Vierailin jokunen päivä sitten eduskunnan talousvaliokunnan kanssa Pohjois-Pohjanmaalla Pohjois-Pohjanmaan liiton kutsusta. Oulusta valiokunnan vierailu suuntautui Pudasjärvelle ja Kuusamoon. Itse en ehtinyt mukaan Kuusamoon, sillä olin lupautunut illaksi Turkuun puhumaan tasa-arvosta. Vierailun pääpainopiste oli Pohjois-Pohjanmaan energiakysymykset ja Pohjoisen Voiman Kollaja-hanke. Koin että lobbaus Kollaja-hankkeen puolesta oli niin vahvasti esillä, että välillä luulin olevani PVO:n enkä Pohjois-Pohjanmaan liiton vieraana. Valiokunnan kanssa emme valitettavasti tavanneet yhtään Kollaja-hankkeeseen kielteisesti suhtautuvaa, mutta onneksi sain ainakin minä mahdollisuuden tavata luonnonsuojelijoita vihreiden järjestämässä keskustelutilaisuudessa ennen meidän virallisen vierailun alkamista.



Tämä kuva on tuulivoimatehdas Winwindin tehtaalta. Valitettavasti emme saaneet paljonkaan tietoa tuulivoiman tilanteesta, sillä täälläkin pääasiassa oli Kollaja-hankkeen lobbaus. Olisin mielelläni kuullut niistä asioista, joita saman päivän Kauppalehdessä oli Winwindin toimitusjohtajan haastattelussa. Siinä hän kertoi suomalaisen tuulivoimateollisuuden odottavan hallitukselta tukijärjestelmää, joka kannustaisi rakentamaan suuria tuulivoimapuistoja. Nykyinen 4,5 miljoonan euron vuotuinen investointitukikatto ei mahdollista suurempien kokonaisuuksien toteuttamista ja johtaa ripottelemaan yksittäisiä voimaloita sinne tänne. Winwindin toimitusjohtaja Veli-Matti Jääskeläinen totesi tässä haastattelussa, että suuret tuulivoimapuistot laskevat tuulisähkön hintaa. Hän totesi, että yhtiöllä on ollut kova työ avata vientimarkkinoita, koska Suomessa tuulivoiman tietotaito on kapeaa.

Meillä sähköstä vain 0,2 prosenttia tehdään tuulivoimalla. Kuitenkin yhtiö työllistää jo 200 ihmistä Suomessa. Yhtiön liikevaihto tulee luultavasti tänä vuonna kaksinkertaistumaan 100 miljoonaan euron tasolle. Ongelmista huolimatta Suomessa on komponenttivalmistuksessa merkittävää osaamista, jota edustavat esimerkiksi ABB, Moventas ja Switch. Winwindin tuulivoimaloista 70 % menee vientiin tärkeimpinä vientimaina Viro, Ruotsi ja Tanska. Winwind on siirtynyt parin vuoden aikana 90 %isesti intialaisomistukseen. Olisin mielelläni kysellyt tulevaisuudennäkymistä tässä yhtiössä, mutta infotilaisuudessa meille kerrottiin vain, kuinka hyvä hanke Kollaja on vaikkapa kaloille... Itse tehdashallissa saimme lyhyesti jutella jonkun miehen kanssa, mutta kunnon tuulivoima-infoa emme saaneet suureksi harmikseni.


Tämä kuva on Oulun läänin v ihreän piirijärjestön keskustelutilaisuudesta Oulun Coffee House-kahvilassa. Puhuin tilaisuudessa uusiutuvasta energiasta yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa.Alla tiedotteeni tilaisuudesta.

TIEDOTE 8.4.2008

Vihreän eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Janina Andersson Oulussa:
SUOMEN HOUKUTELTAVA LISÄÄ INVESTOINTEJA TUULIVOIMAAN JA BIOENERGIAAN
- Kollajaa kaivetaan haudasta turhaan

"Suomen on panostettava tulevaisuuden energiamuotoihin tuulivoimaan ja bioenergiaan. Puheet ydinvoiman ja vesivoiman lisärakentamisesta ovat menneisyyden kaikuja", sanoo Andersson Oulun läänin Vihreän Piirijärjestön järjestämässä keskustelutilaisuudessa tiistaina 8.4.2008.

Vihreät sanovat vesivoiman ja ydinvoiman lisärakentamisen sijaan kyllä muun muassa energiatehokkuudelle, metsä- ja peltobioenergialle, tuulivoimalle ja lämpöpumpuille. Vihreiden energiapaketissa EU:n Suomelle asettama 9,5 prosentin eli noin 30 terawattitunnin uusiutuvien käytön lisäys toteutettaisiin seuraavasti: reilu 60 prosenttia katettaisiin metsä- ja peltobioenergialla ja vajaa 40 prosenttia tuulivoimalla ja lämpöpumpuilla.

Ernst&Young on tutkinut eri maiden houkuttavuutta uusiutuvien investoinneille. Tutkimuksen mukaan Suomi on kolmanneksi vähiten houkutteleva maa uusiutuvan energian investoinneille ja kaikkein vähiten houkutteleva maa investoinneille tuulivoimaan. Euroopan komission mukaan tuulivoiman ja biokaasun alhainen tuki Suomessa estää niiden merkittävän kasvun. "Suomen on alettava houkutella investointeja tuulivoimaan ja bioenergiaan. Tätä varten tarvitaan esimerkiksi syöttötariffeja", painottaa Andersson.

Jos esimerkiksi Suomessa käytettäisiin omakotitalojen lämmityksessä lämpöpumppuja yhtä innokkaasti kuin Ruotsissa, niin säästäisimme kutakuinkin yhden ydinvoimalan vuosituotannon verran sähköä. Myös tuulivoima on tällä hetkellä lähes käyttämätön voimavara. Tuulivoimalla on arveltu voitavan kattaa jopa neljännes Suomen uusiutuvan energian tavoitteesta. Esimerkiksi tuulivoimalla olisi myös suuri työllistämispotentiaali. Tuulivoiman maailmanmarkkinat ovat jo vuosia kasvaneet 20-30 prosentin vuosivauhtia. Suomi on jo nyt merkittävä tuulivoiman komponenttivalmistaja. Tällä hetkellä suuri osa tuulivoimateknologiasta menee vientiin, vaikka kotimaassakin olisi potentiaalista kysyntää.

Anderssonin mielestä Kollajan allasta kaivetaan haudasta turhaan. Alue on suojeltu koskiensuojelulailla jo 20 vuotta sitten. Pohjolan Voima Oy on aloittanut Kollajan altaan rakentamisesta ympäristövaikutusten arvioinnin. "Kollajan merkitys energiantuotannossa olisi niin marginaalinen, että olisi järjetöntä tuhota ainutlaatuisia luontoarvoja sen takia. Kollajan rakentamisella tehtäisiin lisäksi tyhjäksi suuret investoinnit alueen virkistys- ja matkailukäyttöön. Myöskään hallitusohjelma ei avaa mahdollisuutta Kollajan ja Vuotoksen altaiden rakentamiseen tällä vaalikaudella", toteaa Andersson.

Vesivoiman lisärakentamista on perusteltu myös tuulivoiman säätövoiman tarpeella. Tuulivoiman osuus Suomen energiantuotannosta on tällä hetkellä 0,2 %, ja säätövoiman lisätarvetta alkaa tulla vasta, kun tuulivoiman osuus on yli 10 % Suomen energiantuotannosta. Vihreät ovat kuitenkin valmiita lisäämään myös vesivoimaa tehostamalla jo olemassa olevia voimaloita. Mikään ei takaisi Kollajan tuovan myöskään erityisesti työpaikkoja. EU:n sisämarkkinoilla toimittaessa urakat saattaisivat mennä ulkomaisille toimijoille.

Andersson on Oulun seudulla talousvaliokunnan matkalla, johon kuuluu mm. tutustuminen Kollajan alueeseen. Andersson puhuu uusiutuvasta energiasta Oulun läänin Vihreän Piirijärjestön järjestämässä keskustelutilaisuudessa tiistaina 8.4.2008 klo 17.30 alkaen Coffee House -kahvilassa.

