Olen ehdolla Turun osuuskaupan (TOK) vaaleissa 10. - 25.3. Ilokseni meitä vihreitä on mukana niin paljon, että meillä on tällä kertaa oma vihreä lista, lista E, ehdokkaat 71-84.

Vihreä lista kannattaa vastuullista liiketoimintaa. Tässä teemamme:

1. Oikeus vihreisiin valintoihin
- Enemmän reilun kaupan tuotteita, luomua ja lähiruokaa
- Vähemmän jätettä ja tehokkaampaa kierrätystä jo kaupassa

2. Ei autokaupungille
- Lähellä koteja oleviin kauppoihin on helppo tulla myös kävellen ja pyörällä
- Ei Turun toriparkille

3. Ilmastonmuutos kuriin kaupassa
- Asiakkaille tietoa tuotteiden ilmastovaikutuksista
- Edelläkävijä suosii uusiutuvaa energiaa: mieluummin mukana tuulipuistossa kuin Fennovoimassa

Ja tässä vielä koko ehdokaslistamme:

LISTA E
71 Ahlroos Päivi, talouspäällikkö, Littoinen
72 Andersson Janina, kansanedustaja, Turku
73 Birstolin Anita, ylihoitaja, Turku
74 Haapaniemi Jorma, korvalääkäri/dosentti, Piispanristi
75 Hautala Marja, taidepsykoterapeutti, Turku
76 Heikkilä Jonas,opiskelija, Turku
77 Helva Mika, opettaja, Turku
78 Koskimies Riitta, lehtori, Turku
79 Lintula Samuli, kauppatieteiden ylioppilas, Turku
80 Ollikkala Tuija, fysioterapeutti, Turku
81 Olli Raimo, tiedotussihteeri, Turku
82 Rantanen Aapo, opiskelija, Turku
83 Somerkoski Noora, museosihteeri, Turku
84 Suutari Anneli, sairaanhoitaja, Littoinen

Lisätietoja Turun seudun vihreiden ja puolueen sivuilta.

Tämä alla oleva kirjoitus löytyy myös uusimmasta Turkulaisesta:

Kansanedustaja Marjaana Koskinen (sd) arvostelee Vihreiden kansanedustajien äänestyskäyttäytymistä Turkulaisessa 29.12.2007. Koskinen on ehkä kanssani eri mieltä, mutta minusta yhteistyö on sooloilua hyödyllisempää, kun ajetaan tärkeitä tavoitteita.

Toisin kuin Koskinen viittaa, niin meillä vihreillä ei ole ryhmäkuria vaan ainoastaan velvoite etukäteen kertoa aikeensa ja syynsä, jos aikoo äänestää eri tavalla kuin muu ryhmä. Jos Vihreät siis äänestävät yhdenmukaisesti, johtuu se siitä, että Vihreät ovat samanmielisiä.

Budjetissa ei ole kaikkia asioita, joita Vihreät tai muut hallituspuolueet olisivat sinne halunneet, mutta kompromissilla kaikki saivat kuitenkin osan tavoitteistaan läpi. Kaikki hallituspuolueet äänestivät budjetista pakettina, jossa hintana omista tärkeimmistä tavoitteista kannatettiin myös joitain muille hallituspuolueille tärkeämpiä asioita. Näytösluontoisilla äänestyksillä voi saada poliittisia irtopisteitä, mutta Vihreiden asioiden toteutumista se ei olisi edistänyt.

Sinivihreä hallitus on jo nyt tehnyt sellaisia hyviä päätöksiä, jotka jäivät vain kauniiksi puheiksi edellisillä hallituksilla, joiden toinen pääpuolue oli Koskisen puolue SDP. Koskinen mainitsi esimerkkinä maakunnan liikennehankkeet. Kuitenkin tämä hallitus on vihdoin tehnyt merkittävän päätöksen suurten kaupunkien joukkoliikennetuesta, joka tulee parantamaan joukkoliikenteen palvelutasoa Turussakin. Me olemme puhuneet tämän tuen tärkeydestä vuosikaudet, mutta vasta nyt se toteutetaan.

Lisäksi sinivihreä hallitus on ollut ensimmäinen hallitus, joka on ottanut todellisia askelia eteenpäin ilmastonmuutoksen torjunnassa. Ensimmäisiä askeleita kohti ekologista verouudistusta on jo otettu energiaverotuksessa ja autoverotuksen rakenteellisessa uudistamisessa.

Sinivihreä hallitus on istunut vasta vajaan vuoden, ja jo nyt on korjattu joitakin pitkään hiertäneitä ongelmakohtia. Edellä mainittujen lisäksi tämä hallitus esimerkiksi päätti nostaa opintorahaa 15 prosentilla ja opiskelijoiden tulorajoja 30 prosentilla. Myös siviilipalvelus lyhenee vihdoinkin, ja hanke sosiaaliturvan uudistamiseksi on käynnistetty. Lisäksi luovuttiin suunnitellusta päivähoidon nollamaksuluokan poistosta, mitä Vihreät vastustivat alusta alkaen. Vaalikauden aikana on vielä tulossa monia muitakin Vihreille tärkeitä asioita, joista korjataan hedelmiä myöhemmin. Erityisesti puolueemme kokoon nähden olen tyytyväinen Vihreiden kädenjälkeen tähän mennessä.

Ohessa Turun Sanomien Kirjoittajavieras-osiossa tänään julkaistu tekstini. Tekstiä oli lyhennetty hieman toimituksessa, mutta tässä se alkuperäinen versio, jossa on maininta mm. suurten kaupunkien joukkoliikennetuesta.

***

Ekologinen ja sosiaalinen omatunto

Minulta on kysytty kannattiko Vihreiden lähteä hallitukseen. Samaa jouduin koko
ajan itse pohtimaan rankkojen hallitusneuvottelujen aikana, ja silloin kysyin
itseltäni, miltä hallitusohjelma näyttäisi ilman Vihreitä: huomattavasti
huonommalta pienituloisten ja yhteiskunnan heikko-osaisten sekä ympäristön
kannalta. Vihreät on tämän hallituksen sosiaalinen ja ekologinen omatunto.

