Olen niin ylpeä pihamme kevätkukista, että oli pakko laittaa tähänkin kuva niistä ;o).

Muuten näihin keväisiin päiviin on vihreän vappu-tilaisuutemme lisäksi kuulunut Turussa pidetty UNIFEM:in kevätkokous, jossa toimin kokouksen puheenjohtajana. Turun osasto oli hoitanut kaiken niin hyvin, että oli ilo esittäytyä turkulaisena suurelle määrälle naisia, jotka olivat tulleet kaupunkiimme eri puolilta Suomea.

Käväisin myös Raision ja Ruskon vihreiden kevätkokouksessa, jossa suunnittelimme muun muassa kevätretkeä jokivarteen.

Kupittaan koulussa vietin yhden päivän keskustellen vaikuttamisesta ja kansalaisaktivismista kolmen eri luokan kanssa, eli 9B, 9C ja 9D. Eräs asia joka tuli esiin oli kouluruoan laatu ja oppilaat sanoivat usein jäävänsä nälkäiseksi, kun esimerkiksi saa vain kolme lihapullaa per oppilas. Itse sain todella hyvää kesäkeittoa siellä lounaaksi koulussa leivottujen sämpylöiden kera. Jälkeenpäin sain kuulla, että ottamani HYLA-versio oli paljon maittavampi kuin tavallinen versio.

Oli muutenkin taas herättävää keskustella nuorten kanssa, jotka joutuvat taistelemaan paikastaan tässä kilpailuorientoituneessa yhteiskunnassamme. Oma mielikuvani on, että minun kouluaikanani meillä oli enemmän tilaa maailmanparantamiseen koulussa kuin mitä tänään on, kun pitää oppia niin kauhean paljon. Me kirjoitimme runoja rauhasta ja rakkaudesta sekä pohdimme maailman vääryyksiä...

Samaa viestiä kouluruosta sainkin heti seuraavana päivänä eduskunnassa, kun kyselin SITRA:n tutkimusohjelmahohtajilta terveellisestä ruosta ja ennaltaehkäisystä terveydenhuollosta. Viesti oli, että kouluruokaan tulisi satsata paljon nykyistä enemmän rahaa, jos haluamme lastemme ja nuoremme todella syövän terveellisesti ja ravitsevasti kouluissa. Eli oppilaiden huoli oli siis tutkitusti aiheellinen. Ja kun ruoan hinta koko ajan kallistuu niin koulujen raha ruokaan aina vain tulee niukemmaksi.

Vietin viime maanantain ystäväni, oikeusministeri Tuija Braxin virallisella vierailulla Turussa. Päivän päätyttyä omalta osaltani olin aivan poikki. Vasta silloin huomasin, ettemme olleet syöneet mitään lämmintä ruokaa koko päivänä, ja ainakin minun koneistoni kaipaa muutakin kuin voileipiä pysyäkseen vireänä ja aktiivisena. Kun ihmettelin Tuijalta tapahtuuko sitä usein, ettei hän syö kunnolla koko päivänä, niin hän sanoi sen olevan enemmänkin sääntö kuin poikkeus. Ministerin elämä ei todellakaan ole terveellistä, sillä henkinen paine ja ikuinen kiire taatusti kuluttavat ihmistä.

Päivän päätapahtuma oli, kun Tuija piti Turun uuden vankilan vihkiäispuheen, ja tutustuimme karuun ja tehdasmaiseen Saramäen vankilarakennukseen. Inhimillisiä paikkoja löytyi onneksi joitakin, kuten kirjasto, keramiikkapaja, musiikkihuone ja Pietarinkappeli, jonka vihkimiseen osallistuimme ennen koko vankilan vihkimistä. Pienen pieni musiikkihuone ja keramiikkapaja eivät kuitenkaan paljon lämmitä, kun niihin ei mahdu kun ehkä viisi vankia kerrallaan ja ne ovat käytössä vain muistaakseni 1,5 tuntia päivässä.

Samassa yhteydessä meille esitettiin myös uutta Psykiatrista vankisairaalaa ja vastaava ylilääkäri Hannu Lauermaa selvitti erittäin selkeästi kuinka tulevia vankeja voisi ohjata pois rikosten tieltä, kun he ovat kouluikäisiä, ja erittäin usein kärsivät luki-häiriöstä ja/tai keskittymisvaikeuksista. Jos meillä on tänään liian heikot mahdollisuudet ajoissa puuttua näiden nuorten väärään suuntaan menevään kehitykseen, niin Lauermaa kertoi kuinka joskus aikaisemmin psyykkisesti sairaita häirikköjä pidettiin maakuopissa, jotta he pysyisivät rauhallisina. Eli jotain kehitystä on sentään tapahtunut. Mutta ei vangin elämä nytkään ole mitenkään erityisen miellyttävää. Esimerkiksi hääyöstä vankilan perhehuoneessa on kuulemma Saramäen vankilassa turha haaveilla ennenkuin vihkimisestä on kulunut noin puoli vuotta.

Erittäin hyvä asia on, että ns. "pelkääjävankien" määrä on selvästi vähentynyt uudessa vankilassa ja huumeiden tuominen vankilaan on myös vaikeutunut huomattavasti. Lisäksi kaikilla on nyt käytössään wc yölläkin, eikä tarvitse yöllä tehdä tarpeitaan ämpäriin niin kuin Kakolassa. Edelleen maassamme kuitenkin on esimerkiksi vankeja, joiden neljän hengen sellissä on vain ämpärivaihtoehto ilman edes mitään suojaavaa verhoa edessä.

Här följer två insändare jag skrivit till ÅU:

"Har vinden åtminstone tillfälligt vänt? Efter en rad motgångar för finlandssvenskarnas rätt till samhällsservice på modersmålet kan nu en entydig framgång noteras. Det gäller tingsrättsindelningen. Rätten att bli dömd på svenska även i framtiden verkar tryggad. En god nyhet för finlandssvenska - bovar!"
"Men det handlar nog också om attityder, i sista hand mellan ministrarna Tuija Brax (grön) från Helsingfors och Anne Holmlund (saml) från Björneborg - kanske också mellan deras respektive partier." Så här skrev Björn Månsson i sin ledare i Hbl den 14.3.
Torbjörn Kevin däremot kritiserade i hårda ordalag både minister Brax och mig i sin ledare i ÅU i fråga om samma ämne den 15.3. Jag tar sällan politik personligt, men den här gången blev jag ledsen. Tror Kevin verkligen att en sfp-minister skulle ha kunnat driva igenom en bättre helhetslösning för oss svenskspråkiga i Finland? Skulle det faktiskt vara en bättre lösning att färdas mellan Raseborg (Ekenäs) och t.ex. Pargas än mellan Åbo och Pargas?

Den här frågan har Tuija Brax och jag diskuterat i flera år, för diskussionen började redan under förra riksdagsperioden. Nästan ingen, förutom Pargas lagman Charles Lindroos har kontaktat mig i denna fråga, men jag har naturligtvis försökt ta reda på också andras åsikter. Märkligt nog var det först för några dagar sedan, då beslutet närmade sig och frågans beredning var klar och jag redan gett mitt godkännande, som en av mina riksdagskolleger från Egentliga Finland ringde och bad mig lobba för Raseborg. Innan jag tog slutgiltig ställning i ärendet så frågade jag, på en träff ordnad av folktinget, mina svenskspråkiga kolleger om de ansåg att jag borde lobba för att Pargas tingsrätt skulle slås ihop med Raseborgs tingsrätt. Ingen uttryckte ett sådant önskemål.

Tillsammans med riksdagsledamot Jacob Söderman har vi diskuterat denna fråga. I början av beredningen var vi överens om att sammanslagningen av Pargas och Raseborgs tingsrätter bör undersökas seriöst. Senare hade Söderman kommit fram till samma slutsats som jag. Han hade konstaterat att det inte fanns något intresse i Västra Nyland för denna modell vare sig bland riksdagsledamöter eller bland domare. Då  Pargas tingsrätts kansli, där största delen av tingsrättens personal anträffas, dessutom färdigt är stationerad i Åbo så ansåg vi , att denna valda modell är ett godtagbart alternativ.