Eduskunta hyväksyi jo vuonna 2005 uuden ydinvastuulain, joka nostaa merkittävästi ydinvoimaloiden vastuuta mahdollisessa ydinvoimaonnettomuudessa. Uusi lainsäädäntö perustui kansainväliseen sopimukseen, jonka myös Suomi oli allekirjoittanut. Viidennestä ydinvoimalasta päätettäessä tällä uudella vahinkovastuulailla oli keskeinen rooli, ja ydinvoimateollisuus mainitsee asian mielellään nykyäänkin. Uutta lainsäädäntöä ei ole kuitenkaan vieläkään saatettu voimaan, vaikka viidennen ydinvoimalankin oli alunperin tarkoitus tulla käyttöön jo vuonna 2009.

Jätin 28.3. kirjallisen kysymyksen siitä, miksi lakimuutosta ei ole saatettu voimaan ja milloin se tulee voimaan. Sain tänään ministeri Pekkarisen vastauksen, josta tosin ei siitäkään selviä, koska laki on tulossa voimaan. Vastauksen mukaan lakimuutosta ei ole voitu saattaa voimaan, koska vakuutusyhtiöt eivät suostu vakuuttamaan kv. sopimukseen kuuluvien maiden ydinvoimaloita sopimuksen edellyttämällä laajuudella. Vakuutusyhtiöt eivät halua myöntää ydinvoimaloille vakuutusta terrorismitapauksista, ympäristövahingoista eikä tapauksista, joissa terveyshaitat ilmestyvät 10-30 vuoden kuluttua onnettomuudesta, näistä tyypillinen esimerkki ovat syöpätapaukset.

Ministerin vastauksen mukaan "ilmeistä on, että ainoa mahdollisuus täyttää em. aukot vakuutuksessa ja siten tyydyttää uuden pöytäkirjan ja uuden ydinvastuulain määräykset, on hankkia valtion takaus". Eli jos vakuutusyhtiöt eivät suostu vakuuttamaan ydinvoimaloita, siirtyy vakuutusvastuu Suomen valtiolle eli käytännössä suomalaisille. Vakuutusyhtiöt ovat riskianalyysin ammattilaisia. Minusta on huolestuttavaa, jos Suomen valtio vakuuttaa kohteita, joita vakuutusyhtiöt eivät suostu vakuuttamaan! Nämä kysymykset on hyvä pitää mielessä, kun uusia ydinvoimahakemuksia tulee ehkä jo tänä vuonna.

Alla kysymykseni ja ministerin vastaus.

Kirjallinen kysymykseni vastauksineen löytyy täältä:
http://fakta.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_196_2008_p.shtml

YK:n yleiskokouksen puheenjohtaja Srgjan Kerim on parhaillaan vierailulla Suomessa ja meillä oli tänään mielenkiintoinen keskustelu hänen kanssaan. Hän on tehnyt pitkän uran diplomaattina, ministerinä, professorina ja liikemiehenä. Kerimillä ei ole tällä hetkellä muodollista päivänpoliittista asemaa Makedoniassa. Eräissä tiedotusvälineissä häntä on kuitenkin pidetty mahdollisena 'mustana hevosena' Makedonian vuoden 2009 presidentinvaaleissa.

Srgjan Kerimin on valinnut 62. istunnon teemaksi ilmastonmuutoksen. Hän kertoi, ettei lainkaan ollut helppoa viedä läpi tämä tavoite. Hänen piti todistaa, ettei hän halunnut ainoastaan ympäristönäkökulmaa vaan kestävän kehityksen laajemman näkökulman.  

Kerimin tavoitteena on ollut vahvemman YK:n aikaansaaminen muuttuvan maailman tarpeisiin. YK:n on oltava keskiössä ilmastonmuutoksen torjunnassa. Nyt on pakko saada kaikki välittämään ja toimimaan. Muutos on tapahtumassa ja sitä pitää voimistaa ja vauhdittaa. YK on foorumi, jossa kaikki maailman johtajat voivat kohdata ja löytää yhteisen tahtotilan.

Jos YK ei puutu ilmastonmuutokseen heti, niin jotkut YK:n jäsenvaltiot pyyhkiytyvät kohta kokonaan kartalta. Yli 40 pienen saarivaltion uhattu asema ilmaston lämmetessä on vakava kysymys, joka edellyttää Kerimin mukaan uudenlaista solidaarisuutta. Ilmastonmuutos oli myös viime syyskuun yleiskeskustelun keskeisin aihe, jossa poliittisena viestinä oli ryhtyminen toimintaan keskustelun sijasta.

Kerim sanoi, että jotta esimerkiksi Intia täysillä satsaisi ilmastonmuutoksen torjuntaan, niin heidän on voitava luottaa siihen että me emme itsekkäästi vaan halua estää heitä kehittymästä samalla tasolle, jossa me jo olemme. Meidän täytyy todistaa olevamme tosissamme omassa taistelussamme ja muistaa että olemme taloudellisesti jo niin paljon edellä, että meidän myös täytyy tehdä paljon enemmän ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi.  

Ilastonmuutos on siis tärkein prioriteetti, jonka lisäksi esillä ovat kehitysrahoitus, terrorismin vastainen strategia, vuosituhattavoitteet sekä YKn reformin edistäminen. Kerim sanoi, että laiton ihmiskauppa ja turvallisuus ovat ennen olleet tabuja, mutta hän on kuitenkin nostanut ne agendalle. Esillä on myös HIV/AIDS teema, mikä sai Hilkka Vuorenmaa Väestöliitosta toteamaan, että tässä kohtaa olisi hyvä järjestää pyöreän pöydän keskustelu seksuaaliterveydestä. Tähän lisäsin, että tässä olisi vielä yksi tabu aihe, jota Kerim voisi nostaa esiin.

Käytännössä esillä on siis joka kuukausi jokin tärkeä teema. Kerimin mielestä YK on kuin osakeyhtiö, jossa valtiot ovat osakkeenomistajia ja pääsihteeri on toimitusjohtaja. On valtioiden eikä virkamieskoneiston tehtävä nostaa esiin tärkeitä aiheita, joihin halutaan puuttua. Valtioita pitää osallistuttaa ja pitää aktiivisina, jotta YK:n yleiskokous on niin merkittävä ja tärkeä kuin sen kuuluu olla.

Periaatteessa YK:lla on hyvät mahdollisuudet aikaansaada konsensusta tiivistyvästä yhteistyöstä ja tehokkaasta multilateralismista saattamalla yhteen jäsenvaltioiden, yksityissektorin ja kansalaisjärjestöjen edustajia. Puheenjohtaja Kerimin yhtenä tavoitteena on ollut jatkaa yleiskokouksen roolin vahvistamista tehostamalla yleiskokouksen työmenetelmiä ja fokusoimalla yleiskokouksen agendaa. Yleiskokous voi näyttää tärkeän asemansa puuttumalla myös vaikeisiin aiheisiin. Kansalaisjärjestöillä on merkittävä rooli kokouksessa.

Kävin tänään Loimaan seudun vihreiden kevätkokouksessa ja tässä alla seuraa sieltä lähettämäni lehdistötiedote tuulivoimasta.

Ennen kokousta kävin tutustumiskäynnillä Pemamek oy:ssä, jossa mm. tehdään hitsausautomaatiota tuulimyllytornien valmistamiseen. Yhtiön tärkeimpiä yhteistyökumppaneita on ainakin kaikille hitsaajille tuttu ESAB. Tuttavallisemmin PEMA tulee nimistä Pentti ja Matti, jotka olivat perustaneet yhtiön vuonna 1970.

Firma tekee isoja koneidentekolaitteita, joilla tehdään siis esimerkiksi tuulimyllytorneja. He myyvät kaikkea tuulimyllytehtaan perustamiseen tarvittavaa laitteistoa. Eli jos Suomessakin lopultakin saataisiin tuulimyllyjen rakentaminen kunnolla käyntiin, niin Pemamekistä voitaisiin hankkia kaikki tarvittavat koneet. Kehittyneimpien hitsausautomaatioiden kannattavuuden aikaansaamiseksi pitäisi valmistaa vähintään 100 tornia vuodessa. Eli nyt pitäisi saada todella vauhtia tuulienergiaan, jotta täällä siirryttäisiin suoraan tehokkaimpaan valmistusteknologiaan. Keskustelimme myös tuulimyllyvaihteistoja valmistavasta suomalaisesta Moventa oy:sta, joka on juuri tekemässä uutta erittäin suurta investointia Jyväskylään.