Runsaista veronalennuksista huolimatta veronalennusten ja menonlisäysten suhde
on tasapainoisempi kuin mitä se oli edellisenä neljänä vuotena. Veroalennukset
eivät mielestämme kohdennu työllisyyden ja köyhyyden vähentämisen kannalta
parhaalla mahdollisella tavalla, mutta esimerkiksi kunnallisveron alarajan
nostaminen parantaa pienituloisten toimeentuloa. Hallitus on sitoutunut
ekologiseen verouudistukseen, panostaa harmaan talouden torjuntaan sekä
kiristää alkoholin ja tupakan verotusta.

Hallituksen käynnistämän sosiaaliturvauudistuksen tavoitteet aukottomasta,
perusturvan kaikissa elämäntilanteissa turvaavasta, työhön kannustavasta,
köyhyyttä vähentävästä ja kannustinloukkuja purkavasta uudistuksesta on
Vihreiden mieliin. Uudistuksen onnistuminen on avainasemassa työllisyysasteen
nostamisessa, rakenteellisen työttömyyden vähentämisessä ja syrjäytymisen
ehkäisyssä.

Hallitus korottaa kansaneläkettä, oikeudenmukaistaa eläkeläisten verotusta,
siirtää omaishoidontuen kunnilta Kelalle ja tekee parannuksia vammaisten
asemaan.
Hallitus on sitoutunut vähentämään lapsiperheiden köyhyyttä. Lapsilisän
yksinhuoltajakorotusta nostetaan, ja äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahojen
sekä sairauspäivärahojen vähimmäistaso korotetaan työmarkkinatuen tasolle.
Lapsilisiä nostetaan kolmannesta lapsesta alkaen, Vihreät olisivat halunneet
korotuksen jo toiselle lapselle. Hallitus edistää adoptioperheiden
yhdenvertaista asemaa biologisten perheiden kanssa ja sisäinen adoptio tehdään
mahdolliseksi ottaen huomioon biologisen vanhemman oikeudet. Perhevapaiden
kustannukset jaetaan nykyistä tasapuolisemmin mies- ja naisvaltaisten alojen
työnantajien kesken.

Sinivihreä hallitus kehittää koulutus- ja kulttuuripolitiikkaa. Hallitus antaa
lisää rahaa yliopistojen perusrahoitukseen ja peruskouluille, hallitus haluaa
myös varmistaa koulu- ja opiskeluterveydenhuollon muiden opiskelupalvelujen
tasa-arvoisen saatavuuden. Hallitus parantaa apurahansaajien sosiaali- ja
työttömyysturvaa. Kirjastojen perustamiskustannusten erillisrahoitus
säilytetään. Kaikille nuorille taataan mahdollisuus kouluttautua ammattiin ja
päästä kiinni työelämään, mikä vähentää osaltaan syrjäytymistä. Opintorahaa
korotetaan 15 prosentilla kaikilla koulutusasteilla ja tulorajoja tarkistetaan.

Ydinvoiman lisärakentaminen ei ole perusteltavissa ilmastonmuutoksen torjunnan
tai yhteiskunnan kokonaisedun kannalta ja Vihreät äänestävät mahdollista
ydinvoimaa koskevaa periaatepäätöstä vastaan sekä hallituksessa sekä
eduskunnassa. Tämä hallitus tekee ohjelmansa mukaisesti kestävää
ilmastopolitiikkaa, jossa ei tarvita ydinvoimaa: sitoutuu energiankulutuksen
kasvun taittamiseen, energiansäästöön ja uusiutuvien energianlähteiden käytön
merkittävään kasvattamiseen. Vuotosta tai Kollajan allasta ei rakenneta, koska
vesilain uudistaminen vaatii hallituksen yksimielisyyden. Hallitus ottaa
käyttöön suurten kaupunkien joukkoliikennetuen ja antaa lisää rahaa
joukkoliikenteelle ja junaraiteiden parantamiseen. Toimia Itämeren hälyttävän
tilanteen korjaamiseksi ja ravinnekuormituksen vähentämiseksi kansallisen
Itämeri-ohjelman puitteissa jatketaan. Venäjän kanssa tehtävän
lähialueyhteistyön yksi painopiste on jatkossakin Itämeren suojelu.

Hallitusohjelma ei ole täydellinen, mutta se on riittävän hyvä, jotta pystyimme
tekemään päätöksen hallitusvastuuseen lähdöstä ja jotta voimme myös siihen
sitoutua.

Janina Andersson
Vihreän eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja

Räntäsäästä riippumatta ihanat ihmiset kävivät äänestämässä vihreitä niin, että rimaa hipoen saimme kaksi vihreää Varsinais-Suomalaista kansanedustajaa :o) Jokainen ääni oli todella tärkeä. KIITOS!

Meillä oli huikean hieno yhteishenki koko kampanjan ajan ja haluan erityisesti myös kiittää kaikkia vihreitä ehdokkaita ja heidän tukiryhmiään. Nyt alkaa sitten kova työ eduskunnassa ja odotan innolla, että pääsen tekemään työtä Villen kanssa ilmastonmuutoksen pysyttämiseksi, Itämeren pelastamiseksi, eriarvoisuuden vähentämiseksi ja onnellisuuden lisäämiseksi. Lapset on nyt viety taas kouluun bussilla ja normaali arki alkaa hahmottua :o)

Tänään oli ryysistä torilla kun kaikki puolueet mainostivat itseään ohikulkijoille. Hauskimpia kokemuksiani oli kun polttariseurue tuli haastattelemaan minua vihreydestä ;o) Heillä oli kaikilla pinssi, jossa luki vihreä morsian. Minäkin sain tällaisen hienon rintanapin, jota pidän nyt ylpeänä...

Melkein kaikki mainokseni on nyt jaettu. Tässä on kyllä kunto kohonnut kun viimeisiä vielä juoksin rappukäytävissä luukuttamassa.