Då jag dessutom talat med flere pargasbor om var de hellre skulle vilja ha sin tingsrätt, så har Åbo för en del av dem känts som ett naturligare alternativ. Någon har t.o.m. sagt att det t.ex. i en vårdnadstvist kan kännas lättare att åka till tinget i Åbo, där man är mera anonym än i Pargas där alla känner varandra.
Jag kan ändå förstå om åbolänningar i Iniö och Houtskär inte ser denna förändring som en förbättring i annan bemärkelse än att helhetskvaliteten av rättsväsendet ökar på specialområden som barnskyddsfrågor, ekonomisk brottslighet och djurskyddsfrågor.
Men svenskspråkiga åbobor och svenskspråkiga invånare i St. Karins och andra närliggande kommuner som inte har hört till Pargas tingsrätt, får däremot en märkbar förbättring i och med en stark svensk enhet i Åbo som betjänar också dessa finlandssvenskar.
Det att den svenska Åboavdelningen får ett specialansvar för sjö- och jordrättsärenden är en förbättring som också på Åland väckt positiva kommentarer. Detta p.g.a. att den i Åbo stationerade domaren för jordrättsärenden även har Åland inom sitt ansvarsområde och då är denne domares språkkrav av stor betydelse för ålänningarna.
Det som ändå oroar mig är hur vi skall få tillräckligt med svenskspråkiga domare, då de svenskspråkiga juristerna är så efterfrågade på arbetsmarknaden. Detta problem är dock lika stort oberoende om de svenska domarna skulle vara stationerade i Raseborg eller Åbo. Det här är en fråga som man funderat mycket på i justitieministeriet och jag hoppas verkligen att vi i framtiden skall få lättare att anställa svenskspråkiga domare än vad vi har idag.
Den svenskspråkiga åboavdelningen får 5-6 svensktalande domare och arbetsspråket är svenska. Självklart bör utvecklingen följas upp och det bör kontrolleras att den svenska enheten verkligen blir så stark som utlovats.

Kevin kräver att de åboländska riksdagsledamöterna ska förbinda sig att arbeta för att givna löften tryggas. Dessutom måste Nagu få en tingsplats. Jag för min del vågar lova att bevaka att de av minister Tuija Brax givna löftena hålls. Därutöver skall jag göra mitt allra bästa för att Nagu får en lokal tingsplats.

Och så den andra som ett svar på Torbjörn Kevins svar åt mig:

Raseborg opraktiskt

När minister Tuija Brax (grön) argumenterade för denna valda modell för tingsrättsindelningen, så var länsgränsen ju bara ett argument bland många. Dessutom är argumentet med länsgränsen inte hennes eget påhitt, utan något som hela regeringen allmänt kommit överens om hur förvaltningen i Finland skall arrangeras.

Det starkaste argumentet är verkligen inte de byråkratiska utan de fysiska avstånden och brist på fungerande kommunikationsmedel mellan Raseborg (Ekenäs) och Åboland.
Kevin säger att domarna och inte klienterna skall resa från Raseborg till Pargas och Kimito. Den här idén skulle verkligen inte underlätta vårt största problem, nämligen bristen på svenskspråkiga domare. Det är redan nu svårt att locka de svenskspråkiga juristerna till dessa offentliga tjänster, när den privata sidan så gärna också vill ha dem. Inte blir det lättare att locka dem då en stor del av deras arbetstid skulle gå åt till att köra bil mellan Raseborg och t. ex. Pargas. Dessutom kan vi inte ha hur många tingsplatser som helst. Så om Pargas skulle bli en tingsplats så skulle jag säkert inte kunna ordna så att Nagu får hålla sin tingsplats, vilket jag nu försöker.

Om domarna ska köra bil av och an så är det ju också att slösa med deras värdefulla arbetstid, som annars kunde användas mycket effektivare. Idén med hela reformen var ju att effektivera arbetet och få fart på besluten. Att sitta i privatbilar i timmar är inte en bra användning av de dessa hårt eftertraktade välutbildade personer.

Nyt on sitten oikeus tuominut Suomessa vankeuteen koiratappeluista. Eläinsuojelupuolella on valitettavasti maassamme edelleenkin todellakin paljon tehtävää.

Useampi läänineläinlääkäri on viime aikoina informoinut minua siitä, minkälaisia ongelmia eläinsuojeluviranomaiset kohtaavat työssään. Olen keskustellut asiasta myös oikeusministeri Tuija Braxin kanssa, sillä hän on jo aloittanut työn liittyen näihin eläinsuojeluongelmiin.

Tapaamani läänineläinlääkärit haluaisivat vauhdittaa eläinsuojelulainsäädännön kehittämistä, ongelmien esiintuomista ja ratkaisujen löytämistä. Eläinsuojelutyö koetaan eläinlääkäripuolella yhdeksi niistä työtehtävistä, joka mieluusti siirrettäisiin joidenkin muiden eläinlääkärien tehtäväksi. Eläinlääkärit kokevat eläinten suojelun tärkeänä, mutta raskaana työtehtävänä. Osittain tämä todennäköisesti johtuu eläinsuojelutyön moniongelmaisuudesta ja huonosta työnohjauksesta. Eläinsuojeluviranomaiset kohtaavat pahimmillaan uhkailua, aseita ja monesti mielenterveydeltä järkkyneitä ihmisiä, mihin eläinlääkärin koulutus ei anna valmiuksia.

Yksi tärkeä asia olisi selvittää ja analysoida systeemiongelmia. EVIRA, joka nyt raportoi eläinsuojelullisista virheistä ja ongelmista, voisi myös syvällisemmin selvittää syitä näihin toistuviin rikkeisiin ja kehittää niihin ratkaisuja.

Usein ne ihmiset, jotka hoitavat huonosti eläimiä, voivat muutenkin huonosti. Näissä elämänhallintaongelmissa olevat tarvitsevat myös sosiaalipuolen apua eli yhteistyötä pitäisi lisätä.

Jotkut ihmiset myös aina vain toistavat huonoa kohteluaan eläimiä kohtaan, eivätkä välitä lievistä rangaistuksista. Näille pitäisi mielestäni voida tuomita kovempia rangaistuksia sen perusteella, että toiminta on ollut toistuvaa.

Tuomioistuimissa tarvittaisiin myös kipeästi parempaa asiantuntemusta eläinsuojeluasioissa ja lainsäädännössä. Nyt kun käräjäoikeuksissa haetaan enemmän erikoistumista, niin tämän pitäisi olla yksi uusista painopisteistä. Valitettavasti esimerkiksi syyttäjät ovat vielä useasti erittäin heikoilla eväillä eläinsuojelurikoksissa.

Poliisien piirissä pitäisi myös maakauntatasolla tehdä tällaista erikoistumista eläinsuojelupuolella. Olisi muutenkin hyvä jos poliisit ottaisivat kovempien toimenpiteiden määräämisestä päätösvastuun, jotta eläinlääkäreiden ei tarvitsisi pelätä niin paljon kopstotoimenpiteitä. Poliiseilla on enemmän kokemusta ja koulutusta agressiivisten ihmisten kohtaamisessa ja vähemmän kostonuhkaa.

Konkreettinen lapsus eläinsuojelun lainsäädännössä on, ettei lypsylehmille ole määrätty pakolliseksi veden esillä pitämistä jatkuvasti niinkuin sioille vaaditaan pidettävän. Lypsevä lehmä tarvitsee varmasti samalla lailla vettä janonsa sammuttamiseen kuin sikakin...

Kun eilen astuin Pariisin lentokoneeseen, toivoin hartaasti, että löytäisin jonkun joka voisi neuvoa, miten löytäisin oikean junan ja metron lentokentältä hotelliini. Netissä kun reitti vaikutti varsin monimutkaiselta. Kävin viimeksi Pariisissa 16-vuotiaana kielikurssilla enkä luota suuntavaistooni laisinkaan.

Suureksi ilokseni vierustoverini sattui olemaan Ratahallintokeskuksen yli-insinööri Juha-Pekka Pasanen, joka on jo 60-luvulta asti käynyt useaan otteeseen Pariisissa. Eli sain avun lisäksi antoisan keskustelun joukkoliikenteen ja etenkin raideliikenteen todellisen ekspertin kanssa. Yhdessä matkustimme sitten junalla ja bussilla, jotta näkisin paremmin kauniin kaupungin, kun metrossa ei niin paljon näe... Näin seminaarini sai todella hyvän alun ja tuntemukseni etenkin Pariisin joukkoliikenteestä kasvoi paljon, kuten myös näkemykseni Suomen raideliikenteestä.

Itse seminaarissa aloitin keskustelun avauspuhujan jälkeen kytkemällä innovatiivisuuden sen tärkeimpään voimavaraan eli luoviin ihmisiin ja yliopistojen tärkeyteen luovien ihmisten kasvattajana. Moni kannatti puheenvuoroani laadukkaasta koulutuksesta, jossa erityisen tärkeää on antaa opiskelijoille todellinen mahdollisuus käydä dialogia luennoitsijoiden kanssa. Puheenjohtaja Pier Carlo Padoan totesi, että se on tärkeää myös luennoitsijoiden jatkuvan kehittymisen ja oppimisen kannalta.

Kävin pienen väittelyn tiede- ja teknologiaosaston johtajan, Dirk Pilatin, kanssa lukukausimaksujen tarpeellisuudesta. OECD suosittelee meille näitä, mutta emme siis ole päässeet tästä yhteisymmärrykseen. Hän suositteli opiskelijoille lainan ottamista lukukausimaksujen maksamiseen. Tätä tietä eriarvoisuus taas kasvaisi Suomessa. Luin juuri, että suurella osalla opiskelijoita vanhemmat jo nyt kustantavat elinkustannuksia opiskelujen aikana. Eli ne, joiden vanhemmat eivät tähän pysty tai halua, olisivat vielä enemmän lainataakan alla astuessaan työelämään ja siitä asuntomarkkinoille uutta lainaa hakemaan. Taloudellisten paineiden taakka tulee siis jakautumaan aika epätasaisesti nuorten perheiden harteille. Lisääntykööhän myös avioerojen määrä köyhimmistä akateemisista perheistä tulleilla tätä myötä? Vai onko tämä tapa ohjata vähävaraisten perheiden lapset pois yliopistoista, elleivät he ole todella lupaavia akateemiselle uralle.