Tehdasvierailun jälkeen kävimme vielä matkailutoimisto Vihreässä kolmiossa sekä Loimaan ammatti- ja aikuisopistossa, josta jatkoimme mukavaan lämminhenkiseen vihreään kokukseen.

Tässä siis se lupaamani lehdistötiedote:

EU:n komissio taannoisen esityksen perusteella Suomen on nostettava uusiutuvan energian osuus kaikesta kulutetusta energiasta 38 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Suomessa on keskitytty lähinnä taivastelemaan tavoitteen haasteellisuutta. Vähemmälle huomiolle ovat jääneet asian positiiviset puolet. Vihreiden mielestä tähän velvoitteeseen on suhtauduttava mahdollisuutena.

On etsittävä uusia menestyksen tukijalkoja, kun osa Suomen perinteisistä työpaikoista on vähenemässä. Ilmastonmuutos johtaa uusiutuvan energian kysynnän valtavaan kasvuun. Uusiutuvasta energiasta on mahdollista tehdä seuraava suomalainen menestystarina, mutta mukaan on lähdettävä heti, sillä uusiutuvan energian maailmanmarkkinat kasvavat juuri nyt voimakkaasti. Esimerkiksi tuulivoiman maailmanmarkkinat ovat jo vuosia kasvaneet 20-30 prosentin vuosivauhtia. Uusiutuva energia myös työllistää jopa 2-5 kertaa paremmin kuin fossiiliset polttoaineet tai ydinvoima.

On arvioitu, että tuulivoimalla voitaisiin kattaa jopa neljännes velvoitteenjaon tavoitteista. Tuulivoima on Suomessa vielä lähes käyttämätön potentiaali. Tällä hetkellä Suomi on tuulivoiman hyödyntämisessä vanhojen unionimaiden hännänhuippu. Samaan aikaan Suomi on jo nyt esimerkiksi merkittävä tuulivoiman komponenttivalmistaja. On nurinkurista, että Suomi valmistaa tuulivoimateknologiaa lähinnä vientiin,vaikka kotimaassakin olisi runsaasti potentiaalista kysyntää.

Tuulivoima-alan viennin kehittäminen ja etenkin uusien ideoiden testaaminen ja referenssien saaminen edellyttää toimivia kotimarkkinoita. Lisäämällä tuulivoiman käyttöä Suomi samalla panostaisi alan kotimaisiin yrityksiin ja työllisyyteen. Tätä varten tulee Suomessa ottaa käyttöön syöttötariffit tuulivoimalle.

Jag drömmer om en vindmylla på gården eller en solpanel på taket. Uppvärmningen av vårt hus fungerar nu med jordvärme och vedeldning.

Det händer snabba förändringar på energimarknaderna just nu. Det betyder att någon vinner och någon förlorar också ekonomiskt. De som har ekonomiska intressen i att stoppa eller i varje fall få förändringen långsammare finns här ibland oss hela tiden. Likaså finns de som kan vinna på denna förändring. Troligtvis har de som är rädda att förlora mera makt och pengar ännu, än de möjliga vinnarna.

Läs hela texten i partiets blog: http://www.vihreat.fi/fi/node/2670

Suuri valiokunta oli onneksi juuri niin fiksu kuin toivoinkin ja päätti yhtyä lentoliikenteen päästökaupassa valtioneuvoston kantaan :o). Valiokunta piti tärkeänä, että lentoliikenne saadaan asteittain osaksi maailmanlaajuista päästökauppajärjestelmää. Nyt olen vääntöni valiokunnassa vääntänyt tälle vuodelle, sillä valiokunnan viimeinen kokous ennen joulua oli tänään.

Ensi viikko menee kokonaan budjetin käsittelyyn aamusta iltaan kestävissä istunnoissa. Keskiviikkona tuli harjoiteltua tätä istunnossa myöhään istumista, kun keskustelimme valtion omistamisesta sekä päästökaupasta niin myöhään, että viimeinen juna oli jo ehtinyt mennä. Olin kuitenkin luvannut lapsille olevani aamulla viemässä nuorempaa kahdeksaksi kouluun, joten lähdin bussilla, joka oli Turussa klo 2.50. Eli eipä tullut pitkää yötä.

Veressäni oli kuitenkin sen verran adrenaliinia etenkin Vasemmistoliiton edustajien kanssa väittelemisen jälkeen, ettei oikeastaan väsyttänyt ollenkaan. Miten meillä voikin olla niin täydellisen vastakkaiset näkemykset Suomen ilmastopolitiikasta ja energiapolitiikasta?

Tässä linkkejä puheenvuoroihini sekä päästökauppakeskustelussa että valtion omistamiskeskustelussa:
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/puh_96_2007_vp_8_5_138_p.shtml
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/puh_96_2007_vp_8_17_150_p.shtml
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/puh_96_2007_vp_8_14_147_p.shtml

http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/puh_96_2007_vp_6_43_108_p.shtml

Tänään jouduin tekemään jotakin, mitä hallituspuolueen edustajan ei pitäisi joutua tekemään valiokunnassa: hävisin äänestyksen. Aiheena oli ilmailualan sisällyttäminen päästöoikeuksien kaupan järjestelmään.

Lentoliikenteen vaikutus ilmastonmuutokseen on merkittävä ja kasvaa nopeasti sekä suhteellisesti että absoluuttisesti. Kioton sopimuksen vertailuvuodesta 1990 vuoteen 2004 lentoliikenteen päästöt kasvoivat 87% ja Eurocontrol arvioi lentopäästöjen edelleen kaksinkertaistuvan nykyisestä vuoteen 2020 mennessä. Lentoliikenteen ilmaston lämmittävä vaikutus on 2-4-kertainen verrattuna pelkkiin hiilidioksidipäästöihin. Tämä johtuu päästöjen erilaisista vaikutuksista korkealla ilmakehässä. Tämän lisäksi lentoliikenteen päästöjen ilmastovaikutusta lisäävät myös lentokoneiden aiheuttamat vesihöyryvanat ja cirruspilvet.

Talousvaliokunnan kaikki muut edustajat halusivat kuitenkin välttämättä lausua, ettei ilmaliikenteen päästökaupan laajentaminen koskemaan EU:n ulkopuolelle suuntautuvia ja sieltä EU:hun tulevia lentoja ole mahdollista, ennen kuin on saatu aikaan globaali ilmaliikenteen päästökauppaa koskeva sopimus. Päästökaupan aloittaminen pelkästään EU:n sisäisenä olisi taas heidän mielstään niin marginaalinen päästövähentäminen, että paras ratkaisu olisikin jatkaa neuvotteluja globaalin ratkaisun aikaansaamiseksi ja lykätä päästökaupan aloittaminen kokonaisuudessaan. Jäin täysin yksin valiokunnassa, kun kannatin valtioneuvoston(!) kantaa, ja esitin tämän mielestäni vastuuttoman kannan poistamista. Haluammeko todella toimia jarruna, kun EU:ssa yritetään kantaa vastuuta ja hidastaa ilmastonmuutosta?

Toiselle muutosehdotukselleni sain Mia-Petra Kumpula-Natrin kannatuksen, ja pääsimme niin äänestämään siitä, pitäisikö Suomen jarruttaa päästökaupan aloittamista alkamaan aikaisintaan vuoden 2013 alusta. Me siis hävisimme selvästi. Onneksi ympäristövaliokunta ja liikennevaliokunta ovat antaneet paremmat lasunnot. Eli ehkä suuri valiokunta sitten päätyy kannattamaan hallituksen itselleen ajattelemaa neuvottelupositiota. Historiankirjoihin sain nyt kuitenkin kerrottua, etten ollut mukana talousvaliokunnan jarruttamisyrityksessä. Onneksi hallitukseen voi kuitenkin ilmastopolitiikassa luottaa paremmin kuin energia-asioista päättävään valiokuntaan eduskunnassa.