Nyt menen vielä ulos vihreän jengin kanssa. Tänään en varmaankaan saa ollenkaan nukuttua kun vaalijännitys on liian iso ;o)

Huomenna meillä on vaalivalvojaiset bar Rennossa kävelykadulla kello 19.30. eteenpäin. TERVETULOA mukaan jännäämään!

Perustulon perusteet ja jatkokurssi videona (sis. linkit myös tekstimuotoisiin faktoihin)

Osmo Soininvaaran laskelmat ja perusteet löytyvät täältä (sivun alareuna, tallenna word-dokumentti koneellesi niin saat sen näkymään)

***

VIHREÄT JULKAISIVAT KUSTANNUSNEUTRAALIN PERUSTULOMALLINSA TAUSTALASKELMAT
- Muutosvastarinta ei saa estää perusturvan ja työelämän ongelmien poistamista

Vihreiden varapuheenjohtaja Ville Niinistö ja kansanedustaja Osmo Soininvaara julkaisivat tänään vihreiden perustulomallin taustalaskelmat. Julkaisemalla laskelmat vihreät haluavat osoittaa, että helmikuun alussa hyväksytyn vihreän perustulomallin rahoitus on kustannusneutraali. Mallin rahoitus esitettiin jo
tuolloin.

- Perustuloon voidaan siirtyä ilman merkittäviä muutoksia nykyiseen tulonjakoon. Se ei ole julkiselle vallalle millään tavalla nykyistä järjestelmää kalliimpi. Raha vain kiertää toisella tavalla kuin nykyään, mutta tehokkaammin, sanovat Ville Niinistö ja Osmo Soininvaara.

Vihreät haluavat korostaa, että perustulo olisi oikeudenmukaisin tapa poistaa nykyisen tilkkutäkkimäisen sosiaaliturvan ongelmat. Vakituisen palkkatyön ulkopuolella olevien perusturva paranisi ja työnteko olisi aina kannattavaa.

- Perustulo vapauttaa ihmiset järjestelmän holhouksesta, ja mielekäs työ olisi mahdollista yhä useammille. Perustulo rohkaisisi yrittäjyyteen ja luovaan työhön. Se lisäisi myös ihmisten vapautta suunnitella itse elämäänsä. Perustulo olisi vastaava edistysaskel työikäiselle väestölle kuin kansaneläke oli eläkeläisille, sanoo Ville Niinistö.

Kaikille Suomessa asuville Suomen kansalaisille kuukausittain maksettavan verovapaan 440 euron perustulon rahoituksesta noin 20% tulee muiden tulonsiirtojen poistumisesta ja 80% veropohjan laajenemisesta. Veropohjan laajeneminen johtuu pääosin siitä, että myös pienet ansiotulot tulevat
verotuksen piiriin. Keski- ja suurituloisilta perustulo verotetaan käytännössä pois siten, että käteen jäävät ansiot säilyvät nykyisellään. Staattisessa vertailussa useimmat pieni- ja keskituloiset hyötyvät hieman, kun suurituloisimmat häviävät hieman.

- Tavanomaisia ansiotuloja saavien taloudellinen asema ei muuttuisi juuri lainkaan, mutta rahaa kulkisi enemmän edestakaisin. Kun palkansaajia on liki 2,5 miljoonaa, tästä edestakaisin menevästä rahasta koituu runsaan kymmenen miljardin euron virta molempiin suuntiin. Perustulo voitaisiin toteuttaa myös
niin, että normaalituloisilta se vähennettäisiin veroista. Tällöin veroja maksettaisiin jopa nykyistä vähemmän. Tämä johtaisi kuitenkin hallinnolliseen kankeuteen, kun jokaiselle pitäisi olla yksilöllinen veroprosentti ja kun
tilanteen muuttuessa tukea pitäisi anoa ja peruuttaa - kuten nykyäänkin, sanoo Osmo Soininvaara.

Myös hallinnosta voidaan säästää jonkun verran, mutta rahoituksen osalta tämän merkitys on pieni. Vihreät ovat esittäneet, että hallintoa voidaan keventää eläköitymisen myötä. Perustulo ei kuitenkaan poista tarvetta sosiaali- ja työvoimahallinnolle, mutta sen avulla hallinto voi keskittyä ihmisten auttamiseen byrokratian vähentyessä.

Vihreät toivovat asiapitoista keskustelua siitä, miten suomalaisten hyvinvointia voidaan jatkossa parantaa.

- Olemme pettyneitä siihen, että muut puolueet eivät ole tuoneet esille omia esityksiään työelämän ja sosiaaliturvan ongelmien poistamiseksi. Erityisesti sosialidemokraattien tekaistut väitteet perustulon vastustamiseksi ihmetyttävät. Työväenliike on ollut yhteiskuntaa uudistava voima, joka on toteuttanut perustulon kaltaisia edistysaskelia ihmisten hyvinvoinnin parantamiseksi. Nyt kuitenkin näyttää siltä, että demarien maailma on valmis ja muutosvastarinta on heidän keskeisin poliittinen linjansa, sanoo Ville Niinistö.

- Mallimme on keskustelunavaus, ja perustulon toteuttaminen edellyttää myös valtiolta laajempia selvityksiä ja kokeiluja. Perustulomallimme yksityiskohdista voidaan hyvin käydä rakentavaa keskustelua, ja mallia voidaan vielä kehittää. Esimerkiksi syrjäytymisvaarassa olevien nuorten 18-20 -vuotiaiden osalta voidaan toki pohtia tapoja liittää perustulo työhön tai opiskeluun, korostaa Osmo Soininvaara.

Pirkanmaalla ehdokkaana oleva vihreiden kaikinpuolin etevä ja pätevä Oras Tynkkynen (Pirkanmaan vaalipiiri, nro 157 ;o)) on tehnyt kotisivuilleen mainion 10 kysymystä vaaleista -listan.

Laitan linkin oheen, koska siinä on paljon sellaista, joka saattaa askarruttaa ja mietityttää vaalipiiristä riippumatta ja vaikka jotkut kohdat liittyivät vain Orakseen, niin kysymyksissä ja vastauksissa on paljon sellaista, mitä minäkin voin allekirjoittaa. :o)

Jos sinua askarruttaa esimerkiksi, että ...