Otin esiin naisten ongelman yhdistää lasten hankkiminen ja akateeminen ura, ja OECD:n edustaja sanoi heidän paneutuvan tähän. Hän totesi, että nykyinen tapa pisteyttä akateemisia henkilöitä ei ota huomioon äitiyslomia, ja näin naisten kilpailukyky kärsii lasten saamisesta. Iso-Britannian edustaja totesi saman kuin F-Secure Oy:n perustaja Risto Siilasmaa totesi toissa päivänä Teollisuussijoituksen sijoitusneuvostossa eli että opettajien tulisi kannustaa oppilaita USA:n tapaan keskustelemaan ja esiintymään. Hän myös totesi, että emme pysty kilpailemaan Kiinan ja Intian kanssa, vaan meidän on kehitettävä yhteistyötämme heidän kanssaan ja löydettävä täydentäviä tehtäviä.

Yksi Japanin edustajista kertoi, että Japanissa on paljon kodittomia nuoria, joilla on kännykkä, mutta ei kotia. He asuvat internetkahviloissa ja hakevat netistä pätkätöitä. Viron edustaja kertoi, että siellä voi parissa tunnissa perustaa yhtiön netin kautta!

Suomi oli useasti alustuspuheenvuoroissa esimerkkinä hyvin toimivasta maasta. Onpa helppo puhua Suomen hallituksen edustajana kansainvälisissä kuvioissa ;o). Otin esiin Suomen tavan hoitaa maata konsensus-tavalla, jossa kaikki puolueet voivat tehdä yhteistyötä, mikä takaa jatkuvuuden. Poliittinen jatkuvuus todettiin tärkeäksi innovatiivisuuden kasvualustaksi. Meillä oikeisto ja vasemmisto ovat oikeastaan kaikki aika keskellä poliittista karttaa, jos vertaa moneen muuhun maahan, joissa vallan vaihtuminen kaksipuoluetapaisissa järjestelmissä on paljon dramaattisempaa.

Lounastauolla sain melkein aikaan riidan mukavan australialaisen naiskansanedustajan kanssa, siitä onko oikein, että he aikovat ensin polttaa hiilensä loppuun (vielä vähintään 30 vuotta), ennen kuin siirtyvät muihin energiamuotoihin tai korottavat tällä hetkellä erittäin halvan energian hintaa. Lopulta sain hänet myöntämään, että ilmastonmuutos on jo aikaansaanut heidän 7 vuotta kestäneen kauhean kuivuuden. He puuttuvat nyt ongelmaan tekemällä suolavedestä makeaa, ja tämä prosessi vie kuulemma hirveästi energiaa. Onneksi sain hänet kuitenkin puhumaan innostuneesti pikajunista lentoliikenteen sijasta, koska muuten tulikin aika masentunut olo.

Viimeinen keskustelu koski sitä, että kerroin miten meillä epätasa-arvo on kasvanut Suomessa. Tähän OECD:n tutkija vastasi, että hän onkin ihmetellyt, miten tilastoissa suomalaisten tuloerot ovatkin kasvaneet ihmeellisen nopeasti. Hän totesi, että olemme edelleen muihin verrattuna tasa-arvoinen maa, mutta muutoksemme on ollut viime vuosina silmiin pistävän nopeaa. Hän oli jo luullut, että tilastoissa oli jotakin häikkää, mutta kuunneltuaan minua hän totesi helpottuneensa, ettei tilastoissa ole mitään väärää. Muuten muutoksemme ei tietenkään ilahduttanut häntä.

Eduskuntaa on viime aikoina työllistänyt vuoden 2008 talousarvio ja opposition välikysymys. Talousarvion käsittelyn yhteydessä osallistuin istuntosalissa keskusteluun maatalousministerin kanssa toisaalta kiittääkseni häntä erityisesti Aurajoen ja Eurajoen suojeluun osoitetusta maaseudun ympäristötuesta, ja toisaalta haastaakseni myös hänet ympäristöministerin lisäksi sitoutumaan Helsinki-komission, Itämeren suojelukomission, suojeluohjelmaan. Puheenvuoroni löytyy täältä. Varsinaisessa yleispuheenvuorossani talousarviokeskusteluun puhuin rautatieliikenteestä, ilmastonmuutoksesta ja yhteiskunnan medikalisoitumisesta.

Lisäksi osallistuin viime viikolla täysistunnossa lähetekeskusteluun päästökauppalain muuttamisesta. Tiedustelin Vasemmistoliiton kansanedustajilta Esko-Juhani Tennilältä ja Pentti Tiusaselta, kumpi heistä edustaa puolueensa kantaa ilmastopolitiikassa, sillä niin ristiriitaisesti he puhuivat. Onko Vasemmistoliitto pelastamassa maailmaa vai keskittyykö se vain pohtimaan omia taskuja? Puheenvuoroni aiheesta ovat tässä ja tässä.

Huomenna eduskunnan täysistuntoon tulee käsiteltäväksi opposition välikysymys hoidon laadun ja ammattitaitoisen työvoiman turvaamisesta. Välikysymyksestä äänestetään eduskunnassa perjantain täysistunnossa. Osallistuin tähän liittyen eilen tehyläisten mielenilmaukseen Turun kauppatorilla. Paikalle oli kutsuttu kaikki Varsinais-Suomen kansanedustajat, mutta meitä oli paikalla vain kolme: minä, Annika Lapintie ja Jyrki Yrttiaho, joka tosin saapui vasta tilaisuuden loppupuolelle. Sanoin aiheesta, että ei ole oikein, että koneiden hoitamisesta saa enemmän palkkaa kuin ihmisten hoitamisesta. Asian hyvä puoli on kuitenkin se, että hoitohenkilökunnan palkka nousee nyt suhteessa enemmän kuin aikaisemmin. Kehitys tapahtuu hitaasti mutta on menossa oikeaan suuntaan.

Musiikin lisäksi kesä-Porissa oli jo toinen Suomi Areena tapahtuma poliittisine keskusteluineen. Suomen Pankin vieraana sain osallistua kahteen intensiiviseen mini-seminaariin, joita Erkki Liikanen veti niin ammattimaisesti että lyhyeenkin aikaan saatiin mahtumaan paljon asiaa.

Ikääntymisen vaikutuksista rahoitusmarkkinoihin alusti m m Craig S. Hakkio Federal Reserve Bank of Kansas Citystä.

Odotetuin puhuja oli kuitenkin  Euroopan keskuspankin pääjohtaja Jean-Claud Trichet, joka pohti miten euroalueen kasvumahdollisuuksia voitaisiin parantaa. Hän vertaili EU:ta ja USA:ta m m työn tuottavuuden lisäämisessä, pienyrittäjyyden mahdollisuuksissa ja yliopistojen rahoituksen suhteen. Professori Bengt Holmström (MIT) jatkoi näitä ajatuksia sillä, että vaikka EU:lla on aivan samat tekniset mahdollisuudet kuinUSA:lla, niin ihmisten luovuudessa ja uskossa itseensä EU häviää nyt USA:lle. Hän sanoi että me tarvitsisimme "empowermentia" eurooppalaisille. Tälle hyvälle sanalle on vaikeaa löytää käännöstä, mutta lähinnä on ehkä se että ihmisille tulisi antaa uusia mahdollisuuksia elämässä...

Näistä puheenvuoroista innostuneena kysyin sitten, jos ehkä yliopistomme ovat jo liiankin kanssa lisänneet työn tuottavuutta niin että opiskelijoita opettaa aivan liian pieni määrä opetushenkilökuntaa. Massaluennoilla ei synny aktiivista kommunikointia vaan passiivista vastaanottamista, jota jatketaan kirjoja yksin lukemalla. Mielestäni ihmisten kehittyminen vahvemmiksi vaatii keksustelemista pienemmissä ryhmissä.

Vieressäni istuva  Craig S. Hakkio sanoi kysymykseni jälkeen, että USA:ssa hänen lastensa luennoilla on 5-10 opiskelijaa kerralla, joten keskusteleminen on todella intensiivistä.

Trichet sanoi olevansa aivan samaa mieltä kanssani, mutta professori Matti Pohjola Helsingin kauppakorkeakoulusta vastasi ettei Suomessa ole hiljaisia opiskelijoita, sillä hänenkin 300 opiskelijan kokoinen ryhmänsä keksustelee aktiivisesti netissä jopa neljän aikaan aamulla. Tähän Holmström totesi, ettei mikään korvaa kasvokkain tapahtuvaa kommunikointia, jota hänen tiedekunnassan tapahtuu koko ajan kun opiskelijoilla on jotain sydämellään...