Edellisessä väännössäni talousvaliokunnassa sain enemmän ymmärrystä hallituskumppaneiltani, kun väännettiin turpeen asemasta ilmastopolitiikassa. Minä puolustin hallitusohjelman mukaisesti tiedemaailman asemaa turpeen päästökerrointa arvioitaessa. Tässä väännössä kompromissi voitti. Mutta suurin pettymykseni oli Vasemmistoliiton edustajan kanta. Hän puolusti turpeen ympäristöystävällisyyttä tulisesti ja vastusti koko päästökauppaa! Ja minä kun luulin, että ilmastomuutoksen pysäyttäminen oli kaikkien mielestä tärkeää.

Olin eilen Shellin järjestämässä keskustelutilaisuudessa yrityksen toiminnasta Nigeriassa. Eduskunnasta paikalla olivat myös Pekka Haavisto ja Kimmo Sasi.

Sain paljon uutta tietoa, mutta eniten jäi vaivaamaan tilaisuuden vasta ihan lopussa esiin nostamamme asia - kaasujen liekitys. Minulle vastattiin että liekitys pitäisi loppua kokonaan vuoteen 2009 mennessä, vaikka ongelma on ollut tapetilla jo todella kauan. Toivon todellakin että ainakin tämä viimeinen ajankohta nyt todella pitää paikkansa.

Kaasuliekit ovat Saharan eteläpuoleisen Afrikan merkittävin kasvihuonekaasujen lähde.  Paikallisesti liekitys aiheuttaa ilmansaastumsen seurauksena astmaa, leukemiaa yms. Shell jatkaa liekitystä Nigerialaisen oikeuden (2005) määräyksen vastaisesti.

Maan ystävien keväisen Shell kampanjan vaatimus Nigerian osalta oli:

´´In Nigeria, a country devastated by the impacts of oil extraction, Shell should begin by immediately stopping illegal gas flaring at a cost of about $1.55 billion. It should also start reserving money for clean up of oil spills and compensating the Ijaw communities, which will cost at least $11.5 billion. ´´

Kampanjan raportti löytyy PDF muodossa:  http://www.shelltruth.com/index_engels.html

Det här är en text jag skrivit till Ny Tids lilla miljökolumn:

Det känns mystiskt att medge, men klimatpolitik verkar vara lättare att genomföra med våra nuvarande borgerliga regeringskumpaner än med vänstern. Finansminister Jyrki Katainen försvarar rakryggat grön skatteväxling medan socialdemokraterna motsätter sig en höjning av skatten på dieselolja och Vänsterförbundet motsätter sig en höjning av el-skatten. Hur är det med Vänsterförbundets röd-grönhet och SDP:s verkliga vilja att nå ett oljefritt Finland år 2030?

Vänsterpartierna vill inte göra livet besvärligare för sina röstare, d.v.s. dem som kör bil och använder el. Man skulle ju kunna tänka sig att det skulle vara lättare att höja industrins energipriser tillsammans med vänstern än med högern. Men jag har märkt att fackförbundens oro över industrins konkurrenskraft (läs billig energi) är minst lika stor som de borgerliga partiernas. De enda som vänstern inte ömmar så mycket för är bönderna. D.v.s. att vi kanske kunde höja mera på deras el-räkningar tillsammans med vänstern. Likaså är vänsterns kritik av användningen av torv som energikälla mera lik vår.

Grön skatteväxling borde ändå inte alls vara emot vänsterns ideologi. Vårt mål är ju att göra det mera lönsamt att arbeta och mindre lönsamt att slösa energi. Vi vill ge människorna mera pengar genom grundinkomst och sänkning av löneskatten. Pengar till detta kan bl.a. tas genom höjning av miljöskatter så att all energikonsumtion görs dyrare. På så vis tvingas varje person verkligen att tänka efter hur mycket han/hon vill köra bil och använda el. Den som minimerar eller redan minimerat sin energikonsumtion får på så sätt mera pengar än förut, men den som vill köra ensam omkring i sin bil och ha alla el-apparater på i onödan förlorar. De som går, cyklar och använder kollektivtrafik skulle vinna i vår modell, medan den som absolut vill ha en stor city-terrängbil skulle förlora.

Ett stort problem är förstås uppvärmningen av egnahemshus, som nu sköts med hjälp av t.ex. el-slingor i golvet. Regeringen ger stöd åt privata hushåll som vill byta till energisnålare sätt att värma sina hus. Bl.a. min pappas familj har med hjälp av detta stöd bytt till jordvärme. Vi byggde direkt med jordvärme då vi för sex år sedan gjorde vårt livs största ekonomiska beslut. Det var en klart dyrare investering, men den betalar sig förvånansvärt snabbt tillbaka.

I de hus som värmen nu distribueras till med hjälp av vatten i batterierna eller rör i golvet kan man ganska lätt byta till jordvärme eller pellet, medan de som har el-slingor i golvet står inför mycket svårare förändringar för att spara el.

Det hemskaste är att vi i Finland fortsättningsvis bygger väldigt mycket nya hus med direkt el-uppvärmning. Det här beror på att de som planerar och bygger husen inte själv kommer att bo i dem de följande 20 åren med hela tiden stigande el-priser. Det lättaste och billigaste sättet att bygga ett snyggt egnahemshus är att sätta el-slingor i golvet. Ingen värmepanna behövs och slingorna går snabbt och behändigt att sätta i golvet utan betong eller andra mera krävande konstruktioner. Men sen har du dem där och el-räkningarna bara växer eller så fryser du...  Det här tänker inte många på ännu då de köper ett färdigbyggt hus. I varje fall väger det lätt i jämförelse med allt möjligt annat, som t.ex. den vackra utsikten.

Helt hjälplös är man ändå inte ens i ett hus som uppvärms med direktel. En del inbesparingar kan man göra med hjälp av en eller flere luftpumpar som ger varmluft med små utgifter ända tills den riktigt kalla vintern börjar. D.v.s. att i och med att växthuseffekten framskrider så räcker dessa luftpumpar ganska bra då våra vintrar blir milda... Om man är mycket flitig med att elda i en ackumulerande eldstad (varaava takka) så kan man spara en hel del el.

Jag hoppas innerligen att vänsterns oppositionspolitik och framtida regeringspolitik inte kommer att bygga på en kamp för rätt till billig energi för alla. Om jag får ge en vink, så tror jag att vår blågröna skogspolitik kommer att vara sämre än den blågröna klimatpolitiken. Östersjöpolitiken ska ni inte heller glömma bort, men till min stora förvåning har vi nu tagit ett kliv framåt i räddandet av Skärgårdshavet från övergödningen i och med nya pengar för specialåtgärder längsmed Auraå för att minimera jordbrukets utsläpp. Den offentliga pressen ledde till att Centerpartiets ministrar kände sig tvungna att verkligen göra något för Östersjön.

Min största överraskning är ändå att vi tillsammans med dessa borgerliga partier lyckades få igenom Finlands första klimatpolitiska budget.

Ilokseni sain jo tänään vastauksen Verohallitukselta liittyen ilmalämpöpumppuihin ja kanta kuuluu seuraavasti:

"Verohallituksen nykyisen ohjeen mukaan kotitalousvähennyksenn saa ilmalämpöpumpusta."

Tämä ei kyllä ihan (minun mielestäni) ole se, mitä vero.fi-sivuilla tällä hetkellä lukee ;), mutta ei huolta: jos tämä on Verohallituksen kanta oikeasti, niin näin se sitten on!

TÄYDENNYS: tätä ohjetta tullaan ilmeisesti kesän jälkeen tarkentamaan, joten sitten tämä epätietoisuus ja tulkinnanvaraisuus poistuu! :)

Olen tänään yrittänyt selvittää ilmalämpöpumppujärjestelmän asentamisesta saatavaa kotitalousvähennystä, kun minulle on tullut yhteydenotto, että tässä olisi jotain epäselvää.

