Meillä oli tällä viikolla ensimmäinen Turun osuuskaupan edustajiston kokous. Ensimmäisessä kokouksessa painopiste oli henkilönimityksissä erilaisiin toimielimiin, ja nämä ovat yleensä politiikan tympeimpiä päätösasioita. Toivottavasti jatkossa päästään vaikuttamaan asioihinkin.

Hieman aiheeseen liittyen vastasin jokin aika sitten eduskuntaryhmämme puolesta Finnish Business Societyn Vastuullinen vaikuttaja -lehteen yritysten yhteiskuntavastuusta. Alla kysymykset ja vastaukseni niihin.

***

1. Miten puolueenne määrittelee yritysten yhteiskuntavastuun?

Yrityksen yhteiskuntavastuu tarkoittaa yrityksen taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää kehitystä.

Aikoinaan voitiin ajatella, että paikallinen yritys toteuttaa yhteiskuntavastuutaan tarjoamalla työtä ja palveluja paikallisille, huolehtimalla lähiympäristöstään ja tuottamalla voittoa omistajalleen. Globalisoituneessa maailmassa tämä olisi naiivi lähtökohta. Yritysten yhteiskuntavastuu on laaja ja monimutkainen asia, joka lähtee yrityksistä, mutta jonka toteutumista tukee myös julkisen sektorin toiminta ja kansalaisyhteiskunta.

Lainsäädännöllä on päästy hyviin tuloksiin kansallisesti ja kansainvälisesti esimerkiksi työehdoissa, ekologisissa kysymyksissä ja yritysten toiminnan läpinäkyvyydessä.

Lainsäädännön hyvänä apuna toimivat yritysten yhteiskuntavastuun raportointijärjestelmät. Mahdollisimman laajat ja puolueettomien tahojen rakentamat raportointijärjestelmät tarjoavat hyviä malleja yritysten yhteiskuntavastuulliselle toiminnalle. Näitä ovat esimerkiksi kaikki yhteiskuntavastuun kolme ulottuvuutta kattava Global Reporting Initiative (GRI) ja EU:n EMAS-asetukseen perustuva EMAS:n ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmä. Yhteiskuntavastuun raportointi tulisikin tehdä pakolliseksi ainakin keskisuurille ja suurille yrityksille. Kauniit puheet ja raportit eivät kuitenkaan riitä, elleivät ne näy myös teoissa. On esimerkiksi ironista, että Stora Enso sai jokin aika sitten palkinnon parhaista yhteiskuntavastuun kotisivuista Ruotsissa.

Edistynytkään lainsäädäntö ja laajamittaiset raportointijärjestelmät eivät voi vastata kaikkiin kysymyksiin. Esimerkiksi Nokia Siemens Networks on operoinut viime aikoina Turkmenistanissa ja tehnyt siten käytännössä yhteistyötä Turkmenistanin diktatuurin kanssa. Nokian mukaan liiketoiminnalle ei ole estettä, koska kyseinen valtio ei ole kauppasaarrossa. Tämä on pään laittamista pensaaseen. Lainsäädännöllä ja eettisillä koodistoilla voidaan luoda vain alkurajat, mutta ne eivät yksinään riitä. Yritysten on otettava vastuullinen liiketoiminta läpäiseväksi periaatteeksi kaikessa toiminnassaan. Ei vain siksi, että se olisi kannattavaa, vaan siksi, että se on oikein.

Tiedonkulun nopeuttaminen ja kansalaisjärjestöjen vahvistuminen ovat parantaneet yritysten toiminnan valvontaa. Valtiot voivat myös merkittävästi vaikuttaa kansalaisjärjestöjen toimintaedellytyksien parantamiseen sekä kansalaisjärjestöjen laajempaan huomioimiseen päätöksenteossa. Myös kuluttajien toiminta, esimerkiksi laajojen ostoboikottien kautta, on vahvistunut. Vastuuta toiminnasta ei kuitenkaan voi siirtää kuluttajille, vaan vastuu kuuluu yrityksille.

2. Miten puolueenne aikoo lähitulevaisuudessa edistää  konkreettisesti yritysten yhteiskuntavastuuta?

Vaikutamme osaltamme lainsäädäntöön, jotta se asettaisi entistä paremmin lähtörajoja yhteiskuntavastuulliselle toiminnalle. Erityisen tärkeässä roolissa toiminnassamme on ekologinen puoli, tällä hetkellä erityisesti ilmastonmuutoksen torjunta. Vaikutamme aktiivisesti sekä kansallisella että EU:n tasolla siihen, että lainsäädäntö kehittyy ekologista liiketoimintaa edistävään suuntaan. Välineitä tähän ovat esimerkiksi ympäristöverot, teknologian tuet ja uusiutuvan energian syöttötariffit. Kannatamme myös päästökauppaa, joka tukee vähäpäästöistä teollisuutta. Ekologiset ratkaisut ovat usein yritykselle myös taloudellisesti kestäviä ratkaisuja.

Vihreä työministeri Tarja Cronberg on viime aikoina nostanut esille yhteiskuntavastuun sosiaalisen puolen. Hän peräänkuuluttaa yrityksiltä lisää muutosten ennakointia myös yhteiskuntavastuun näkökulmasta. Yritykset voivat esimerkiksi hyvissä ajoin alkaa kouluttaa henkilökuntaansa muutosten edellyttämään suuntaan. Lisäksi yritysten yhteistoimintalakia sovellettaessa pitäisi noudattaa lain henkeä eli yt-neuvottelujen aikana tulisi aidosti pohtia erilaisia vaihtoehtoja.

Olemme viime vuosina vaikuttaneet merkittävästi kansalaisjärjestöjen toimintaedellytyksien parantamiseen, esimerkiksi toiminta-avustusten kautta sekä kansalaisjärjestöjen huomioimiseksi päätöksenteossa. Tätä työtä teemme jatkossakin.

Julkinen sektori on myös merkittävä hankkija, jonka tulee ottaa yhteiskuntavastuullisuus huomioon hankinnoissaan. Puolueemme toimii erityisesti kunnallisella tasolla aktiivisesti esimerkiksi reilun kaupan edistämiseksi julkisissa hankinnoissa.