Tietenkin tässäkin on pitkälti kysymys rahasta, sillä hyvät luennoitsijat maksavat ja pienryhmissä opettaminen on kallista. Mutta jotenkin tämä kertoo myös asenteestamme siihen miten tärkeää ontodella kuunnella ja kohdata jokainen opiskelija tärkeänä ihmisenä jolla on tärkeitä ajatuksia. Jos pystyisimme antamaan usealle opiskelijalle jatkuvan kokemuksen tärkeänä osana tiedemaailmaa  eikä tulostavoitteena, niin meidän tulevaisuuden rakentajilla olisi paremmat eväät nostaa meidät taas korkeammalle. Sillä ihmisten mieli ja aivot ovat tärkein voimavaramme globaalisaation raassa kilpailussa.

Lisää hyviä huomoita Suomen teollisuuden näkövinkkelistä kilpailukykyymme sain myöhemmin Boliden Harjavalta oy:n toimitusjohtajalta Pekka Tuokkolalata yritysvierailullamme... Esimerkiksi VR:n heikko kilpailukyky rekkaliikenteeseen verrattuna oli hätkähdyttävää kuultavaa... 

Eduskunnan eläinsuojeluryhmässä kuultiin tänään Animalian työstä ja ponnisteluista sen hyväksi, että kädellisten (lue: apinat) käyttö eläinkokeissa lopetettaisiin ja että Suomessa edistettäisiin vaihtoehtoisten koemenetelmien käyttöä.

Asiat etenevät hitaasti, sillä muistan hyvin kuinka yläasteella katselimme koulussa Animalian videota, jossa näytettiin tuskallisia kokeita, joita tehtiin apinoilla. Kuinka moni apina onkaan kärsinyt sen jälkeen?

Animalian kesän kampanja-t-paidoissa on apina ja teksti:

Tieto lisää tuskaa, mutta lisääkö tuska tietoa?

Kuntauudistushankkeen eli PARAS-hankkeen seurantaryhmä, jossa edustan vihreitä, kokoontui äsken. Siellä virkamiehet hehkuttivat Salon alueen hyvää kehitystä ja samalla maamme ongelmakohtana kerrottin Turun alueen nihkeydestä.

Voi kuinka saisimme Turun lähikuntien luottamuspulan Turkua kohtaan poistettua ja Turun tehottoman henkilöstöpolitiiikan muutettua suhteessa esim Raisioon. On varmaan totta, että Turussa on paljon poliittisia turhia kalliita virkoja verrattuna lähikuntiimme. Toivottavasti tästä päästään eteenpäin ja yhteistyöllä alueemme kukoistaa eikä aamu-uutisissa irvailla siitä, ettei kukaan halua olla yhteistyössä Turun kanssa. :o(

Henkisesti tuntuu kuin olisi kesäloma, kun lasten loma alkoi ja aurinko paahtaa. Eilen sunnuntaina tuntui ihan kuin olisimme olleet ulkomailla Turussa. Pyöräilimme lasten kanssa joenrantaa pitkin Samppalinnan maauimalaan, jonne sisään sai jonottaa noin 15 minuuttia.

Matkalla näimme ritari-hevosia ja Hämähäkinseitin alla musisoi klassinen orkesteri. Kaunis ihana kaupunkimme voitti Barcelonan mennen tullen ;o) Uinnin jälkeen kävimme Viherlassilassa ostamassa joitakin uusia kasveja pihaan. Puutarhassa kävellessä tunsin selvästi Välimeren tuoksuja... Illalla meille tuli vielä ystäviä istumaan verannalle ja kesälomatunne oli täydellinen. Tänään aamulla kun lähdin kahdeksalta Raision bussille päin lähteäkseni Raision työvoimatoimistoon Varsinais-Suomen työllisyyttä ja työhallintoa esittelevään infoon, oli edelleen ihan loma-olo. Meitä oli 7 kansanedustajaa 17:sta paikalla saamassa laajaa informaatiota. Meilläpäin hitsaajille ym löytyy heti töitä, mutta maistereille ei niin helposti.

Nyt lähden STTK:n tilaisuuteen ja sen jälkeen tapaan rouvan, joka kokee tulleensa huonosti kohdelletuksi terveydenhuollossa. Illalla menemme Satavaan pelaamaan jalkapalloa. Ihana kesä, työkin tuntuu lomalta kun aurinko paistaa ja kesähame liehuu...

Maanantaina olin Varamiespalvelussa keskustelemassa vuokratyöntekijöiden arjesta ja sen jälkeen kävimme keskustelua Suomen Yrittäjien Jussi Järventauksen alustuksen pohjalta yritysten näkemyksistä nykypolitiikasta.

Sinivihreä hallitus tekee jonkin verran parannuksia yrittäjien elämään, mutta edelleen pienimmät yrittäjät tarvitsisivat paremmat olosuhteet Suomessa. Ja niin kauan kuin ainoastaan EK on virallinen yrittäjätaho neuvotteluissa, tämä tavoite etenee valitettavan hitaasti...

Tänään tapasimme Turun yliopiston ja ylioppilaskunnan johtoa saadaksemme palautetta hallitusohjelman sisällöstä. Puhuimme m m yliopistojen rahoituksesta ja siitä ettei uusi "Huippu yliopisto" saa syödä muiden rahoitusta, vaan tarkoitus on että kaikki kilpailevat rahoituksesta samoilla ehdoilla.

Itse hallitusohjelman sisältö ja lisätty rahoitus sekä lahjoitusten tuleva verovapaus saivat myönteistä vastaanottoa.

Ylioppilaskunnan palaute oli juuri sellaista kuin odotinkin ja vastasi täysin omia tunteitani hallitusneuvottelujen suhteen. Opintotuen osalta paljon kiitosta, mutta rajoitettujen EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden lukukausimaksujen kokeilujen suhteen kriittisyyttä. Ville Niinistö totesi tässä kohtaa hyvin, että pallo on nyt yliopistoilla ja ylioppilaskunnilla, sillä kokeilu on todellakin vapaaehtoinen ja lopputulosta tutkitaan, jotta saadaaan tietää miten mahdolliset maksut vaikuttavat yliopistojen kansainvälistymiseen. Nythän niitä puolustavat tahot ja puolueet väittävät niiden lisäävän kansainvälistymistä, mitä minun on aika vaikea uskoa.

Olin saanut aiempaan kirjoitukseeni kommentin, että mitä kuuluu kirjalliselle kysymykselle Afganistanin tilanne ja turvapaikanhakijat , johon osallistuin helmikuussa ja jonka ensimmäinen allekirjoittaja oli edustajamme Ulla Anttila.

Kysymykseen on tullut jo vastaus, ja kysymys vastauksen kera (också på svenska) löytyy viitteellä "KK 1146/2006 vp" eduskunnan nettisivuilta kohdasta Valtiopäiväasiat ja -asiakirjat, mutta laitan ministeri Rajamäen vastauksen tähän myös muiden kiinnostuneiden nähtäväksi:

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Ulla Anttilan /vihr ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 1146/2006 vp:

 

Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että Afganistanin olojen vakauttaminen ja maan jälleenrakennus etenevät ja että Afganistanista saapuneet turvapaikanhakijat saavat Suomessa asianmukaista suojelua?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

 

Huomattavista haasteista ja suhteellisen heikosta turvallisuustilanteesta huolimatta Afganistanissa on tapahtunut myös myönteistä kehitystä. Uuden parlamentin toiminta on ollut aktiivista, talous on kasvussa ja hallituksen koordinoimat laajat kansainväliset apuohjelmat ovat toteutusvaiheessa. Kansallinen armeija ja poliisi ovat kehittyneet ja tulleet operatiivisiksi. Toisaalta maan kehitys- ja turvallisuushaasteet ovat edelleen suuria ja maa kuuluu maailman köyhimpien maiden joukkoon. Huumetuotantoa ei ole saatu kuriin ja maan hallintoa vaivaa korruptio. Infrastruktuuri on kehittymätöntä ja hallintorakenteet ovat heikot. Ihmisoikeuksien parantaminen ja naisten heikko asema ovat suuria haasteita.

 

Suomen osallistuminen Afganistanin vakauttamiseen ja jälleenrakentamiseen on osa YK:n valtuutuksella toteutettavaa kansainvälistä taakanjakoa ja vastuun kantamista. Tämän tavoitteena on estää Afganistanin luisuminen takaisin sotaan luomalla edellytykset toimintakykyisen valtion ja yhteiskunnan muodostumiselle.