...miksi kannattaa äänestää?

...onko vaalityö kivaa?

...miksi vihreät? Miksei punaiset tai siniset?

...kaikki puolueet ovat samanlaisia ja evvvk. Mitä väliä?

...miksi äänestäisin sinua?

...mitä vaalien jälkeen?

...niin klikkaa Oraksen sivuille, 10 kysymykseen pääset tästä.

Kuva: Kuningaskuluttaja/Yle

Tein yhdessä kahden muun ehdokkaan, Mari Saarion ja Martti Wallasvaaran kanssa Monta ääntä -nimisen vaalilehden, jonka teemoina ovat yrittäjyys ja kulttuuri. Meillä on upeita vieraskynäilijöitä, joiden kirjoituksiin olemme yrittäneet vastailla parhaamme mukaan.

Lehteä luonnehtii parhaiten etusivun teksti:

Tämä on erittäin ekotehokas vaalilehti. Kohtaat kolme ehdokasta yhdellä kertaa.

Me haluamme korottaa äänemme kulttuurin ja yrittäjyyden puolesta.Kaikupohjaa sanoillemme antavat kutsumamme vieraat.

Tulevissa eduskuntavaaleissa sinulla on käytössäsi yksi ääni. Käytä se moniäänisyyden puolesta.

Turun Sanomien gallupin mukaan meille on nyt todellakin tulossa kaksi varsinaissuomalaista vihreää kansanedustajaa :o)

Gallup lupaa meille nyt 11,4 %, joka tarkoittaa siis melkein kolmen prosenttiyksikön kasvua! Kaikki riippuu nyt siitä käyvätkö ihmiset myös oikeasti äänestämässä... Nyt minä en aio huilata hetkeäkään ennen vaalipäivää 18.3!

Väsymys jo vähän tuntuu, kun eilenkin lähdin 5.40. junalla Helsinkiin Suomen Pankin kokoukseen ja tänään nousin aikaisin täpinöissä katsomaan gallup-uutista lehdestä. Sitten valmistauduin suureen vaalipaneeliin jakamalla mainoksiamme kävelykadulla muiden vihreiden ehdokkaiden kanssa.

Itse paneelissa ihmettelin, ettei kukaan tällä kertaa haukkunut perustuloehdotustamme. Päinvastoin se sai jo kannatustakin :o)

Eli elämä hymyilee ja kevätaurinko paistaa...

Meidän perustulomallista on niin paljon vääriä väittämiä liikkeellä että kannattaa ihan itse tutustua ehdotukseemme, jos on kiinnostunut ;o)

Vihreiden perustulomalli ja faktaosuus "Vihreiden perustulomalli" internetissä: http://www.vihreat.fi/fi/node/1417

Vihreiden valtuuskunta hyväksyi tänään kokouksessaan Helsingissä puolueelle Vihreän perustulomallin. Perustulomallia esitetään ratkaisuksi sosiaaliturvan ja työelämän ongelmiin. Haluamme korostaa, että perustulo toteuttaa nykyistä paremmin perustuslain takaaman kansalaisoikeuden mahdollisuudesta työhön ja oikeudesta toimeentuloon.

Perustulo on meidän pitkän tähtäimen tavoite. Seuraavalla hallituskaudella on aloitettava työ nykyisten epäkohtien korjaamiseksi perustamalla parlamentaarinen komitea, jonka tehtävänä on suunnitella sosiaaliturvan ja verotuksen kokonais-uudistus. Uudistuksen tavoitteena tulee olla työnteon kannattavuuden parantaminen ja perusturvan vahvistaminen. Osana uudistusta on selvitettävä perustulon toteuttaminen. Perustuloa on kokeiltava myös käytännössä järjestämällä alueellisia tai tietyn väestöryhmän asemaa parantavia perustulokokeiluja.

Pitkän tähtäimen suunnittelu ei saa kuitenkaan estää pahimpien ongelmien pikaista korjaamista. Askeleena kohti perustuloa esitämme alle 1 000 euron kuukausitulojen vapauttamista veroista. Se parantaa pienituloisten työntekijöiden asemaa.

Myös sosiaaliturvaa on yhtenäistettävä ja perusturvaa parannettava. On kohtuutonta, että pienituloiset joutuvat nykyään keskenään eriarvoiseen asemaan statuksensa perusteella. Perustulomallimme on keskustelunavaus - ja haaste muille puolueille - uudistaa sosiaaliturvaa ja verotusta nykyistä selkeämmäksi ja oikeudenmukaisemmaksi. Perustulon avulla työnteko olisi aina kannattavaa ja kaikkien ihmisten arjen turvallisuus vahvistuisi.

Perustulomallissamme erityisesti pienituloisten sekä useimpien keskituloisten käteen jäävät ansiot lisääntyvät. Väestön rikkaimman kymmenyksen käteen jäävät ansiot supistuvat hieman. Keskeisintä on kuitenkin perustulon vaikutus arjen turvallisuuteen: se parantaa pätkätyöläisten, opiskelijoiden ja pienyrittäjien asemaa. Myös vakituisessa työssä oleville se antaa uusia mahdollisuuksia elämänvalintojen tekemiseen, esimerkiksi pienten lasten vanhemmille työajan lyhentäminen tulee helpommaksi. Se antaa sosiaaliturvan varassa oleville uuden mahdollisuuden mielekkääseen työhön, kun työn tekemisen kannattavuus paranee. Yli puolet aikuisväestöstä hyötyy meidän perustulomallista.

Mikrosimulaatiomallinnuksen mukaan lähes kaikki opiskelijat, pienyrittäjät sekä työntekijöistä yli 70 prosenttia hyötyy perustulosta. Kaikissa väestöryhmissä on enemmän hyötyjiä kuin häviäjiä. Perustulomalli parantaa myös köyhimpien eläkeläisten asemaa, sillä kaikille eläkeläisille taataan 600 euron verovapaa vähimmäiseläketurva.

Aamulla lähdin vähän yli seitsemän kotoa rautatieasemalle ja olen taas vähän yli kymmenen illalla kotona. Eli junassa istutaan lauantai-iltana ja olo on aika väsähtänyt mutta iloinen.

