Viimeksi ydinvoimasta taistellessamme argumentit ydinvoimaa vastaan olivat monin paikoin samoja kuin tälläkin kertaa. Tämänkertaiseen ydinvoimataisteluun liittyy kuitenkin outoja piirteitä. Elinkeinoministeri nostaa sähkönkulutusennusteita yhden ydinvoimalan verran oman ministeriönsä arvioista, joista virkamiehet yhä pitävät kiinni. Ydinvoimapäätöstä kahdesta ydinvoimalasta runnotaan läpi 3,5 viikossa, kun viimeksi yhtä ydinvoimalupaa käsiteltiin 10 viikkoa. Paljastuu, että ydinvoimalupaesitysten valmistelija oli jäävi. Mutta kuulemma se ei haittaa.

Joistain asioista tiedetään myös enemmän kuin viime kerralla. Tiedetään, että STUK on joutunut huomauttamaan rakenteilla olevan ydinvoimalan turvallisuuspuutteista lukemattomia kertoja. Tiedetään, että ydinvoimalan valmistuminen myöhästyy useilla vuosilla ja valmistaminen tulee paljon kalliimmaksi kuin mitä luultiin. Tiedetään myös, että ydinvoimala ei tuottanut suomalaisia työpaikkoja, kuten alunperin luvattiin. Tiedetään myös, että vuonna 2005 hyväksyttyä uutta ydinvastuulakia ei ole saatu voimaan vieläkään. Prosessi on jumiutunut, koska vakuutusyhtiöt eivät suostu vakuuttaa ydinvoimaloita lain edellyttämällä laajuudella. Asia on täysin ratkaisematta vielä silloin, kun eduskunta 1.7.2010 äänestää uusista ydinvoimaluvista.

Toisin kuin viime kerralla, niin tällä kertaa työ- ja elinkeinoministeriössä ei valmisteltu lainkaan sellaista vaihtoehtoista mallia, jossa sähköntarve katetaan ilman lisäydinvoimaa. Me olemme osoittaneet vihreän kasvun mallissamme, että sähköntarve on mahdollista tyydyttää ilman lisäydinvoimaa. Tänään myös julkaistiin 40 tutkijan yhteinen julkilausuma siitä, että sähköntarve on mahdollista kattaa ilman lisäydinvoimaa.

Talousvaliokunnan edustajamme Oras Tynkkynen jätti eilen eriävän mielipiteen talousvaliokunnan mietintöön yhdessä kahden Keskustan ja yhden RKP:n kansanedustajan kanssa. Tiivistelmä eriävästä mielipiteestä on alla. Laaja ja perusteellinen eriävä mielipide kokonaisuudessaan on luettavissa täällä.

Esitämme, että uusia ydinvoimaloita ja Posivan ydinjäteluolaa koskevat periaatepäätökset hylätään yhteiskunnan kokonaisedun vastaisina mm. seuraavista syistä:

• päätösten valmistelussa ei ole perusteellisesti selvitetty vaihtoehtoa, jossa sähkön tarve turvattaisiin ilman lisäydinvoimaa, eikä ydinvoimaloiden vaikutuksista ole laadittu riittäviä selvityksiä
• päätösten pohjalla oleva arvio sähkön tarpeesta tulevaisuudessa on todennäköisesti ylimitoitettu ja arvio sähkön ja lämmön yhteistuotannosta alimitoitettu, minkä takia realistinen vaje ennakoidun sähkön tuotannon ja tarpeen välillä jää olennaisesti pienemmäksi
• toisen ydinvoimalan tuotannosta huomattava osa menisi vientiin, mikä olisi vastoin sekä ydinenergialain että hallituksen ilmasto- ja energiastrategian linjauksia
• ydinvoimaan liittyy merkittäviä ympäristö- ja terveyshaittoja ja -riskejä koko tuotantoketjussa uraanin louhinnasta käytetyn polttoaineen loppusijoitukseen
• uusien voimaloiden vaikutus ilmastopäästöihin jäisi todellisuudessa todennäköisesti vähäisemmäksi kuin mitä päätöksissä on arvioitu, ja samaan päästövähenemään voitaisiin päästä myös ilman lisäydinvoimaa
• lisäydinvoima voi käytännössä osoittautua taloudellisesti vähemmän houkuttelevaksi kuin on esitetty, niin kuin Olkiluoto 3:n esimerkki osoittaa
• ydinvoima saa suoria ja epäsuoria julkisia tukia, eivätkä voimayhtiöt vastaa täysimääräisesti mahdollisten ydinvahinkojen kustannuksista
• lisäydinvoima voisi heikentää satsauksia uusiutuvaan energiaan ja energiankäytön tehostamiseen
• ydinvoima perustuu pääosin ulkomaiseen teknologiaan, osaamiseen ja työhön, kun taas kestävissä vaihtoehdoissa on mittava potentiaali luoda Suomeen uutta työtä ja vientimahdollisuuksia
• ydinvoimalat eivät turvaisi teollisuuden työpaikkoja, ja vientiteollisuuden edellytyksiä voidaan parantaa monin keinoin myös ilman lisäydinvoimaa
• periaatepäätösten keskeiset tavoitteet – teollisuuden sähkön saannin turvaaminen, päästöjen leikkaaminen ja Venäjän sähkön tuontiriippuvuudesta irtaantuminen – voidaan saavuttaa myös ilman lisäydinvoimaa, kestävillä vaihtoehdoilla
• Teollisuuden Voiman uusi voimala keskittäisi yli 40 prosenttia maan sähköntuotannosta yhdelle voimalaitospaikkakunnalle, mikä lisäisi riskejä huoltovarmuudelle erityisesti poikkeusoloissa
• Fennovoima ei ole esittänyt uskottavaa suunnitelmaa korkea-aktiivisen ydinjätteen loppusijoituksesta, ja mahdollisen oman ydinjäteluolan ja uuden voimalapaikan rakentaminen lisäisi kustannuksia
• kumpikaan Fennovoiman esittämistä voimalapaikkakunnista ei näytä soveltuvan ydinvoiman rakentamiseen – Simossa voimalan suojavyöhykkeelle jäisi paljon ohjeita suurempi joukko asukkaita ja Pyhäjoella luontoarvot uhkaisivat vaarantua
• päätös Posivan ydinjäteluolan laajentamisesta raukeaa, jos Teollisuuden Voiman periaatepäätös hylätään 
   

Talousvaliokunnan mietintö ja kaikki vastalauseet löytyvät täältä.

Kymmenet kansanedustajat empivät vielä kantaansa. Se ei näiden tietojen pohjalta ole ihme. Toivon, että kansalaiset kertovat heille vielä mielipiteensä ydinvoima.fi-sivustolta. Ja ennen kaikkea toivon näille kansanedustajille rohkeutta lopettaa tämä farssi painamalla ensi viikolla punaista nappia.