 

Suomi on tukenut Afganistanin jälleenrakennusta vuoden 2002 jälkeen n. 10 miljoonalla eurolla vuodessa. Suomen tuki Afganistanille tulevina vuosina perustuu ulkoasiainministeriön syksyllä 2006 valmistelemaan kehitysyhteistyölinjaukseen, jonka tasavallan presidentti ja ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta hyväksyivät helmikuussa 2007. Tämän mukaisesti Suomen tuki Afganistanille jatkuu vuosina 2007-2010 n. 10 miljoonan euron vuositasolla. Suomen tavoitteena on omalta osaltaan pyrkiä estämään Afganistanin luisuminen takaisin sotaan, tukea maan omia turvallisuusrakenteita sekä edistää maan demokraattista kehitystä ja taistelua huumetuotantoa vastaan luomalla korvaavia elinkeinomahdollisuuksia. Afganistanin roolia Suomen pitkäaikaisena kehitysyhteistyökumppanina tullaan arvioimaan seuraavalla hallituskaudella.

 

Suomen kehitysyhteistyö Afganistanissa tullaan keskittämään kahdelle päätoimialueelle: 1) hallinnon kehittämiselle, erityispainopisteenä turvallisuussektori, ja 2) maaseudun kehitykselle, erityispainopisteenä huumetuotantoa korvaavien elinkeinojen tukeminen. Suomen apu ohjataan lähes kokonaan kansainvälisten kehitysrahoituslaitosten ja YK:n järjestöjen kautta. Ohjelman hallinnon ja seurannan tehostamiseksi henkilöstöresursseja Suomen Kabulin-suurlähetystössä lisätään.

 

Suomen rauhanturvaajien osallistuminen laajaan YK-mandaatilla toimivaan kansainväliseen rauhanturvaamisoperaatioon (ISAF, International Security Assistance Force) täydentää osaltaan Suomen roolia Afganistanissa. Maassa toimii 104 suomalaista rauhanturvaajaa pohjoisen alueen Mazar-i-Sharifin ja Maimanan PRT-jälleenrakennusryhmissä sekä pääkaupungin Kabulin ISAF-esikunnassa. Suomen toiminnan kehittämisen tavoitteena on lisätä toiminnan vaikuttavuutta sotilas- ja siviilikomponenttien yhteistoimintaedellytyksiä parantamalla sekä etsiä ratkaisuja mahdollisimman suuren henkilöstömäärän kohdentamiseen operatiiviseen toimintaan. Tavoitteena onkin keskittää sotilas- ja siviilikomponentit Mazar-i-Sharifin jälleenrakennusryhmään vuoden 2007 aikana.

 

Afganistanilaisten turvapaikanhakijoiden määrä Suomessa on vähentynyt huomattavasti vuodesta 2005 (237) vuoteen 2006 (97). Suurin osa Suomesta turvapaikkaa hakevista afganistanilaisista on nuoria miehiä. Hakijoiden joukossa on vain vähän yksinäisiä naisia ja perheitä.

 

Turvapaikkahakemuksen tutkii ja ratkaisee ensimmäisessä asteessa Ulkomaalaisvirasto. Turvapaikkamenettelyssä, edellytysten täyttyessä, annetaan turvapaikka, myönnetään oleskelulupa suojelun tarpeen perusteella sekä ratkaistaan oleskeluluvan myöntäminen myös muilla mahdollisilla esille tulevilla perusteilla. Kaikki turvapaikkahakemukset käsitellään ja ratkaistaan yksilöllisesti.

 

Afganistanilaisille turvapaikanhakijoille on myönnetty vuosina 2005 ja 2006 oleskelulupia suojelun tarpeen vuoksi (17), yksilöllisen inhimillisen syyn nojalla (55) ja perhesiteen perusteella (2). Osa hakijoista on ollut ns. Dublin-tapauksia (94 hakijaa). Suurin osa myönnetyistä oleskeluluvista on ollut tilapäisiä oleskelulupia ulkomaalaislain 51 §:n nojalla (161). Tämän oleskeluluvan saaneilla hakijoilla ei ole ollut ulkomaalaislain mukaisia perusteita kansainväliseen suojeluun eikä oleskelulupaan muillakaan perusteilla. Heidän maasta käännyttämisensä ei ole ollut kuitenkaan teknisluonteisten esteiden vuoksi mahdollista. Helsingin hallinto-oikeus on muutoksenhakutuomioistuimena valtaosassa valitetuista päätöksistä pysyttänyt Ulkomaalaisviraston ratkaisun.

 

Ulkomaalaisvirasto on joulukuussa 2006 katsonut, että enää ei ole perusteita myöntää afganistanilaisille turvapaikanhakijoille ulkomaalaislain 51 §:n tarkoittamia tilapäisiä oleskelulupia, koska ne hakijat, joilla ei ole lainmukaisia perusteita saada turvapaikkaa ja joilla ei ole myöskään oleskeluluvan saamisen perusteita, voidaan nyttemmin käännyttää Suomesta Afganistaniin. Ulkomaalaisvirasto on joulukuusta 2006 antanut turvapaikka- ja oleskelulupaperusteita vailla oleville afganistanilaisille hakijoille kielteisen turvapaikka- ja oleskelulupapäätöksen sekä tähän liittyvän käännytyspäätöksen. Näistä päätöksistä yksi on tällä hetkellä lainvoimainen.

 

Soveltamiskäytännössään Ulkomaalaisvirasto seuraa kansainvälistä ihmisoikeusraportointia Afganistanin tilanteesta, muutoksenhakutuomioistuinten ratkaisuja, UNHCR:n raportteja sekä muiden EU-maiden ja erityisesti Pohjoismaiden ratkaisukäytäntöjä. UNHCR ei pidä Afganistanin tilannetta sellaisena, että se sinällään olisi riittävä peruste kansainvälisen suojelun myöntämiselle. Myöskään muut EU-maat tai Pohjoismaat eivät pidä maan tilannetta sellaisenaan kansainvälisen suojelun tai muun oleskeluluvan myöntämisen perusteena vaan edellyttävät, että hakijalla on yksilöllisiä oleskelulupaan oikeuttavia perusteita.

 

Muista Pohjoismaista Ruotsi, Norja ja Tanska ovat solmineet palautuksia koskevan kolmikantasopimuksen Afganistanin hallituksen ja UNHCR:n kanssa. Myös UNHCR hyväksyy kielteisen päätöksen saaneiden afganistanilaisten hakijoiden palautukset alueille, joita UNHCR pitää turvallisina.

 

Helsingissä 22 päivänä helmikuuta 2007

 

Sisäasiainministeri Kari Rajamäki

Hallitusneuvottelut saatiin onnistuneesti päätökseen, mutta käyn vieläkin ylikierroksilla ja olen totaalisen väsynyt ja poikki. Neuvottelujakso oli niin intensiivinen ja vaikka rakastan asioista vääntöä ja taistelua, mitä pääsin pitkästä aikaa tekemään, niin siitä toipuminen vie oman aikansa. Heräilen keskellä yötä, enkä saa millään unta ja tuntuu välillä, että kuljen ihan sumussa...

Olin edustamassa vihreitä Anni Sinnemäen kanssa talous- ja työllisyysryhmässä, jossa siis päätettiin verot ja menot, ja satoja miljoonia oli koko ajan pöydällä ja rahoja siirrettiin ees taas...välillä kyllä ihan päätä huimasi! Muina neuvottelijoina ryhmässä olivat Mari Kiviniemi ja Mauri Pekkarinen keskustasta, kokoomuksesta Kimmo Sasi ja Jari Koskinen sekä Rkp:sta Ulla-Maj Wideroos sekä Jan-Erik Enestam.

Tästä tiukasta rupeamasta ja neuvottelujen jälkeisestä väsymyksestä johtuen ei tänne blogiinikaan ole mitään uutta ilmestynyt hetkeen, enkä ole jaksanut kirjoitella tunnelmia ohjelmasta ja sen tekemisestä. Yritän siihenkin palata, kun saan taas normaalivaihteen päälle!

Sillä välin linkitän tähän hallitusohjelman (PDF-muoto), josta ilokseni totean, että se sisältää todella paljon vihreiden vaaleissa esillä pitämiä ja vaatimia asioita! Ohjelmahan ei tietysti mitään ratkaise, vaan se mitä tehdään käytännössä, mutta ohjelma sisältää monia periaatteellisia asioita ja hyviä tavoitteita, joita ei aiemmin ole erikseen mihinkään kirjattu eli tästä on hyvä lähteä neljän vuoden hallitustaipaleelle!

Huomisesta eteenpäin en luultavasti pääse koko viikkona käymään kotona kun hallitusneuvottelut alkavat tosissaan Säätytalolla.

Edustan meidän ryhmää yhdessä Anni Sinnemäen kanssa talous ja työllisyys - ryhmässä neuvottelujen ajan. Kun olimme Kesärannassa keskustelemassa Vanhasen kanssa mahdollisesta yhteistyöstä, aloin jo vähän uskoa mahdollisuuteen löytää yhteinen sävel, mutta neuvotteluista tulee luultavasti vielä todella vaikeat eikä lopputulos ole ollenkaan varma.

En ole kirjoitellut mitään blogiin, kun kaikki aika on mennyt valmisteleviin kokouksiin, joista ei ole ollut mitään valmista kerrottavaa.