Verohallinnon sivuilla lukee seuraavasti:

Lämmitysjärjestelmät
Erilaisten lämmitysjärjestelmien uusiminen ja korjaaminen oikeuttaa vähennykseen. Öljypolttimen puhdistusta ja nuohousta ei ole edellä pidetty sellaisena asunnon kunnossapitotyönä, joka oikeuttaisi vähennykseen. Tämä rajaus ei kuitenkaan sulje pois muita näihin lämmitysjärjestelmiin liittyviä kunnossapitotöitä.

Vähennyskelpoista työtä on myös aurinko- tai maalämpöjärjestelmän rakentaminen. Ilmalämpöpumpun asentaminen voidaan katsoa liittyvän kiinteistön lämmitysjärjestelmään ja tämän vuoksi kustannukset voidaan vähentää. Asia on kuitenkin tulkinnanvarainen, koska ilmalämpöpumppu on rinnastettavissa kodin koneisiin ja laitteisiin.

Kiinteistön lämmitysjärjestelmiin liittyviksi kustannuksiksi voidaan katsoa kuuluvan myös pellettivaraston rakentamisesta aiheutuneet kustannukset, koska pellettivarastosta on suora yhteys pellettien polttokattilaan.

Lähinnä tässä on ihmetyttänyt tuo kursivoitu kohta, koska en ymmärrä mitä muuta käyttöä ilmalämpöpumpulla olisi kuin lämmitys tai viilennys. Olen selvittänyt asiaa niin valtiovarainministeriöstä, verohallituksesta kuin lämpöpumppuyhdistyksestä. Odottelen vielä vastausta verohallituksesta, että mitä perusteluja heillä on tälle muotoilulle. Lämpöpumppuyhdistys ei ole saanut yhteydenottoja asiasta eli luultavasti mahdolliset kielteiset tulkintapäätökset ovat hyvin vähäisiä, ja hyvä niin!

On myös hyvä muistaa, että nykyisen lainsäädännön mukaan (HE 144/2006) kotitalousvähennys voidaan myöntää, vaikka kotitalous olisi saanut samaa lämmitysjärjestelmän perusparannustyötä varten energia-avustusta. Ilmalämpöpumput jäävät valitettavasti tämän energia-avustuksen ulkopuolelle, mutta esim. maalämpöjärjestelmään liittyviä laitehankintoja varten tätä energia-avustusta voi hakea. Kotitalousvähennystähän saa vain työstä, ei hankinnoista.

Palaan asiaan ilmalämpöpumppujen osalta, kunhan saan verohallitukselta vastauksen perusteluihin.

Lainaan ohessa IVT Lämpöpumput Oy:n toimitusjohtajan ja Suomen Lämpöpumppuyhdistys ry:n SULPUn toisen varapuheenjohtajan Jussi Hirvosen mainiota mielipidekirjoitusta hieman lyhennettynä. Tässä näkyy mielestäni hyvin se, miten "uusi teknologia" ei aina ole välttämättä kovin uutta, vaan vanhoja keksintöjä soveltamalla voidaan hyvinkin tehdä merkittäviä ja ympäristöystävällisiä innovaatioita!

Ranskalainen Sadi Carnot (1796-1832) kehitti teorian, jonka mukaan lämpötilaerojen läsnä ollessa lämpöä voidaan muuttaa työksi. Carnot'n prosessi toimii myös toiseen suuntaan. Ulkopuolisen työn avulla siirretään energiaa alemmasta lämpötilasta ylempään. Termodynamiikan 2. pääsääntö, Carnot'n kone ja lämpöpumppu oli näin keksitty.

Ihmiskunnan asumis- ja elämisviihtyvyyden kannalta maapallomme suurin ongelma on jäähdytys, koska valtaosa väestöstä on hakeutunut asumaan päiväntasaajan tuntumaan. Carnot'n koneeseen pohjautuvat jäähdytyslaitteet ovat tarjonneet jo toista vuosisataa helpotusta niin asuntojen, tilojen, kulkuneuvojen kuin elintarvikkeidenkin jäähdytykseen - ihan Carnot'n mukaan, ulkopuolisen työn avulla, valitettavasti energian käyttöä lisäten.

Siirryttäessä päiväntasaajalta pohjoiseen, energiaa tarvitaan enenevässä määrin lämmittämiseen. Vasta viime vuosina olemme huomanneet, että maapallon ilmasto on muuttunut ja lämpenemässä hiilidioksidipäästöjen vuoksi. Puolenkymmentä sukupolvea on poltellut savuna ilmaan miljoonien vuosien aikana maan uumenien paineessa syntyneet fossiiliset polttoaineet, öljyn, kaasun ja hiilen. Ja kas kummaa, koko pallomme on alkanut lämmetä. Tulemme saamaan tästä "urotyöstä" erityismaininnan, kun lastenlapsemme kirjoittavat seuraavaa lukua pallomme historiaan.

Carnot'n koneen sovellus, lämpöpumppu, on laite, jolla ulkopuolisen työn avulla siirretään energiaa alemmasta lämpötilasta ylempään. Taloa ympäröivältä tontilta, ulkoilmasta, poistoilmasta löytyy energiaa, joka voidaan käyttää Pohjolan talvessa lämmittämiseen - ja Carnot'n mukaan, kaksi kolmasosaa on CO2-päästötöntä,  uusiutuvaa energiaa ympäristöstä ja yksi kolmasosa ulkopuolista energiaa koneen käyttövoimaksi.

Carnot'n kone on tylsää tekniikkaa, kaappi, jossa on kompressori, pari lämmönvaihdinta sekä putkia ja muutamia venttiilejä. Mutta sen hiljaisessa äänestä on kuultavissa viesti: "Säästän ympäristöä".

Hallituksen ensimmäisessä iltakoulussa nousi ilmastonmuutos ilokseni yhdeksi pääteemaksi, kun ministerit ja eduskuntaryhmien johdon edustajat kokoontuivat Kesärannassa. Samaten talousvaliokunnassa ja ympäristövaliokunnassa ilmastonmuutos on melkein päivittäin agendalla. Radiokeskusteluissa on nyt ollut teemana jo toistamiseen energia ja ilmasto... Eli ei mene päivääkään ettenkö olisi tekemisissä ilmastonmuutoksen kanssa.

Esimerkiksi juuri nyt istun ympäristöministeriössä näiden molempien valiokuntien ja eri asiantuntijatahojen kanssa pohtimassa miten Suomi hoitaa vastuunsa ilmastonmuutostaistelussa. Suuri linjaero on nyt siinä haluammeko itse aktiivisesti olla edelläkävijöitä, jotka näkevät tämän myös mahdollisuutena, vai pyristelemmekö vastaan ja taivumme hitaasti kansainvälisten pakotteiden edessä?

Jyrki Kasvi toi täällä tulevaisuusvaliokunnan puheenvuorossa hyvin esiin tämän ristivedon, jonka tunnen päivittäin työssäni. Näitä jarruttajia ja työttömyydellä ja kalliilla energialla pelottelijoita nimittäin riittää kaikkialla... Olen myös omassa elämässäni päättänyt tänään maksaa hitaammin pois asuntolainojani ja satsata rahaa Nordean Ilmastonmuutos-indeksilainaan, jolla tuetaan tuulivoimaa, aurinkoenergiaa, biopolttoaineita, merienergiaa, maalämpöä, vetyä, polttokennoja, energian talteenottoa, energiatehokkuutta ym. Olen myös ajatellut ostaa osakkeita varsinaissuomalaisesta maalampöfirmasta.

Mahtavaa, että Nelonen esittää huomenna klo 20-22 Al Goren ajankohtaisen Epämiellyttävä totuus -elokuvan, josta riemuitsin tässä blogissakin taannoin!

Muistin virkistykseksi pari kirjoitusta tässä, tässä och ännu på svenska.

Finnkinon sivuilla leffaa luonnehditaan näin:

Jos ilmastonmuutos ei ole tähän asti juuri hetkauttanut, kannattaa katsoa tämä dokumentti - Sundance-elokuvajuhlilla suuren suosion saavuttanut Davis Guggenheimin elokuva Epämiellyttävä totuus. Se kertoo yhden miehen ristiretkestä paljastaa ilmaston lämpenemiseen liitetyt myytit ja väärinkäsitykset sekä ehdottaa toimia kohtalokkaan kehityksen ehkäisemiseksi. Tuo mies on entinen varapresidentti Al Gore, joka vuoden 2000 vaalitappion vanavedessä otti uudeksi elämäntehtäväkseen pelastaa planeetta peruuttamattomilta mullistuksilta.

