Mikä muu kuin Gdanskista Turkuun lentävät puolalaiset rakennusmiehet yhdistää Olkiluoto 3:sen kalliin ikuisuusprojektin ja Turun telakan? Energian tuottamiseen tarvittavat investoinnit voisivat tuoda telakalle työtä ja elvyttää alueemme talouden.


Kun kauan sitten päätimme eduskunnassa tämän surullisen kuuluisan ydinvoimalan rakentamisluvasta, niin telakan työntekijöiden innoittamana ehdotin, ettemme satsaisi Suomessa ydinvoimaan vaan LNG:hen. (LNG on enimmäkseen metaanista koostuvaa maa- tai biokaasua, joka on nesteytetty jäähdyttämällä se alle 160 pakkasasteeseen.) Jos ehdotus olisi edennyt, olisimme saaneet telakalle LNG-laivatilauksia ja LNG:lle olisi myös pitänyt rakentaa vastaanottoterminaali.

Olkiluoto 3:sta rakennetaan edelleen, vaikka sen piti olla valmis jo vuonna 2009. LNG:stä oltiin pitkään hiljaa, mutta nyt se on taas noussut tapetille, kiitos Viking Gracen, Itämeren ensimmäisen suuren nesteytettyä maakaasua polttoaineenaan käyttävän aluksen.

Paheksuttu rikkidirektiivi pakottaa laivayhtiöt muutoksiin, jossa LNG on yksi mahdollisuus. Sen polttamisesta aiheutuvat rikki- ja hiukkaspäästöt ovat lähes olemattomat ja typenoksidipäästöt noin kymmenen kertaa raskasta polttoöljyä pienemmät. Jos LNG:n tuottamiseen käytettäisiin kotimaista biokaasua, tilanne olisi vieläkin parempi - niin ilmastonmuutosta kuin työllisyyttäkin ajatellen.

Parhaillaan suunnitellaan myös mahdollista LNG-terminaalia Porvooseen tai Inkooseen, josta kaasua syötettäisiin nykyiseen maakaasuverkkoon. Loppukäyttäjinä voisivat olla niin voimalaitokset, teollisuus kuin liikennekin.

 LNG:n jakeluun kehitettävä infrastruktuuri soveltuu tulevaisuudessa myös biokaasun kuljettamiseen. Suomessa maatiloilla on tusinan verran biokaasulaitoksia, Saksassa viisi tuhatta. Olemme siis vielä aivan lasten kengissä biokaasun suhteen, aivan samalla tavalla kuin olemme olleet ihmeellisen hitaita maailmalla räjähdysmäisesti kasvavan tuulivoiman suhteen. Biokaasuun ja tuulivoimaan kannattaisi satsata nyt myös Suomessa.

Turun telakalla voisi olla merkittävä rooli niin LNG-laivoja kuin merituulipuistoja tehtäessä.

Oikeilla päätöksillä voisimme samaan aikaan olla mukana pysäyttämässä ilmastonmuutosta ja parantamassa alueemme työllisyyttä. Meidän alueemme tietotaito suurten hankkeiden läpiviennissä telakalla on avain tulevaisuuden kestävälle energiapolitiikalle. Nyt pitää toimia ripeästi, jotta tämä tietotaito ei leviä varpusparven tavoin maailmalle.