Sen voisin kuitenkin raportoida, että neljän vuoden yrittämisen jälkeen krookukset lopultakin kukkivat iloisesti pihallamme ja pääsiäisloman aikana sain siivottua vaalien alla kerääntyneet epämääräiset kasat lattialta.

Eli nyt voin keskittyä politiikan sisältöihin kun koti ja piha on kunnossa ;o)

Hieman haikeana lähdin tänään kello 5.46. junalla Helsinkiin viimeiseen kokoukseeni Suomen Pankkiin pankkivaltuutettuna. Vaikka vihreät voittivat yhden lisäpaikan vaaleissa, niin eduskunnan muuttuneen paikkajakotavan takia menetimme paikkamme eduskunnan pankkivaltuustossa sekä kansliatoimikunnassa. Edustin vihreitä viime kaudella näissä molemmissa. Viimeinen päätöksemme pankkivaltuutettuina oli, että pankkivaltuusto toivoo, että Rahoitustarkastus selvittää mahdollisuudet säädellä pikaluottoliiketoimintaa lainsäädännön avulla.

Greenpeacen metsäinfossa keskustelimme Lapin vanhoista metsistä ja poronhoidosta.

Olo on ollut todella tyhjä vaalien jälkeen. En ole jaksanut kunnolla siivota kotona ja pienetkin askareet ovat tuntuneet ihmeen isoilta. Meillä on jo ollut kaksi uuden vihreän eduskuntaryhmän kokousta, joista toisessa minut valittiin väliaikaiseksi ryhmän varapuheenjohtajaksi. Nyt pitäisi tehdä taas täysillä hommia, jotta ryhmä saisi hyvän alun ja kaikki jäsenet alusta alkaen hitsautuisivat yhdeksi vahvaksi joukkueeksi.

Riippumatta siitä olemmeko hallituksessa tai oppositiossa ryhmän kestokyky tulee taatusti tällä kaudella joutumaan aikamoiseen koetukseen. Jos silloin yhteiset tavoitteet ja työtavat eivät ole täysin kirkkaat, niin työmme tulee olemaan raskasta. Toinen yhtä tärkeä tavoite on rakentaa toimiva yhteistyöverkosto taas muihin puolueisiin, sillä moni tärkeä yhteistyökumppani on valitettavasti pudonnut pois eduskunnasta. Onneksi erittäin moni on vielä valittu uudestaan ja taatusti löytyy aivan uusia hyviä ystäviä. Eli nyt vain avoimin mielin uudistuneelle työmaalle...

Tänään olen kävellyt ympäri kaupunkia jakamassa vaalimateriaalia ihmisille aamukahdeksasta iltakuuteen ja nyt se kyllä tuntuu niskassa, olkapäissä ja selässä. Posketkin oikein punoittavat, kun olen ollut niin paljon ulkona.

Kaikki ovat olleet ihanan ystävällisiä enkä ole kohdannut yhtään epämiellyttävää ihmistä. Missä on niin paljon keskusteltu politiikkoja kohtaan tunnettu inho ja viha? Ehkä suomalaiset vain ovat niin kohteliaita etteivät viitsi turhaan valittaa... en tiedä, mutta mukava on ollut!

Eilinen päivä meni infoja kuunnellessa ja yrittäjänaisten muotinäytöksessä.

Ensin oli Linja-autoliiton hätähuuto bussiliikenteen puolesta.

Joukkoliikenteen julkisen rahoituksen osuus on Ruotsissa 60 % , Tanskassa 50 % ja Suomessa 17 % liikevaihdosta !

Keskustelimme pari tuntia siitä, mitä voisimme ensi kaudella tehdä eduskunnassa tämän ilmiselvän rahavajeen täyttämisen lisäksi. Ruuhkamaksut Tukholmassa lisäsivät heti joukkoliikenteen käyttöä 20 %, eli se ainakin toimi siellä. Joukkoliikennekaistat ja muu liikenteen sujuvuuden helpottaminen pitäisi tehdä nopeasti.

Tämän jälkeen kuuntelin infoa, joka oli ensisijaisesti tarkoitettu äitiysneuvoloiden henkilökunnalle. Turun uuden lapsi- ja nuorisotutkimuskeskuksen laajaa poikkitieteellistä ohjelmaa esitettiin meille ja sen jälkeen Else-Maj Suolinna kertoi vastasyntyneiden seulonnan periaatteista ja kohteena olevista taudeista. Näistä aloitetaan kohta Turun alueella pilottitutkimus, johon äitiysneuvolaan tuleva äiti voi ilmoittautua vapaaehtoiseksi. Samalla häneltä kysytään myös halukkuutta ykköstyypin diabeteksen kartoittamiseen tulevalta lapselta. Tätä projektia esitteli TYKS:in lastenkliniikan ylilääkäri Olli Simell.

Kyllä tekniikka on ihmeellistä, kun ihan pienestä verimäärästä voidaan selvittää yli kaksikymmentä mahdollista sairautta lapsella ja pyrkiä sitten ennaltaehkäisemään niitä.

Tämän jälkeen riensin muotinäytökseen, enkä valitettavasti syönyt muuta kuin salaattia ja leipiä koko päivänä. Vaalit aiheuttavat niin suuren ylivireystilan, ettei selvästikään tunne kunnolla nälkää tai väsymystä. Pitkään tällainen ei varmastikaan olisi terveellistä.

Tänäänkin kun heräsin 6.40 ja vein nuorimman kahdeksalta eskariin ja lähdin kaupungille jakamaan vaalimaterialia, niin tuntui vain hauskalta ja innostavalta. Olenkohan jotenkin kummallinen ;o)

Tässä Helsingin vihreiden puheenjohtaja Outi Alanko osoittaa mieltään eduskunnan rappusilla tutkijoiden ja taiteilijoiden olemattoman sosiaaliturvan parantamiseksi. Kollegani Johanna Sumuvuori puhui myös miekkarissa, joten en vaatinut itselleni mitään puheenvuoroa, kun kaikki olivat seisseet ulkona kylmässä räntäsäässä jo yli tunnin.

Olen tehnyt aiheesta kirjallisen kysymyksen hallitukselle ja koko vihreä eduskuntaryhmä aikoo täysillä taas vaalien jälkeen jatkaa asian eteenpäinviemistä. Tietenkin perustulo olisi yksi hyvä ratkaisu, mutta sitä odotellessa on systeemiin saatava edes jonkun verran oikeudenmukaisuutta! Olen saanut  mm palautetta siitä, että esim Turussa ollaan todella tiukkoja sen suhteen, ettei ihmistä voida lasketa työttömäksi jos hän on tutkija.

Erään mielenosoittajan plakaatissa luki mielestäni osuvasti: Taideopiskelija ei edes valmistu työttömäksi.

Epämiellyttävästä ilmasta huolimatta eduskunnan edesssä oli todella paljon ihmisiä.

Eilen kävimme kiihkeän keskustelun Prümin sopimuksesta istuntosalissa. Ministeri Rajamäen (sdp) kiihkeä innostuminen siitä, että Suomi on ensimmäisinä liittymässä mukaan sopimukseen, tuntui melkein pelottavalta. Mielestäni tärkeintä olisi tehdää hyvää lainsäädäntöä eikä olla nopeimpia.

Valiokunnassamme asiantuntijoina olleet professorit olivat kovin kriittisiä tämän lainsäädännön laadun suhteen. Yksi tosin totesi, että onhan Suomessa joskus ennenkin tehty huonoa lainsäädäntöä....

Tänään keskustelin Turun Normaalikoulun oppilaiden kanssa ja kun kerroin, että heidän opettajansa Katri Sarlund ehkä siirtyy kansanedustajaksi, niin he eivät halunneet menettää häntä opettajana... Se tuntui todella mukavalta :o)

Kiva Katri, että sinulla on noin mukavia oppilaita! Nyt olen meidän Varsinais-Suomen vihreiden ehdokaskokouksessa, jossa suunnittelemme tulevaa vaalikohtauspaikkaa Kauppahalliin.

Nyt Ulla Anttila (vihr) on saanut valmiiksi kirjallisen kysymyksen, josta sovimme vieraanaamme käyneiden afganistanilaisten kanssa:

Eduskunnan puhemiehelle

Afganistanin historia on vaiheikas, ja vuodesta 1979 alkaen alueella on ollut käynnissä erilaisia taisteluita.  Maan demokratisoituminen etenee pienin askelin presidentin- ja parlamenttivaalien jälkeen, joskin huolta on herättänyt mm. ihmisoikeusrikkomuksia tehneiden henkilöiden osallistuminen maan päätöksentekoon.

Nykyisin maassa on meneillään Naton johtama ISAF-kriisinhallintaoperaatio, joka on erityyppinen eri puolilla maata. Maan etelä- ja itäosissa on suoranaisia taisteluita taleban-taistelijoita vastaan ja muualla maassa operaatio on lähempänä perinteistä rauhanturvaamista, joskin operaatiolle tyypillistä on ollut, että rauhanturvaajat ovat olleet aseellisten iskujen kohteena.