Tässä silmät avaavassa ja terävässä henkilökuvassa Goresta ja hänen "kiertävästä ilmastonmuutosshow'staan" Al Gore onnistuu olemaan yhtaikaa hauska ja vetoava, avoin ja vangitseva ja hänen voi sanoa olevan suorastaan liekeissä hänen yrittäessään välittää hätkähdyttävää totuutta planeetan hätätilasta tavallisille kansalaisille, ennen kuin on liian myöhäistä.

Elokuvan kotisivut englanniksi ovat tässä.

Den här texten har jag skrivit till Ny Tid:

Jag trodde redan, att kanske alla andra partier nu äntligen efter alla dessa år vaknat till insikt om att klimatförändringen måste stoppas. För nu har alla talat så vackert om att något måste göras. Men vad händer genast då vi kommer till litet mera konkreta åtgärder?

Jo, statsminister Matti Vanhanen påstår nu att EU:s eget mål att minska utsläppen med 20 procent till år 2020 skulle kunna leda till att Finland förlorar t o m 60 000 arbetsplatser.

En helt färsk utredning kom fram till att det är möjligt att minska utsläppen i Finland med t o m 30 procent till år 2020 utan mera kärnkraft. EU:s  utsläppsmål på 20 procent kan alltså inte vara varken omöjligt eller orimligt.

Att försöka skrämma upp folk så här, är i och för sig inget nytt alls inom klimatpolitiken. När Bush-administrationen gick in för att inte ratificera Kyotoavtalet uttryckte sig Bush så här tydligt i en TV-intervju: "Kyoto-avtalet skulle ha gjort kål på (wrecked) vår ekonomi, om jag får uttala mig rakt på sak."

Också i Finland målade många upp skräck scenarier för hur illa det skulle gå för vår industri om vi gick med i utsläppshandel. Miljöminister Satu Hassi blev totalt utskälld för att hon inte prioriterat att minimera kraven på Finland, utan istället arbetat för att överhuvudtaget få tillstånd hela avtalet.

Nu har vi då levat några år med denna utsläppshandel, som faktiskt lyckats litet skära ner utsläppen, och Finlands ekonomi ser bättre ut en någonsin förr.

Jag vill tvärtemot påstå, att med en aktiv klimatpolitik kunde vi samtidigt få tillstånd mera arbetsplatser och hållbar välfärd i Finland.

Enligt Sitras nyligen utgivna rapport kunde miljöteknologin bli vår industris nya stenfot. Teknologi-industrin estimerade att enbart vindkrafts-branschen skulle kunna sysselsätta 18 000 människor i Finland i slutet av nästa årtionde.

Bioenergi produktionen kunde inbringa inkomster och tusentals arbetsplatser på speciellt landsbygden.

Dessutom måste vi väl hela tiden också beakta vad det kostar att låta klimatförändringen framskrida? Vi borde erkänna att utsläppen medför sådana okända risker, att vi borde hålla oss till försiktighetsprincipen och reducera växthusgasutsläppen, även om det innebär att den ekonomiska tillväxten blir lidande.

De studier som har gjorts visar alla att kostnaderna för att minska uppvärmningen överstiger vinsterna på kort sikt, men att det på längre sikt är tvärtom. Om vi minskar koldioxidutsläppen idag kommer inverkan på klimatet inte att märkas förrän om decennier.

Stern Review Report, som skrevs på beställning av den brittiske finansministern Gordon Brown, för att utreda om det var sant – som USA hade hävdat på G8-mötet i Skottland 2005 – att det inte lönade sig att försöka stoppa den globala uppvärmningen med skatter eller utsläppstak, visar att det även ur en ekonomisk synpunkt är viktigt att snabbt gå in för att minska utsläppen av växthusgaser. Kostnaderna i framtiden av en fortsatt uppvärmning befaras vara i en helt annan storleksordning än de kostnader som nu skulle krävas för att dämpa koldioxidutsläppen.

Men för att återgå till Finland igen, så vill jag avsluta med att konstatera, att Vanhanens uttalande blir speciellt egendomligt då man jämför det med centerpartiets valprogram, som godkändes senaste månad. Där sägs det nämligen, att Finland bör stöda den Europeiska unionens mål att minska växthusgaserna med 20 procent från år 1990:s nivå t o m år 2020. Nu motsätter sig alltså partiordföranden partiets linje…

Till all lycka gick Finland till sist ändå med på att fortsätta kampen mot klimatförändringen.

Olen viettänyt päiväni tänään muun muassa lumiukkoja tehden ja vihreitä ilmapalloja jaellen. Kyseessä ei kuitenkaan ole lastenkutsut vaan ilmastonmuutoksen pysäyttämisestä.

Maanystävien tempauksissa ympäri Suomea lumiukot pyytävät tai vaativat, että ilmastonmuutos on pysäytettävä. Turussa tempauksen vastaavana toimi Ville-Veikko Mastomäki.

Pakkaslumi oli niin kovaa tai sitten niin kevyttä, että lumiukkojen tekeminen oli aika vaativaa työtä, mutta pääasia että viesti menee perille.

Ilmapalloja taas jakelin kutsuessani ihmisiä ilmastonmuutoskeskusteluun kahvila Fontaanaan puheenjohtajamma Tarja Cronbergin johdolla. 

Tänään olen keskustelut aika monen ihmisen kanssa niin kadulla, kauppahallissa kun kahvilassa. Köyhyys on selvästi tämän päivän kipein ja eniten esiin tuleva asia. Meillä rikkaassa Suomessa on paljon ihmisiä joilla on todella vaikeaa...

Olisin halunnut nähdä tämän kolumnin Turun Sanomissa myös eikä vain Hesarissa. Siksi laitankin sen nyt tähän:

Lipposen energiapolitiikka kolisee kiville

Puhemies Lipponen on suivaantunut Heidi Hautalan arvosteltua häntä Foratom-sitaateista virallisella vierailulla Puolassa. Lipponen syyttää Hautalaa yrityksestä suitsia puhemiehen suuta. Eduskunnan puhemiehellä on oikeus ottaa kantaa politiikkaan. Se on kuitenkin eri asia kuin asettuminen jonkin eturyhmän äänitorveksi. Lipponen on väittänyt Foratomia asiantuntijajärjestöksi. Foratom itse määrittelee tehtäväkseen edistää ydinvoiman käyttöä, eli siis lobbauksen.

Lipponen oli mielestäni monessa asiassa hyvä pääministeri. Muistan hänen hallitusneuvotteluja vetäessään korostaneen sitä, että poliittisten päättäjien ei tule alistua lobbaustahojen asianajajiksi. Se, että Lipponen sekoittaa lobbarit ja asiantuntijat juuri ydinvoiman kohdalla, saattaa olla yhteydessä siihen, että hänen johdollaan valittu energiapolitiikka kolisee parhaillaan kiville Olkiluodossa. Siellä on pettänyt sekä laatu että aikataulu.

Olkiluotoon rakenteilla oleva voimala sai luvan Kioton varjolla. Niinpä sille laadittiin utopistinen aikataulu, joka olisi merkinnyt maailman suurimman ydinvoimalan rakentamista maailmanennätysajassa. Ei ihme, että aikataulu petti. Jo nyt on ilmeistä, ettei laitos ehdi vaikuttaa Suomen Kioto-päästöihin eli vuosien 2008-2012 keskiarvoon.

Taloudellisestikin Olkiluodon työmaa on paljastumassa megaluokan virhearvioksi. Julkisuudessa esitetyt arviot tappioista liikkuvat 400 ja 1000 miljoonan euron välillä, TVO ja Areva riitelevät rahasta jo avoimesti. En ihmettelisi, jos tappiot lopulta yritetään vierittää Suomen, Ranskan ja ehkä Saksankin veronmaksajille.