Vihreän valtuuskunnan kokouksessa kävimme todella hyvää keskustelua ilmastonmuutoksen torjunnan seuraavista askelista sekä köyhyyden vähentämisen välttämättömyydestä vauraassa Suomessa! Hallitus on laittanut veronkevennyksiin 3 miljardia samalla kuin perusturvaan vain 10% tästä summasta eli 300 miljoonaa euroa. Ehkä ei ole mikään ihme että tuloerot ovat kasvaneet reippaasti.

Itse puhuin siitä miten Suomi on ykkönen m m työn tuottavuuden kasvattamisessa mutta emme voi ylpeillä sijoituksillamme itsemurhien tai onnellisuuden tilastoissa. Olemme siis todella hyviä työntekijöiden viimeisten pisaroiden pusertamisessa, mutta emme ihmisten elämänilon kasvattamisessa. Kun itse tässä tyhjentää akkujaan vaalikamppailussa, niin pätkätyöläinen käy tällaista jatuvaa vaalikamppailua. Ei tällaista fyysistä ja henkistä pressiä kukaan jaksa kovinkaan kauan...

Tässä valtuuskunnan jäsen Mörötti (Markku Hannula) pitää puhettaan, tai oikeastaan yhden puheistaan...

Man märker att det närmar sig val igen. I vissa svenska medier vill man t ex aktivera de svenskspråkiga väljarna att rösta på sfp. Minsta lilla orsak kan leda till att man skrämmer upp väljarna att tro att någon nu vill åt svenskheten.

Det här är helt förståeligt, men det känns jobbigt för dem som man med flit vill tolka som negativa mot svenskheten, då då de verkligen inte är det. En sådan här debatt pågår nu om grönas inställning till sfp.

Den här insändaren skrevs därför nyligen till Husis:

De gröna utesluter inget regeringssamarbete med vare sig sfp eller något annat parti. Björn Månssons ledare i Hbl, "En röst på gröna en röst mot sfp" (26.1), är en tillspetsad tolkning av Tarja Cronbergs svar på TV-nyheternas dubbelfråga om De Gröna vill med i regeringen som tredje parti. De gröna ser sig gärna som det tredje partiet i regeringen, men detta utesluter inte möjligheten att sfp skulle medverka. Den regering de gröna senast medverkade i bestod av fem partier.

Tvärtom bör det påpekas, att de grönas och sfp:s riksdagsgrupper i många frågor arbetar väl tillsammans. Vi har goda gemensamma erfarenheter gällande t.ex. språklagen och finansieringen av S:t Petersburgs vattenreningsverk. Nyligen har de gröna och sfp haft ett gott samarbete på lokal nivå för de svenska skolfrågorna i S:t Karins och Åbo.

De gröna är dock inte nöjda med sfp:s hantering av miljöministerposten. Försvarsministerposten engagerade klart mera och sköttes så bra att militärens finansiering t.o.m. blev index-bunden. Lika väl ställt är det inte med barnbidragen, studiestödet eller satsningarna på miljöskyddet.

Den värdeliberalism som sfp står för ligger också oss nära, men vi efterlyser reformer som förbättrar de sämst ställdas ställning. Slopandet av arvs- och förmögenhetsskatter gagnar inte den jämlikhet som är nödvändig för en trygg och hållbar samhällsutveckling.

Inför nästa valperiod samarbetar de gröna gärna med alla partier, inklusive sfp, som har prioriteringarna klara: För att stävja samhällets tudelning är det de fattiga barnfamiljernas, studerandenas, arbetslösas, småföretagarnas och pensionärernas situation som måste förbättras, inte de förmögnas.

Pontus Slätis ordförande Finlands svenska gröna
Tarja Cronberg ordförande De Gröna

Meillä oli aamulla Turussa lehdistötilaisuus tästä:

VARSINAIS-SUOMEN VIHREIDEN EDUSKUNTAVAALITEEMAT 2007 

ILMASTONMUUTOS JA YMPÄRISTÖ

1. Uusiutuvaa energiaa
Energian käyttöä on tehostettava ja kotimaisen, uusiutuvan energian osuutta lisättävä. Varsinais-Suomen tulee olla merkittävä bioenergian tuottaja.
Tuulivoiman, aurinkoenergian, maalämmön ja muiden uusiutuvien energialähteiden käyttöä on lisättävä.

Uraaninlouhinta Varsinais-Suomessa tulee estää. Uraanin tarvetta pitää vähentää myös maailmanlaajuisesti vähentämällä ydinvoiman käyttöä. Ydinenergia ei tuo ratkaisua ilmastonmuutokseen. Lisäksi uusiutuva energiatuotanto ja tekniikka työllistää enemmän kuin ydinvoima.

2. Kestävää liikennettä
Joukkoliikennepalveluja on suunniteltava työssäkäyntialueiden pohjalta, ja rakentamista tulee ohjata toimivien joukkoliikenneyhteyksien varteen.Valtion on tuettava suurten kaupunkien joukkoliikennettä, jotta lippujen hintoja voidaan laskea ja vuoroja tihentää.
 
Turun seudulla tavoitteena on pikaraitiotie Naantali - Raisio - Turku -Kaarina välille. Turun ja Salon välille tarvitaan kaksoisraide ja lähijunia työmatkaliikenteeseen. ELSA-oikorata tulee toteuttaa.

Vähäpäästöisiin autoihin siirtymistä tulee kannustaa porrastamalla autoverotusta ja poistamalla diesel-vero.

3. Itämeri on pelastettava
Itämeren ympäristökuormitusta on vähennettävä. Varsinais-Suomen aiheuttama kuormitus näkyy erityisesti Saaristomeressä. Ympäristötukien on ohjattava maataloutta lannoitemäärien pienentämiseen, luomutuotantoon ja riittäviin suojakaistoihin. Kalankasvatuksen ravinnepäästöjä on rajoitettava sekä maa- ja meriliikenteen päästöjä vähennettävä.

