"Ikä ei tule yksin", huomaan sen suhtautumisessani oman liikkumiseen. Ennen pyöräilin minne ja mihin vuoden aikaan tahansa etenkin nastarenkailla. Nyt olen alkanut vähän pelkäämään varsinkin talvella pyöräillessä ja usein valitsen kävelyn pyöräilyä mieluummin. Olen hankkinut jopa nastakengät, mutta niillä en ole vielä kävellyt, kun en tiedä, uskaltaako niillä kävellä kokoustiloissa myös. Sen sijaan kävelysauvoja käytin viimeksi tänään paikasta toiseen mennessäni. On todella mukavaa kävellä Raunistulasta keskustaan joen rantaa pitkin, vaikkakin liukasta siellä on ;o). Vastaantulijat tuntuivat olettavan minun olevan vain kuntoilemassa eikä matkalla jonnekin, kun liikun sauvojen kanssa ja onhan se ymmärrettävää. Nyt suuntasin kuitenkin ensin isoisäni isän vanhaan kotiin, jossa nykyään majailee kulttuuripääkaupungin toimisto maijailee. Olin siellä päivittämässä tietojani Turusta Euroopan Kulttuuripääkaupunkina 2011.

Turussa on aina elännyt rinnan valtakulttuuri ja vastakulttuuri. Turun sijainnista johtuen Euroopasta on aina tullut Suomeen uusia näkökulmia Turun kautta. Vuonna 2011 niitä tulee varmasti paljon. Kulttuuripääkaupungin koko ohjelma julkistetaan 9. kesäkuuta. Hyvinvointi, kansainvälisyys ja luovat alat ovat teemoja. Hyvinvointiteemalla,Turku 2011 -kulttuuripääkaupunki tavoittelee pitkäkestoisia vaikutuksia. Toiminta suunnitellaan siten, että kulttuuripääkaupunkiprosessin myötä syntyvät parhaat käytännöt, toimintamallit ja aloitteet jäävät pysyväksi osaksi Turun kaupunkikehitystä sekä alueellista, kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä. Kulttuuritoimintaa näkyy katujen ja kulttuuripaiikojen lisäksi esimerkiksi sairaaloissa, päiväkodeissa, vanhainkodeissa, vankiloissa ym. Minua ilahdutti myös se, että Kynnys ry:n kanssa on tulossa iso hanke. Vapaaehtoisryhmiä tulee toimimaan koko vuoden ja niissä on kaikenikäisiä ja kaikenlaisia ihmisiä. Koko kaupungin kirjo tulee näkymään tässä isossa tiimissä. Ehdotin, että Ruotsin päässä käytettäisiin mielenkiinnon herättämisessä hyväksi meidän Ville Niinistön vaimoa Maria Wetterstrandia, joka on varmasti suosituin puoliturkulainen Ruotsissa tällä hetkellä ;o).

Kiirehdin sitten Varsinais-Suomi kasvuun 2010-seminaariin, johon tulin pahasti myöhässä, koska tilaisuudet olivat ihan päällekkäin. Suomen Yrittäjien ekonomisti Timo Lindholm kertoi, että lyhyet euriborit ovat antaneet huiman korkoelvytyksen Suomessa, kun meillä käytetään enemmän lyhyitä korkoja kuin Euroopassa yleensä. Itsekin 3 kk euribor-korkoihin sidottuna velallisena iloitsen näistä alhaisista koroista. Lindholm totesi myös ,että isommat käänteet yleensä aina aliarvoidaan, joten toivottavasti myös nousu nyt aliarvioidaan. Vuosi 2010 ei mitenkään vielä näytä helpolta, vaikka parempaan suntaan vähitellen mennäänkin.

Pankkitoiminnan johtaja Reima Rytsölä Pohjola pankista toisti jo aiemmin kuulemaani, että suomalaiset yritykset menivät tähän lamaan merkittävästi paremmassa kunnossa kuin 90-luvun lamassa. Siksi myös konkursseja on ollut vähemmän, kun puskureita on ollut paremmin sekä yrityksillä että myös pankeilla. Edellisessä lamassa pankeilla ei ollut varaa antaa joustoja, vaikka olisivat nähneet sen viisaaksikin, jotta yritys olisi päässyt taas jaloilleen. Nyt pankkien välisillä rahamarkkinoilla riskilisät ovat viime kuukausina painuneet alimmilleen kahteen vuoteen. Kuulemma pankkien sisäänostohinta rahalle on tullut alas, mikä laskee rahan hintaa myös ulos esimerkiksi yrityksille annettavissa lainoissa. Välillähän nämä lainat pomppasivat todella korkeaksi, kun pankkienkin oli kallista saada rahaa.

Vuosi 2012 tulee olemaan monien erityisen suurten yrityslainasummien takaisinmaksuvuosi Suomessa. Moni näistä on ulkomaisten rahoituslaitosten myöntämiä lainoja, ja tilanne näyttää siltä, että näistä monien tilalle pitäisi löytää jatkossa kotimarkkinoiden rahoittajia, mikäli samat lainat halutaan uusia.  Sinänsä Suomessa kokonaisluotonanto on tullut jonkin verran alas, koska nyt on investoitu vähemmän kuin aiemmin. Toivottavasti tämä ruuhkainen uudelleenlainoitusvuosi menee hyvin, ja taloudelliseen toimintaan ei silloin tule pahoja taukoja.

Uudenkaupungin kaupunginjohtaja Kari Koski kertoi, että Uusikaupunki panostaa nyt bioenergiaalaan ja että tavoite kohti hiilineutraalia kuntaa on selvästi tuonut jo imagohyötyjä. Hän korosti yrityksille annettavan tuen tärkeyttä. Yritysten pitää voida ennakoida poliittisten päättäjien toimia niin. Päättäjien pitää esimerkiksi tietää, mitä uskaltaa luvata yrityksille esimerkiksi, koska lupaukset on pystyttävä pitämään. Lupahakemuksissa autetaan niin, että vain nimi pitää kirjoittaa itse, ja kaupungin edustaja on aina mukana, kun yritys neuvottelee esim. TE-keskuksen kanssa. Hän myös totesi hyvän pointin, että mitään yrittäjää ei pidä aliarvoida, sillä ihan hullulta kuulostavakin yritysidea voi kohta olla menestyvä yritys.

Myös lämmönsiirtimiä valmistavan Vahterus oy:n toimitusjohtaja Mauri Kontu korosti sitä, miten uusia ideoita tarvitaan koko ajan. Energianiukkuus ja maailman lämpeneminen tuottaa markkinoita lämmönsiirtimille ja EU helpottaa tämän yrityksen menestymistä markkinoilla, kun normit in yhtenäistetty.
Hän kertoi myös siitä, miten tämä perheyritys on aina asioinut Paikallisosuuspankissa. Keskenäinen luottamus on tärkeää pankkisuhteen lisäksi myös suhteessa TE-keskukseen ja Finnveraan. Mietin sitä, että pienemmällä paikkakunnalla tällaisen luottamuksen rakentaminen on varmaankin hieman helpompaa kuin muuttoliikenteen risteyksissä ja suurissa kaupungeissa. Kun ihmiset ovat tunteneet toisensa kauan ja usein jopa usean sukupolven ajalta, niin luottamuksen menettäminen olisi kaikille osapuolille paljon kovempi juttu kun anonyymissa paikassa.