mutta budjetin tasapainoisuudesta emme silti ole tinkineet.