HYVINVOINTI

4. Hyvinvointipalveluiden turvaaminen
Veroja ei pidä alentaa palveluiden kustannuksella. Kuntien pitää voida kehittää palveluitaan ja satsata ongelmien ennaltaehkäisyyn erityisesti terveydenhuollossa ja sosiaalitoimessa. Päävastuu peruspalveluiden järjestämisestä on kunnilla mutta valtion on huolehdittava siihen riittävä rahoitus. 

Laadukkaat julkiset palvelut ovat kaikkien etu, mutta erityisesti niitä tarvitsevat kaikkein heikoimmassa asemassa olevat eli ne, jotka eivät ole palkkatyössä: vanhukset, lapset, sairaat, mielenterveyspotilaat,
vaikeavammaiset, pitkäaikaistyöttömät. Myös näiden ryhmien hyvinvoinnista huolehtivien ihmisten jaksaminen on turvattava.

5. LAPSILLEKIN TASA-ARVO
Lapsiperheiden eriarvoistuminen on pysäytettävä. Lapsiperheiden köyhyys on kasvanut suhteellisesti enemmän kuin muiden. Tiukalle ovat joutuneet erityisesti monilapsiset perheet ja yksinhuoltajat. Jo lapset ja nuoret jakautuvat hyvin toimeentuleviin ja köyhiin, ja lähes joka viides lapsi on vaarassa syrjäytyä. Tätä menoa Suomeen on syntymässä lasten luokkayhteiskunta. Sen estämiseksi köyhien lapsiperheiden tukia on pikaisesti korotettava.

6. Rahaa koulutukseen ja opiskelijoiden toimeentuloon
Varsinais-Suomi on kuin suuri kampusalue. Opiskelijoiden hyvinvointi vaikuttaa koko maakuntaan. Opintorahaan on tehtävä 15 % tasokorotus. Yliopistojen perusopetuksen ja  tutkimuksen resursseja on lisättävä. Koulutuksen tulee vastaisuudessakin olla maksutonta.

7. ESTEETÖN MAAKUNTA
Esteetön ympäristö on hyvä kaikille, ja mahdollistaa osallisuuden. Erityisesti esteellisyys liittyy esimerkiksi ikään, sairauteen tai vammaan. Vammaisten asumispalvelut ja henkilökohtainen avustajajärjestelmä on hoidettava kuntoon.

Maahanmuuttajien on kyettävä sekkä säilyttämään oma kieli ja kulttuuri että kotouduttava uuteen ympäristöön. Maahanmuuttajien koulutus- ja työllistymisvalmiuksia on edistettävä riittävällä suomen kielen opetuksella.

TYÖELÄMÄ

8. Perustulolla turvaa pätkäelämään
Sosiaaliturva pitää rakentaa niin, että se huomioi myös ne, joilla ei ole pysyvää tai kokopäiväistä työsuhdetta. Perustulo tarjoaa kaikille perusturvan ja on nykyistä tukiviidakkoa selkeämpi ja reilumpi.

Perustulomallissa työn tekeminen lisää aina käteen jäävän rahan määrää. Työn tekeminen, lyhytaikainenkin, muuttuu aina taloudellisesti kannattavaksi.
Perustulo siis poistaa kannustinloukkuja, mikä myös kohentaa työllisyyttä.

9. Vihreää yrittäjyyttä
Vahvistamalla palvelusektorin asemaa haluamme tukea ekologista ja työllistävää yritystoimintaa. On edesautettava erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten syntymistä. Sosiaaliturvamaksua on alennettava yrityksen ensimmäisen ulkopuolisen työntekijän kohdalla.

Maaseudun elinvoimaisuutta tukee lähiruoan ja luomutuotannon suosiminen sekä biomassojen käyttäminen energiantuotannossa uusimpia tekniikoita hyödyntäen.
Maataloustuissa on painotettava nykyistä enemmän ympäristöystävällisyyttä, laatua ja ruokaturvallisuutta.

Olen elämänmyönteinen ja sosiaalinen maailmanparantaja, joka viihtyy neuvottelupöydissä. Suuren osan vapaa-ajastani olen viimeiset viisi vuotta viettänyt jalkapallokenttien laidoilla.

Haluaisin elää maailmassa, jossa kaikki voisivat tuntea itsensä rakastetuiksi ja tärkeiksi. Tietenkin maailman tulisi olla ilman sotia, köyhyyttä ja ympäristön tuhoamista.

Olen alusta lähtien taistellut Itämeren pelastamisen puolesta ja sitä haluan tietenkin jatkaa.

Suomen ilmastopolitiikka on mennyt viimeiset neljä vuotta vastuuttomasti taaksepäin ja olemme nyt muita Pohjoismaita selvästi takapajuisempia. Nykyinen hallitus on päinvastoin jopa heikentänyt sekä junaliikenteen että bussiliikenteen kilpailutilannetta, mikä on käsittämätöntä. Olen tehnyt tästä asiasta välikysymyksen hallitukselle, johon kaikki oppositiopuolueet yhtyivät.

Haluan myös jatkaa maalämmön, pelletti-lämmityksen, tuulivoiman ja kaukolämmön edistämistä Suomessa.

Hallitus on heikentänyt köyhien lapsiperheiden asemaa, vaikka maamme on vauraampi kuin koskaan. Tiesitkö, että Suomessa on yli 130 000 köyhyysrajan alapuolella elävää lasta?

Hallituksella on mielestään ollut varaa poistaa varallisuusvero, samalla kun rahanpuutteen takia päiväkodeissa ja kouluissa kärsitään ylisuurista ryhmistä.

Kaikki hyvinvointi ei ole rahasta kiinni. Vanhustenhoitoon tarvitaan lisää työntekijöitä, mutta myös uutta yhteisöllistä ajattelua, jossa vanhuksia ei jätetä yksin ja jossa mm. ymmärretään, kuinka tärkeää on ohjata vanhempia ihmisiä liikkumaan päivittäin. Monille on yllätys, että jalkojen lihasvoiman heikentyminen on yksi yleisimmistä syistä joutua pois omasta kodista.