Lobbausjärjestöt eivät aina valehtele, mutta vaikeneminenkin voi olla tarkoitushakuista. Foratom vaikenee esimerkiksi siitä, että kansainvälisen ydinenergiajärjestön IAEA:n mukaan uraania riittää
nykykäytöllä vain 50 vuodeksi. Ydinvoima tuottaa maailman energiasta nyt noin 6 %. Kun maailman hiilidioksidipäästöt pitää puolittaa vuoteen 2050, ydinvoimasta ei mitenkään ole ilmastonmuutoksen
selättäjäksi.

Jos eduskunnan enemmistö vuonna 2002 olisi valinnut vihreän linjan eli energiatehokkuuden parantamisen ja uusiutuvan energian, Suomi toteuttaisi Kioton varmemmin, halvemmalla ja kotimaisemmin. Samalla
kasvattaisimme osaamistamme siinä teknologiassa, jonka vuotuiset myyntiluvut maailmassa kasvavat kaksinumeroisin luvuin. Vuoden 2000 jälkeen maailmassa on käynnistynyt tuulivoimamegawatteja
kaksi kertaa enemmän kuin ydinvoimamegawatteja.

Satu Hassi

Euroopan parlamentin ympäristövaliokunnan varapuheenjohtaja

Tänään valtioneuvoston kyselytunnilla kysyin:

Jos Suomi käyttäisi omakotitalojen lämmityksessä lämpöpumppuja samassa mittakaavassa kuin Ruotsi, säästäisimme jotakuinkin yhden ydinvoimalan vuosituotannon verran sähköä.

Miksi me emme ohjaa uudisrakentamista niin ettei täällä koko ajan rakennettaisi lisää suoralla sähköllä lämpeneviä taloja? Kun rakennusfirma rakentaa myydäkseen eteenpäin taloa, se valitsee helpoimman ja lyhyellä ajanjaksolla halvimman lämmitysmuodon taloille.

Pekkarinen vastasi ettei hallitus halua ylhäältäpäin ohjailla ihmisten energiavalintoja. Sitten kyllä annetaan sinänsä hyviä porkkanoita sähkölämmityksen vaihtamiseksi esimerkiksi maalämpöön jo valmiisiin taloihin. En ymmärrä miksi Suomessa hallitus ei halua ohjailla ihmisiä energian säästämiseksi? Eikö ilmastonmuutos ole tarpeeksi kova syy vähän ohjaillakin ihmisten energian kuluttamista?

Heidi Hautalan ja Paavo Lipposen välillä kipinöi liittyen Lipposen ydinvoima-myyntipuheisiin eduskunnan virallisella matkalla Puolassa, jossa hän on käyttänyt ydnvoimalobbareiden tekstiä puhuessaan Suomen energiapolitiikasta.

Tähän liittyen muistan, että kun olin puhemiehen delegaation kanssa Australiassa, niin sielläkin Lipponen monta kertaa innostui kertomaan kuinka me Suomessa pidämme ydinvoimasta. Minun oli pakko pari kertaa vähän epäkohteliaasti huutaa väliin, ettei tämä koske esimerkiksi vihreitä Suomessa.

Mielestäni meidän tulisi markkinoida Suomea bioenergian mallimaana maailmalla, eikä ydinvoiman mallimaana. Tämä tietenkin myös vaatii, että todellakin satsaamme kotimaiseen bioenergiaamme. Ei ole kovin uskottavaa, jos toisaalta yritetään korostaa ja ulkomailla markkinoida sitä, että Suomessa tehdään innovaatioita, kehitetään energiaa säästävää teknologiaa ja uusia energiamuotoja ja että Suomesta pitäisi tehdä uusiutuvan energian ja energiansäästön mallimaa, jos samaan aikaan puhemies käy eri maissa puhumassa ja markkinoimassa ihan toisenlaista energiaa, joka ei lisää Suomen kilpailukykyä, ei juurikaan työllistä Suomessa saati vahvista suomalaista tutkimus- ja teknologiaosaamista.

Ollessani valtionvarainvaliokunnan ympäristöjaoston kanssa Iso-Britanniassa he oikein toivoivat meiltä ideoita mitä bioenergian lisäämiseksi voisivat tehdä. Heitä kiinnosti myös suomalaisten firmojen tuotteet bioenergiaan liittyen.

Suomen eduskunnan puhemiehen sopisi mielestäni paremmin markkinoida esimerkiksi kotimaisia bioenergia-alan yrityksiä sekä energiansäästöyrityksiä maailmalla kuin ulkomaisia ydinvoimayhtiöitä. 

Puheenjohtajamme Tarja Cronbergin mielestä kuluneen viikon ydinvoimavyörytys on seurausta hallituksen epäonnistuneesta ilmastopolitiikasta.

Hallituksen kehno ilmastopolitiikka on saanut monet uskomaan, ettemme selviä ilmastotalkoista ilman ydinvoiman lisärakentamista. Olemme juuri hukanneet arvokkaat neljä vuotta. Se on surullista, mutta tarkoittaa toisaalta sitä, että seuraavalla hallituksella on koko keinovalikoima vielä käyttämättä. Emme vielä ole nähneet mitään siitä, mitä kunnianhimoisella ilmastopolitiikalla voidaan saavuttaa.

Keskustan kääntyminen ydinvoiman kannattajaksi kertoo siitä, että se on menettänyt luottamuksen omaan politiikkaansa. Keskustassa on perinteisesti pelätty ydinvoiman vievän tilaa bioenergian kehittämiseltä. Nyt lanseerattu ajatus, että ydinvoima korvaakin likaista tuontienergiaa eikä kotimaista bioenergiaa, on tuulesta temmattu.

Avoimilla sähkömarkkinoilla edulliseksi tehty ydinvoima syrjäyttää sen energiamuodon, jonka tuotantokustannukset ovat korkeimmat. Tässä päivässä se on tarkoittanut uusiutuvia energiamuotoja kuten tuulivoimaa ja bioenergiaa.

Kotimaista bioenergiaa ei edistetä rakentamalla lisäydinvoimaa vaan parantamalla uusiutuvien kilpailuasemaa ns. syöttötariffeilla. Cronberg kehottaa keskustaa arvioimaan päätöstään uudestaan ja katsomaan, mitä Ruotsissa tapahtuu: Siellä on tehty poliittinen päätös, ettei ydinvoimaa enää rakenneta lisää. Lisäksi bioenergiaa tuetaan vihreillä sertifikaateilla.

Ruotsissa Fortum investoi bioenergiaan. Suomessa tilanne on päinvastainen ja täällä Fortum ei investoi bioenergiaan, koska se odottaa ydinvoiman lisärakentamista. Eikö tämä ole paljonpuhuva esimerkki siitä, miten sähkömarkkinat kurjimmillaan toimivat?

Vihreä eduskuntaryhmä pitää tärkeänä keskustelua ilmastonmuutoksen torjunnasta.

Yritimme tänään kerätä nimiä omaan välikysymykseen hallituksen ilmasto-ja energiapolitiikasta, ilmastovälikysymystekstimme löytyy täältä.

Eduskuntaryhmämme on tyrmistynyt kokoomuksen ilmasto- ja  energiavälikysymyshankkeesta, koska sen ainoa tarkoitus on saada Suomeen lisäydinvoimaa.

Olemme myös pettyneitä keskustan takinkäännökseen ydinvoiman suhteen. Mielestämme ydinvoima on riskialtis ja kestävän kehityksen vastainen energiantuotantotapa.

Ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi pitää Suomessa panostaa tulevalla hallituskaudella nykyistä paljon voimakkaammin uusiutuvien energiamuotojen edistämiseen ja energian säästämiseen. Ydinvoima myös työllistää uusiutuvia energianmuotoja huomattavasti vähemmän.

Vihreät ovat valitettavasti näillä näkymin tulevissa eduskuntavaaleissa ainoa puolue, joka yksimielisesti vastustaa ydinvoimaa. :(

Epäiletkö vielä ilmastonmuutoksen todellisuutta? Onko kaikki voitava jo tehty Itämeren pelastamiseksi? Olisiko aika ottaa ympäristöasiat vakavasti?