Afganistanin turvallisuustilanne on heikentynyt merkittävästi kuluneen vuoden aikana. Erityisesti itäisessä ja eteläisessä Afganistanissa taleban-taistelijoiden iskut ovat yleistyneet, joskin talvikausi on alueella yleensäkin rauhallisempi. Väkivallantekojen on syytä olettaa kasvavan keväällä ja kesällä.

On tärkeää, että Afganistanin tilanne saadaan rauhoittumaan ja että maan jälleenrakennuksessa edetään. Tämä edellyttää kansainväliseltä yhteisöltä nykyistä suurempaa taloudellista sitoumusta sekä olojen rauhoittamiseen että jälleenrakentamiseen. Kehityksen hitautta kuvastaa myös se, että esim. Pakistanin puolella on edelleen 2,5 miljoonaa afganistanilaista pakolaista, joista suuri osa ei katso vielä voivansa palata kotimaahansa. Myöskään Iranissa ja entisen Neuvostoliiton alueella asuvat pakolaiset eivät ole halukkaita palaamaan Afganistaniin.

Suomessa olevista afganistanilaisista turvapaikanhakijoista suuri joukko on saanut Suomessa kielteisen turvapaikkapäätöksen kuluneen vuoden aikana. Ottaen huomioon Afganistanin heikon turvallisuuskehityksen kielteiset päätökset vaikuttavat kohtuuttomilta. Afganistanin olojen vakauttaminen on sekä afganistanilaisten että kansainvälisen yhteisön edun mukaista. Mutta ennen maan vakautumista on afganistanilaisten turvapaikanhakijoiden saatava asianmukaista suojelua myös muualla maailmassa. Karkotukset epävakaaseen Afganistaniin voivat uhata turvapaikanhakijoiden henkeä.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta Afganistanin vakauttaminen ja jälleenrakennus etenisivät sekä jotta Afganistanista saapuneet turvapaikanhakijat saisivat Suomessa asianmukaista suojelua?

Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 2007

Ulla Anttila /vihr
Janina Andersson y m

Tänään Hallintovaliokunnassa äänestimme Prümin sopimuksesta. Olimme kolme, jotka vastustimme sitä.

 Tässä vastalauseemme:

Sopimus rajat ylittävän yhteistyön tehostamiseksi erityisesti terrorismin, rajat ylittävän rikollisuuden ja laittoman muuttoliikkeen torjumiseksi ( Prümin sopimus ) on seitsemän EU-jäsenmaan hallitustenvälisesti valmistelema ja 1. päivänä marraskuuta 2006 voimaan tullut sopimus. Sopimuksen valmistelussa on täysin sivuutettu sekä EU:n normaalit rakenteet että myös Suomen eduskunta.

EU ei voi valvoa sopimusta, sopimuksen mukainen yhteistyö olisi myös yhteisöjen tuomioistuimen toimivallan ulkopuolella. Sopimuksen demokraattinen oikeutus Suomessa on olematon, koska Suomi ei ole osallistunut sopimuksen valmisteluun. Kun kysymys ei ole EU-säädöksestä vaan hallitustenvälisestä sopimuksesta, eduskunta ei ole voinut osallistua valmisteluun perustuslain 96 §:n mukaisesti ( eduskunnan osallistuminen EU-asioiden kansalliseen valmisteluun ).

Prümin sopimus heikentää toteutuessaan Euroopan unionin päätöksentekokoneiston asemaa. Siitä tulee Schengenin sopimuksen kaltainen ennakkotapaus, johon vedotaan, kun EU-parlamentti ja komissio halutaan sivuuttaa. On hyvin mahdollista, että Schengenin ja Prümin sopimusten valmistelutavasta tulee joidenkin jäsenvaltioiden tahdon mukaan jopa pääsääntö vaikeiden asioiden läpiviemiseksi laajentuneessa Euroopan unionissa. Tällainen asioiden hoitotapa ei ole myöskään Suomen EU-politiikan yleisten tavoitteiden mukaista.

Lakivaliokunta on ottanut asiaan kantaa yksimielisesti lausunnossaan ( LaVL 4/2006 vp ): "Prümin sopimukseen liittyminen olisi vastoin Suomen EU-politiikan yleisiä tavoitteita ja toimintaperiaatteita". Sopimuksessa on myös vakavia sisällöllisiä ongelmia, muun muassa liittyen tietosuojaan. Tietosuojanormisto on epäyhtenäinen ja sen taso kaikkiaan EU:n rikosoikeudellisen ja poliisiyhteistyön osalta vaatimaton. Vaikka sopimuspuolia velvoittaa Euroopan ihmisoikeussopimus taaten tiettyjen vähimmäisvaatimusten toteutumisen, Prümin sopimukseen liittymisessä tulisi vähintäänkin odottaa eduskunnassa myös käsittelyssä olevan EU:n ns. III-pilarin tietosuojanormiston valmistumista ( U 48/2005 vp ). Eduskunnan tulisi tukea voimakkaasti Valtioneuvoston johdonmukaisia pyrkimyksiä saattaa III-pilarin tietosuojanormisto alkuperäisen ehdotuksen mukaiseksi. Täten EU:lle saatettaisiin voimaan yhtenäinen normisto, joka vastaisi korkeaa suomalaista tietosuojatasoa. Myöhemmin siirrettäessä Prümin sopimuksen säädöksiä EU-säädöksiksi saisivat voimassa olevat EU-säädökset etusijan suhteessa Prümin sopimuksen säädöksiin. Vailla III-pilarin yhtenäistä ja riittävää tietosuojanormistoa muodostuisivat myös Prümin sopimukseen liittyvät tietojenvaihtokäytännöt kovin epäyhtenäisiksi, koska jokainen sopijamaa toimisi aina vain oman maansa lainsäädännön puitteissa. Tavoitteena tulisi kuitenkin olla se, että kaikilla sopijamailla olisi sama korkea tietosuojataso, jolloin tietojenvaihdot sopijamaiden välillä toimisivat ihmisten henkilökohtaisen tietosuojan suhteen asianmukaisesti. Kaiken kaikkiaan tulisi harkita tarkkaan, mitä hyötyä Prümin sopimuksen hyväksyminen toisi Suomelle. Sopimuksen asiasisällön suhteen lakivaliokunta piti aiemmassa lausunnossaan ( LaVL 4/2006 vp ) sen tuottamaa lisäarvoa EU:ssa jo nyt voimassa oleviin yhteistyövelvoitteisiin nähden vähäisenä. Lakivaliokunnan saamien lisäselvitysten perusteella Prümin sopimus vaikuttaa lähinnä edistävän DNA- ja sormenjälkitietojen sekä ajoneuvorekisteritietojen vaihtamista luomalla jäsenvaltioiden viranomaisten yhteydenpidolle uusia menettelytapoja. Kaiken kaikkiaan "lakivaliokunta ei ole voinut täysin vakuuttua siitä, että Prümin sopimukseen liittyminen tuottaa Suomelle olennaisia hyötyjä" ( LaVL 23/2006 vp ).

Hallintovaliokunnan olisi mietinnössään tullut yhtyä lakivaliokunnan yllä mainittuun kantaan.

Ehdotus

Edellä olevan perusteella ehdotamme ettei eduskunta hyväksyisi Prümin sopimusta.

Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 2007 Veijo Puhjo /vas

Janina Andersson / vihr

Kari Kärkkäinen / kd

Eilen tuli taas vahvasti esiin maailman epäoikeudenmukaisuus.

Eduskunnassa tapasin yhdessä eduskunnan ihmisoikeusryhmän puheenjohtajan Ulla Anttilan (vihr) kanssa afganistanilaisia, jotka asuvat nyt Suomessa. Heidän suomenkielentaitonsa oli ällistyttävä! Eräs nuori mies, joka puhui oikein hyvin suomea kertoi olleensa täällä 20 kuukautta ja nyt häntä uhkaa karkotus takaisin, sillä hän kuten suurin osa muistakin on täällä B-luvalla turvapaikanhakijana. B-luvalla olevat eivät saa tehdä töitä eivätkä lapset pääse kouluun. Jatkuva epävarmuus kalvaa näitä ihmisiä.

Suomen tavoite on selvästi ollut viestittää, ettei tänne kannata tulla. Ja olemme siinä kyllä onnistuneet. Näiden ihmisten lähtömaassa tapettiin 4 000 ihmistä viime vuonna ja naisia kidutetaan ja suuri turvattomuus vallitsee. Tappouhkaukset ovat aivan arkipäivää ja toisin kuin ehkä monessa muussa maassa, nämä uhkaukset eivät ole mitään vitsinä heitettyjä tai ohankolautuksella ohitettavia, vaan useissa tapauksissa Suomesta karkotetuista pakolaisista ei enää kuulla palautuksen jälkeen mitään, eikä tarvitse käyttää paljoakaan mielikuvitusta kun jo tietää, että mitä heille on tapahtunut. :( Kuitenkin Suomi on päättänyt palauttaa heidät tähän "turvalliseen" maahan, Afganistaniin.

