Kauppalehti raportoi 29.9. Euroopan unionin neuvoston päätöksestä, jonka seurauksena suurten pörssiyhtiöiden ja muiden yleisen edun kannalta merkittävien yritysten on jatkossa raportoitava talouslukujensa lisäksi vastuullisuudestaan viimeistään tilikaudella 2017. Pakko otetaan nyt käyttöön, koska vain joka kymmenes EU-alueen suurista yrityksistä raportoi tällä hetkellä vapaaehtoisesti ympäristövastuustaan ja sosiaalisesta vastuustaan.

Raportoinneissa yritysten on avattava myös hallitusten ja johtokuntien monimuotoisuutta eri kansalaisuuksien, ikärakenteen, koulutuksen ja sukupuolten välisen tasa-arvon näkökulmista. Taustalla on selvitys, joka osoitti, että suurten yritysten johtoryhmistä puuttuu usein monipuolisuutta, jolloin päätöksenteko perustuu herkästi kapea-alaiseen ajatteluun. Tämän seurauksena johtoryhmän päätöksiä ei tehokkaasti haasteta, ja innovatiiviset ideat jäävät keskustelun ulkopuolelle.

Yrityksiltä ei odoteta yksityiskohtaisia raportteja, vaan oleellisten ja hyödyllisten tietojen keräämistä. Yritysvastuuraportointi onkin jatkuva olennaisuuksien tunnistamisen ja mittaamisen, viestinnän sekä vuorovaikutuksen prosessi. Paksuista kerran vuodessa painetuista raporteista siirrytäänkin digitaalisiin, vuorovaikutusta rakentaviin ratkaisuihin ja jatkuvaan viestintään. Tarve vastuullisuuden mittareiden luomiseen ja tiedon keräämiseen ulottunee laajemmalle, sillä suuryritykset tarvinnevat jatkossa raportointeihinsa entistä tarkempia tietoja myös yhteistyökumppaneiltaan ja alihankkijoiltaan.

Uusi raportointivelvoite ei ole saanut Suomessa osakseen kritiikkiä, mikä saattaa olla merkki siitä, että suomalaisissa yrityksissä tiedostetaan raportoinnista ja viestinnästä saatavat hyödyt. Euroopan Komission vastuullisuusraportoinnin muistiossa (15.4.2014) todetaankin, että avoimuuteen panostavat yritykset tekevät pitkällä aikavälillä tarkasteltuna parempaa tulosta, niiden rahoituskulut ovat matalammat, ne houkuttelevat ja säilyttävät hyviä työntekijöitä sekä niillä on harvemmin ja vähemmän merkittäviä liiketoiminnan häiriöitä. Myös sijoittajat ovat koko ajan kiinnostuneempia taloudellisten lukujen lisäksi sosiaalisesta ja ympäristövastuusta.

Edelläkävijät ovat usein voittajia. Silti hallituksilla on harvoin rohkeutta vaatia oman maansa yrityksiltä edelläkävijyyttä. Jäsenvaltioista Iso-Britannia ja Ruotsi ovat ensimmäisinä ottaneet raportointivelvoitteita käyttöön vuosina 2006 ja 2007. Perässä ovat seuranneet Espanja, Tanska ja Ranska. Nyt kun päätökset tehdään EU:n tasolla, syntyy pitkän tähtäimen linjauksia, jotka parantavat kilpailukykyä ja helpottavat eurooppalaisten yritysten globaalia toimintaa.

Seuraava askel avoimuuteen lienee velvoite raportoida vuosittain eri maissa tehdyt voitot, niistä maksetut verot sekä saadut julkiset tuet, mutta siitä lisää joskus toiste.