Suomi tarvitsee hallituksen, jolla on viisautta katsoa kauemmas. Ympäristöasioista tiedämme, että ennaltaehkäisy on halvempaa kuin jälkien siivoaminen. Sama pätee myös koulutus - ja terveyspolitiikkaan.

2. Milloin liityitte puolueeseen ja mikä on asemanne puolueessa?

Oletteko joskus ollut eri mieltä kuin puolueenne? Kertoisitteko missä asiassa ja millainen on oma kantanne?

Liityin vihreisiin vuonna 1991 ja olen ollut puolueen varapuheenjohtaja sekä myös eduskuntaryhmämme puheenjohtaja.

Minulla ei tule mieleen mitään tilannetta, jossa olisin kaikkina näinä vuosina ollut eri mieltä vihreiden kanssa. Olen selvästi todellakin keskivertovihreä. ;o)

3. Pitäisikö kansalaisten saada itse päättää tulevista kuntaliitoksista? 

Mitä mieltä olette kansanäänestyksistä? Missä tapauksessa sellainen olisi järjestettävä? Entä miten kansalaisten aktiivisuutta ja aloitteellisuutta oman alueensa rakentamisessa voitaisiin lisätä?

Tietenkin ihanne olisi, että kansalaiset itse päättäisivät kuntaliitoksista kansanäänestyksellä. Ylipäätään kannatan, että kansanäänestyksiä alettaisiin käyttää oikeasti Suomessa. Internet-ajassa luulisin tämän olevan jo paljon helpompaa kuin ennen. Voisin jopa ajatella jatkuvia kansanäänestyksiä, jossa kansalaiset voisivat rekisteröidä kantansa kaikkiin päätettäviin asioihin niin kunnissa kuin koko maassa. Kansalaisaloitteiden pitäisi myös toimia paljon paremmin kuin tänään.

4. Millainen terä on omassa juustohöylässänne? Missä pitäisi säästää, missä taas ei? Mitkä yhteiskunnalliset toiminnot ovat sellaisia, joiden supistamista tai yksityistämistä ette kannata? Entä ne, joiden supistamista tai yksityistämistä kannatatte? Näettekö että jotkin yhteiskunnan toiminnot ovat rapautumassa tai jo rappeutuneet?

Mielestäni nykyinen hallitus on satsannut liikaa meidän hyvätuloisten veroalennuksiin. Rahaa tarvitaan etenkin hoitavien käsien lisäämiseen niin sairaitten, vanhuksien kun lastenkin hoidossa. Armeijan kokoa voitaisiin supistaa.

5. Kun Suomessa nyt "menee hyvin", niin kenellä Suomessa menee hyvin? Onko hän pappi tai kuppari, copy tai kapu? Kaupunkilainen vai maaseudun asukas? Yritys vai verottaja? Entä katsotteko että valtion omistamien osakkeiden myynti on pitkällä tähtäimellä järkevää talouspolitiikkaa? Miltä tuntuu kuunnella uutisia tuotannon viennistä halvan työvoiman maihin?

Eriarvoisuus kasvaa pelottavan nopeasti Suomessa. Ne joilla jo on, saavat helpotusta kun varallisuusvero on poistettu ja muutenkin verotuksessa on tultu hyvätuloisia kivasti vastaan. Samalla lasten luokkayhteiskunta on jo tullut takaisin maahamme. Lasten mahdollisuus esimerkiksi harrastaa mitä haluaisivat vaihtelee jo aivan liian paljon perheestä toiseen.

Olisin valmis myös perustamaan uusia valtionyhtiöitä, eikä vain myymään pois vanhoja. Esimerkiksi uusiutuvan energian puolella voisi olla tilaa tällaiselle uudelle isolle yritykselle.

On todella vaikea pulma ratkaista miten yritykset saataisiin pysymään Suomessa. Ainakin kaikki valtion tuki olisi kerättävä takaisin kun ja jos yritys siirtyy halvan työvoiman maihin.

6. EU-kansalaisen työelämään liittyviä oikeuksia poljetaan Suomessa muun muassa rakennusalalla. Pitäisikö mielestänne puuttua kovalla kädellä sellaisten suomalaisten yritysten toimintaan, jotka käyttävät vierastyöläisiä tietäen, että vierastyöläiset toimittanut yritys ei maksa heille EU:n määräysten edellyttämää minimipalkkaa?

Kyllä.

7. Mitä kulttuurin aloja haluaisitte tukea? Mikä kulttuurin ala tarvitsee ehdottomasti enemmän tukea kuin se nyt saa? Oletteko valmis tukemaan eduskunnassa aloitetta, jossa esitettäisiin yleisten kirjastojen määrärahoille korvamerkintää, toisin sanoen sitä, että kunnat eivät voi käyttää kirjastomäärärahoja muuhun kuin kirjaston menoihin?

Vihreiden puheenjohtaja Tarja Cronberg on kirjastoseuran puheenjohtaja ja meille vihreille kirjastot ovat aina olleet ihan ykkösprioriteetti. Kirjastojen lisäksi tanssi on lähellä sydäntäni ja myös teatteri ja musiikki.

Aloitin poliittisen urani kulttuurilautakunnassa ja olen aina rakastanut kaikkea luovaa…

8. Mikä oli verotettava tulonne vuonna 2005?

Kun kaivelin pöytälaatikkoani löysin vuoden 2004 tulon joka oli 59 640 euroa.

9. Miten vietätte kesä- ja vuosilomanne? Mitä harrastatte? Milloin viimeksi kävitte luontoretkellä, kansallispuistossa tai majakkasaarella?

Olemme aina kesäisin saaristossa sukulaisten kanssa. Uidaan sekä pelataan jalkapalloa ja korttia…

Kun lapset ovat jo kasvaneet, niin luen mielelläni sekä pelaan Sivilisaatio IV:sta.

Kesällä teimme useita luontoretkiä ja olen myös vihreiden kanssa käynyt ympäri Suomea kansallispuistoissa kävelemässä.

