Tässä tiivistelmä sunnuntaisesta puheestani MTK-Mynämäen sadonkorjuujuhlissa:

Bioenergia ja lähiruoka maaseudun mahdollisuuksia
BIOKAASUN SYÖTTÖTARIFFEJA EI SAA RAJATA VAIN SUURIIN LAITOKSIIN

Janina Andersson puhuu sunnuntaina 18.10. MTK-Mynämäen perinteisessä sadonkorjuujuhlassa seurakuntatalolla bioenergiasta ja lähiruoasta.

Anderssonin mielestä kuntien pitäisi nyt alkaa voimakkaasti käyttää lähiruokaa hankinnoissaan, esimerkiksi koulujen ruokailuissa. Suomessa tarjoillaan julkisissa ruokapalveluissa 440 miljoonaa ateriaa vuodessa ja hankintoihin käytetään vuositasolla noin 300 miljoonaa euroa, joten julkisilla hankinnoilla on todellakin vaikutusta. Lähiruoan suosiminen parantaa alueen työllisyyttä, edistää paikallista ruokakulttuuria ja on ympäristöystävällisempää erityisesti lyhyiden kuljetusmatkojen takia. Myös lisäaineita tarvitaan vähemmän, koska lähiruoka saadaan tuoreempana lautaselle. Tuottajalle lähiruoka on myös mahdollisuus parempaan tuottoon, koska välikäsiä jää pois. ”Usein ajatellaan, että hankintalaki estää lähiruoan suosimisen julkisissa hankinnoissa. Lähiruokaa voidaan kuitenkin suosia esimerkiksi lisäämällä hankintakriteereihin ympäristövaikutukset. Luonnonmukaisesti tuotettua lähiruokaa olisi aivan erityisen helppo suosia ympäristökriteereillä.”, toteaa Andersson.

Janina Andersson on viime vuosina käynyt pari kertaa tutustumassa vakkasuomalaiseen biokaasuyritykseen Biovakkaan, joka tekee karjan lannasta mädättämällä biokaasua ja hygienisoitua humuspitoista lannoitetta. Anderssonin mielestä tarvitsemme juuri tällaisia yrityksiä, jotka sekä tuovat uusia työpaikkoja että torjuvat ilmastonmuutosta. Hallitus on tehnyt biokaasun syöttötariffista päätöksen mutta yksityiskohdat ovat vasta tulossa hallituksen käsittelyyn. Andersson on huolissaan siitä, että syöttötariffi on ehdotettu rajattavaksi vain suuriin laitoksiin, joissa sähköntuotantoteho on vähintään 300 kW. ”Tarvitsemme tukea myös pienille biokaasuyrityksille, kuten maatilakohtaisille biokaasureaktoreille. Tällainen hajautettu energiantuotanto helpottaisi esimerkiksi lannan hyötykäyttöä, työllistäisi laajasti ympäri Suomea ja parantaisi energiansaannin varmuutta verrattuna yksittäisiin isoihin yksikköihin.”, perustelee Andersson.