Mustan joulun uhka ja viimeaikaiset myrskyt ovat jo herättäneet monia. Kesällä puolestaan herättelee vuotuinen sinileväongelma. Ihmisten kasvava huoli on saanut monen sellaisenkin poliitikon, joka ei ennen ole ympäristön puolesta puhunut, avaamaan sanaisen arkkunsa aiheesta. Tämä on sinänsä hyvä asia, mutta ilmastonmuutoksen torjunnan ja Itämerenpelastamisen tärkeys pitäisi osoittaa myös teoilla.

Ympäristö halutaan pelastaa vain silloin, kun se ei vaadi kuin pieniä satsauksia. Sen sijaan todellisia muutoksia toimintatapoihimme vältellään viimeiseen asti. Jotakin tästä ajattelumallista kertoo se, että vihreä ympäristöministeri Satu Hassi, joka taisteli kansainvälisillä areenoilla päästökaupan aikaansaamiseksi, on monissa poliittisissa piireissä leimattu melkeinpä petturiksi tästä hyvästä. Arvostelijoiden mielestä Hassin tärkein tavoite olisi pitänyt olla Suomen vastuun minimoiminen eikä päästökaupan aikaansaaminen. Kuitenkin päästökauppa on tähän mennessä selvästi tärkein poliittinen teko ilmastomuutoksen pysäyttämiseksi. Päästökauppa on mainio väline vähentää EU:n tasolla päästöjä siellä, missä se on edullisinta. Jo viime vuonna päästökauppa onnistui tässä vähentämisessä, kun yritykset joutuivat suhtautumaan päästöihinsä kustannuksina.

Järjestelmä epäonnistui kuitenkin siinä mielessä, että varoituksista huolimatta sähkömarkkinoiden erittäin huonosti toimiva kilpailutilanne tarjosi ansiottomien voittojen mahdollisuuden muun muassa Fortumille. Nämä voitot me vihreät olisimme halunneet verottaa pois näiltä yhtiöiltä ns. windfall-veroina, jolloin ylisuuret optioit olisivat kohtuullistuneet

Nyt tarvitsemme päästökaupan veroista tapaa vähentää myös liikenteen päästöjä,mieluiten maailmanlaajuisesti. Tässä asiassa voisimme aloittaa Suomesta,
jossa hallitus on päinvastoin heikentänyt sekä junaliikenteen että bussiliikenteen kilpailutilannetta. Hallituksen liikennepolitiikka on suorastaan vauhdittanut ilmastonmuutoksen etenemistä. Yksi konkreettinen tapa muuttaa suuntausta olisi seurata muiden EU-maiden esimerkkiä ja maksaa valtiontukea suurten kaupunkien joukkoliikenteelle sekä samalla nostaa joukkoliikenteen kokonaismäärärahaa. Ellei eduskunta äänestä esityksemme puolesta, Turun joukkoliikenteen pitää jatkossakin kituuttaa ilman valtion tukea.

Satu Hassin ollessa ympäristöministeri hallitus sai WWF:ltä palkinnon erittäin hyvin tehdystä ohjelmasta Itämeren pelastamiseksi. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että nykyinen hallitus voisi tyytyväisenä lepäillä laakereillaan. Tavoitteita ja päätöksiä on koko ajan kirkastettava ja toimeenpantava. Nyt meillä on esimerkiksi käsissämme tieto siitä, että nykyinen maatalouspolitiikka ei ole tarpeeksi ohjaavaa Saaristomeremme pelastamiseksi. Tällöin on toimittava, vaikka nämä toimenpiteet eivät olisikaan poliittisesti myyviä tai aiheuttaisivat itselle ongelmia omassa vaalipiirissä. Maatalousteknologiset keinot on otettava velvoittavina käyttöön uuden hallituksen ohjelmassa. Jos todella haluaa pelastaa ilmaston tai meren, niin ei voi koko ajan pohtia sitä, suuttuuko joku äänestäjäni näistä päätöksestä. Nykyinen aivan liian varovainen ympäristöpolitiikka on luultavasti seurausta juuri tällaisesta eri tahojen miellyttämistarpeista.

Tällä hetkellä karhujen talviuni on katkonaista Siperiassa, koska talvehtimispaikat ovat liian lämpimiä ja märkiä. Alppien laskettelukeskuksissa jännitetään, tuleeko kunnollisia laskusäitä. Norjassa otettiin siitepölytiedotteet uudelleen käyttöön. Esimerkkejä ilmastonmuutoksesta ja koko ajan tapahtuvasta ympäristökatastrofista riittää, joten nyt on aika kääriä hihat ja ryhtyä ilmastotalkoisiin valkoisten talvien puolesta!

Ilmastomarssi oli ihmeen iloinen ja energinen tempaus kangistavasta kylmyydestä huolimatta. "Jos päättäjät nukkuu - niin Turkukin hukkuu!" huudot raikasivat noin 170 marssijan suusta ja banderolleja sekä kylttejä oli paljon hyviä. Itsekkäästi valitsin yhden parhaimmista heti aluksi.

Ohjelmaan kuului myös kansanedustajien puheita, joita allekirjoiottaneen lisäksi pitivät Annika Lapintie ja Sari Essayah sekä tuleva edustaja Stefan Wallin. Puheeseeni sain uutta innostusta Oras Tynkkysen uuni tuoreesta kirjasta, jota suosittelen muillekin.

Joitakin järjestäjillekin yllätyksenä tulleita ohjelmanumeroita tuli myös. Alapuolella näkyvässä kuvassa esiinnyn yhden sellaisen kanssa ;o) Mies sanoi hiihtävänsä työmatkansa Saloon ilmastomuutoksen takia... mahtoikohan olla polttareissaan kun sukset jalassa pinkissä kokovartalopuvussaan heilui torilla?

Toinen yllätys oli vähemmän mukava enkä kehdannut valokuvata sitä. Pari ympärikännissä olevaa miestä tunki esiintymislavalle ja halusivat myös paasata mikkiin. Minua he kutsuivat lesbo Anderssoniksi ja sitten toinen niistä riisutui täysin alastomaksi jääkylmässä. Hän selitti jotakin että hänkin on tällainen luonnollinen luonnonpuolustaja... Tilanne uhkasi jo tulla melkein uhkaavaksi kun poliisi tuli pomimaan häiriköt pois. Mielenosoituksen järjestäjä Jonas Biström toimi erittäin hyvin ja kiitti poliiseja mikrofonissa.

Montrealin ilmastokokous oli menestys. Edetäänkö Nairobissa?

Tule ja vaadi tekoja ilmastoneuvotteluihin yli 60 järjestön kanssa!

Eli kai me näemme lauantaina 4.11. klo 14 Vanhalla suurtorilla...

Lisää tietoja saat osoitteesta:

http://www.ilmastomarssi.org

Här är slutreslutatet av mitt försök att värma upp mina kontakter med Steffi :o)

Den gröna riksdagsledamoten Janina Andersson bjöd i söndags sin studiekamrat och blivande miljöminister Stefan Wallin på Al Gores film En obekväm sanning. Wallin och Andersson såg filmen tillsammans med De Grönas viceordförande Ville Niinistö.
De är alla tre överens om, att klimatförändringen är en fråga som saknar alla gränser, både nationsgränser och partigränser.  Alla behövs för att stoppa klimatförändringen.
- Vår uppgift som politiker är att förändra stukturerna i samhället så, att det blir så lätt som möjligt för alla att minska på sin andel av växthusgaser.
Riksdagskandidaterna Wallin, Andersson och Niinistö utmanar nu alla andra som vill vara med och påverka i nästa riksdag att gå och se på filmen En obekväm sanning. Vidare önskar de brett samarbete för att:

1)  Minska på privatbilismen, genom bra stadsplanering och stödande av kollektivtrafiken.
2) Öka på energisparandet, genom energisnålare hus, ibruktagandet av bästa möjliga teknik och information om hur t ex elapparaters beredskapstillstånd använder mycket el.
3) Stöda förnyelsebar energiproduktion, genom fortsatt stöd till byte av husuppvärmning till t ex pellet och värmepumpar samt genom stöd för startande produktion av bioenergi och vindkraft.
4) Förändring av bilbeskattningen så, att den lockar till användning av bensinsnålare bilar och miljöbilar.