Kello 11 pidin avauspuheen ViNOn www.vino.fi liittokokouksessa kokonaan ruotsiksi feminísmistä ja Itämerestä. Ilokseni vihreissä nuorissa on nykyään yhtä paljon nuoria miehiä kuin naisia. Tämä lupaa hyvää tulevaisuudelle, sillä tasapaino on aina paras olotila.

Kello 12 pidin avauspuheen Varsinais-Suomen vihreiden piirikokouksessa uraanikaivostoiminnasta ja kaksinaismoraalista kun samat kansanedustajat, jotka kannattavat ydinvoimaa nyt yrittävät selittää kuinka he kuitenkin vastustavat uraanikaivoksia Suomessa. No hyvä että vastustavat, mutta voisivat he välittää myös muiden maiden kansalaisista, jotka joutuvat kärsimään uraanikaivos-toiminnasta! Nämä kaksi kokousta pidettiin Työväenopistolla Turussa.

Sieltä lähdin yhdessä Ville Niinistön kanssa Paraisten vihreiden jouluglögi & pipari-kojulle perinteisillä joulu-markkinoilla. Olimme perillä vähän yli kaksi, jolloin söin ja join tänään ensimmäisen kerran. Olin aamulla paistanut pojille eilistä suklaapuuroa, mutta jäin itse ilman. Ja sitten olikin jo kiire kävellä kokouksiin. Tällainen elämänmeno ei saa jatkua! Paraisilla menimmekin sitten jokunen tunti myöhemmin anoppini luokse syömään keittoa.

Nyt olemme pelanneet hotelli-peliä lasteni, isäni ja siskoni kanssa, ja minä hävisin :o( Kimi väitti että heitin huonosti noppaa... Mutta se nyt ei ole mahdollista, eli minulla täytyy vain olla onnea rakkaudessa kun pelionni oli näin huono.

Kello 21 menen Päiväkoti-nimiseen pubiin juhlimaan ja puhumaan Vinon bileisiin, jossa soittaa TV-Resistori-bändi. Kotiin on palattava viimeistään 23.45., jolloin Kimi lähtee keikalle.

Kiitos Teppo Heikkilän tukiryhmälle hienosta illasta Piltolan pirtissä.  Ruoka oli hyvä ja Teppo yllätti niin hauskana näyttelijänä että taitavana orkesterin solistina.

Kun illan alussa pidin pienen puheen Teposta, niin en edes tiennyt näköjään puoliakaan hänen piilevistä kyvyistään... Toivottavasti jaksatte pitää hyvää vauhtia yllä, sillä maalaisjärjellä varustettua ja jalat maassa pysyvää luomu-viljelijää eduskunta todella tarvitsee.

Ja terveiset Uma lehmälle, jonka tapasin pari viikkoa sitten Tepon tilalla.

Eilisessä ehdokaskokouksessamme Jukka Kumpuvuori näytti meille inva-takseissa olevia mainoksiaan. Näin onnistuneita vaali-mainoksia en ole koskaan nähnyt. Onnitteluni Jukka luovuudesta ja erittäin hyvästä tukiryhmästä! Toivottavasti muutkin ehdokkaamme tulevat löytämään sen omalta tuntuvan tavan kertoa muille olevansa ehdokkaina eduskuntaan. Odotan innolla mitä muut keksivät...

Kokouksemme Forum Marinumissa oli tosi tiivis. Israelin ja Libanon lisäksi ehdimme käydä hallituksen budjetin alustavasti läpi. Opiskelijat on täysin unohdettu ja suurten kaupunkien jo melkein varmana luvattu joukkoliikennetuki loistaa poissaolollaan.

Eli syksyllä riittää kyllä tekemistä näiden ja mm. lasten&lapsiperheiden köyhyyden poistamisen kanssa!

Joukko muita turkulaisia vihreitä ja minä odotimme Turun juna-asemalla, että Helsingin junassa tulevat vihreät kansanedustajat saapuisivat, jotta pyöräilisimme yhdessä Turun linnaan. Juna oli puoli tuntia myöhässä ja juuri kun kaverini astuivat ulos junasta alkoi todella kova kaatosade! Pyöräilimme kuitenkin nauraen sovittua reittiä ja ainakin minä huomasin, että sadetakkini hihat eivät kestä vettä... Perillä linnassa median luona riisuessamme sadevaatteita näytin varmaan ihan siltä kuin minulla olisi niin kova kainalohiki, että koko käsivarsi olisi märkä.

Linnassa taitavat oppaat saivat meidät nauramaan Heidi Hautalan piikkiin, kun he kertoivat tositarinoita linnassa olleesta saksalaisesta Carl Jordanista, joka oli tunnettu naisten naurattaja ja jolle kävi sitten köpelösti... Heidin saksalaisen miesystävän nimihän on melkein sama ;o)

Ruissalon jälkeen pyöräilimme vielä Heidin ja Tuija Braxin kanssa kaupungilla vähän aikaa ja sitten menimme muiden kokouksen osanottajien kanssa risteilemään Ukko-Pekalla. Mieheni veli Janne Engblom ja poikamme kummisetä Iiro Salmi soittivat aluksella tänä iltana, kuten yleensäkin tiistaisin. Kimi soittaa siellä torstaisin Ilpo Murtojärven kanssa.
Yöllä näimme huikeat salamat taivaalla kannelta, vaikkei yhtään ukkosen jyrinää kuullutkaan! (Mikä ei johtunut höyrylaivan moottorista, sillä sehän liukuu äännettömästi eteenpäin...)

Olen jo pitkään tarvinnut uuden pyöräilykypärän, joten onneksi meillä on nyt kotimaiset vihreät kypärät uudella logollamme, joita saa ostaa Vihreän liiton puoluetoimistolta 30 eurolla. [Yhteyshenkilö: Tiina Elo] Liiton sivuille on tulossa lähiaikoina muitakin kivoja tuotteita myyntiin!

Oli hauskaa pyöräillä suurella porukalla Helsingissä samanlaiset kypärät päässä ja viirit liehuen; tästä se vaali-poljenta lähti todella alkuun!

Toivottavasti samanlainen yhteishenki pysyy loppuun asti, sillä porukalla tehden politiikka (ja miksei muukin elämä:)) on niin paljon mukavampaa!