Eräs nuori nainen kertoi, että hänen miehensä, samoin hänen sukunsa, on uhannut tappaa hänet siksi, ettei hän halua pakkoavioliittoon. Nyt hänet ollaan kuitenkin palauttamassa samaan maahan, jossa hänen miehensä asuu... Ulla tekee keskustelumme pohjalta kirjallisen kysymyksen hallitukselle.

Jotenkin vain hieman epäilen ministeri Rajamäen (sdp) tahtotilaa ymmärtää näiden ihmisten ahdinkoa... :(

Valtakunnallisessa vaalistartissamme testasin vihreyttäni www.vihrea.net osoitteessa. Käy sinäkin kokeilemassa ;o) Voit voittaa Toyota Prius hybridiauton  kesälomaksi käyttöön...

Linnanjuhlapukuni suunnittelija ja tekijä Johanna Lätti oli lounasvieraanani äitinsä ja harjoittelijoidensa kanssa. Olemme tunteneet toisemme jo useamman vuoden ja toivon todellakin hyvää elämää Johannalle ja inspiroivaa työuraa!

Istunnossa puhuin Airiston pohjan orgaanisista tinayhdisteistä ja mitä niille tulisi tehdä ja ilokseni luin tänään Turun Sanomista, että asia on taas etenemässä.

Sitten osallistuin Sarka maatalousmuseon www.sarka.fi valtuuskunnan kokoukseen, josta juoksin junaan.

Turussa lunta oli todella paljon ja saappaani olivat täynnä lunta kun saavuin ÅIFK  -95 treeneihin vähän yli kahdeksan. Autoilla teki erittäin tiukkaa päästä ylös mäkeä VR:n vanhalta alueelta poistuessamme.

Hallintovaliokunnan lausunto valtioneuvoston selvityksestä Eurojustin ja Amerikan Yhdysvaltojen välisestä yhteistyösopimuksesta valmistui eilen.

Toiveideni mukaan kirjasimme siihen seuraavanlaisen lauseen: Jos tiedon luovuttaminen voi johtaa ihmisoikeusloukkaukseen, tietoa ei pidä luovuttaa.
Eli jos suomalainen viranomainen hiemankin epäilee USA:n aikomuksia tai toimintatapoja suhteessa ihmisoikeuksien loukkaamattomuuteen, niin tietoja ei pidä antaa.

Huomautimme myös siitä, että tämä asia olisi pitänyt tuoda eduskuntaan niin sanotulla U-kirjelmällä, mitä ministeriö ei tehnyt. Ministeri Leena Luhtanen on vain tuhahdellut tälle asialle, mutta ministeriön kansliapäällikkö Kirsti Rissanen pyysi ystävällisesti anteeksi tätä virhettä.

Min communicator har bråkat med mig, så att jag inte kunnat blogga med den nu på ett par dagar :(

Det har igen varit mycket häktiskt. Igår hann jag vara ett par minuter som suppleant i Försvarsutskottet, sedan slutförde vi mitt utskotts ståndpunkter kring Eurojust, som minister Luhtanen inte tyckte vi borde sagt något alls om. Vi skrev ut i klar tekst att hon hade fel och ministeriets kanslichef bad också vänligt om ursäkt av oss p g a detta fel ministeriet gjort.

Från plenum sprang jag sen till riksdagens popultaions- och utvecklings grupps möte och därifrån snabbt iväg till Axel Rappes intensiva radiointervju, som jag till min stora glädje fick poisitiv respons på av min kära kusin :o) Herr Rappe hade verkligen gjort ett stort förarbete och bl a hittat alla mina tokigaste texter här i bloggen. Trevligt att någon ids läsa...

Sedan hann jag just och just till tåget. Tillsammans med Marjukka Karttunen tog vi oss sedan tillsammans till barnträdgårdslärarnas info om att barnvården borde höra till skolsektorn och inte till socialsektorn. Tyvärr hade jag tittat fel på adressen, så att jag blev ca 10 minuter försenad till infot. Marjukka stackarn gav helt upp och gick till sin valtillställning istället direkt, som just skulle börja.

Tyvärr hade jag också en dubbelbokning, då vi exakt samtidigt hade skolmusik möte på svenska klubben. Dit kom jag sen tyvärr en timme försenad.

Skolmusik är en storsatsning för de finlandssvenska skolorna, motsvarande stafettkarnevalen i idrott. Skolmusik-festivalen är ändå ingen tävling utan alla är hjärtligt välkomna att delta, sjunga kan alla. Festivalen vill ta vara på vår egen särart i den finlandssvenska kultur- och sångskatten, både nytt och gammalt finns med.  Mera info hittar du här.

Idag inledde jag min dag på Husis med en duell-intervju tillsammans med Mari Kiviniemi som gjordes av Mappe. Vårt tema var skatterna och troligtvis finns den att läsa i Husis måndagen den 29.1.

Koska kotisivujeni vaali- ja kalenteriosio on vielä hieman kesken (laitan tänne tietoa heti kun se valmistuu, toivottavasti piakkoin) ajattelin tällä välin käyttää blogia tiedotuskanavana niille, joita asia koskee.

Eli:

kaikki eduskuntavaaleihin liittyvät asiat, aikataulutukset, tapaamispyynnöt, tukiryhmäjutut, tilaisuudet, ilmoitusasiat jne jne menevät vaalipäällikköni Maarit Kaipiaisen kautta (sähköpostiosoite löytyy kotisivujeni Vaalit-osiosta) tai sitten voi myös olla suoraan yhteydessä minuun.

Eduskunta-avustajani Janina V hoitaa vain ja ainoastaan eduskuntatyöhön liittyviä asioita, eli häneltä ei kannata kysellä mitään vaalijuttuja. :)

Tiedän, että joidenkin kansanedustajien avustajat toimivat myös vaaliorganisaatiossa, mutta se ei ole oikeasti sallittua, joten ajattelin epäselvyyksien välttämiseksi informoida tästä meidän työnjaostamme.

On kaiketi sitäpaitsi helpompaa yhteydenottajillekin, että heidän ei tarvitse arvailla, että kukakohan siitä ja tästä tietää ja keneen voivat olla yhteydessä eli Maaritille tai minulle voi laitella kysymyksiä, jos niitä tulee mieleen. :o)

Viimeiset päivät olen käyttänyt jalkapallon lisäksi sähköpostini raivaamiseen. Eniten aikaa on vienyt erinäisiin vaalikoneisiin vastaaminen. Näiden netissä löytyvien vaalikoneiden määrä vaikuttaa taas lisääntyneen ja ohjelmien laatu on myös selvästi parantunut. Mutta aikaa niiden kanssa kyllä menee paljon.

Tällainen minun hidas ja pilkun viilaava tapa vastata vaalikoneiden kysymyksiin ei muutenkaan ole välttämättä hyvä tapa, sillä ihminen vastaa aika eri tavalla riippuen miten tosikkomaisesti tai rennosti hän vastailee.

Aikaisemmissa vaaleissa on jopa käynyt niin, että kun sitten menen myöhemmin kokeilemaan kenet kone minulle valitsee, niin silloin vastaan paljon nopeammin ja rennommin ja lopputuloksen voi olla ihan muita ehdokkaita kuin minä ;o)

Parhaat kysymykset joihin olen tähän asti vastannut löytyvät 25. tammikuuta avautuvasta erityisesti nuorille ja opiskelijoille suunnatustsa vaalikoneesta  http://www.nuortenvaalikone.fi

Tämä vaalikone on yhteishanke, jossa ovat mukana Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry, Ammattiin Opiskelevat  SAKKI ry, Suomen Ammattikorkeakouluopiskelijayhdistysten Liitto  SAMOK ry, Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL ry, Suomen Lukiolaisten Liitto SLL ja Suomen Opiskelija-Allianssi ry OSKU.

Aamu alkoi perinteisellä Sibelius lukion joululaululla. On aina yhtä koskettavaa ja aidosti tunnelmallista kun kuoro taikoo valtiopäiväsaliin harmonioita ja rytmejä.

Päivä on sitten jatkunut monen tunnin äänestämis-sessiolla. Hitaasti hitaasti lähestymme joulu-lomaa.

Esitykseni 15 000 000 euron lisäyksestä budjettiin suurten kaupunkien joukkoliikenteen tukemiseen hävisi juuri äänestyksessä luvuin 145-32 tyhjää 5 ja 17 poissa. Sama esitys pienemmästä rahasummasta 2 000 000 eurosta hävisi myös luvuin 110-78 :o(

VR:n hintojen alentamisen puolesta ei äänestynyt yksikään kokoomuslainen! He ovat selvästikin muutenkin aika nihkeitä raideliikenteen puolustamisessa. Kai kokoomuksen linja on tässä ennenkin ollut selvä siinä mielessä, että yksityisautoilua he kannattavat, mutta selvä nihkeys raideliikenteeseen kuitenkin hieman yllättää...

Yöjunaliikenteen palauttaminen hävisi myös luvuin 136-52 :o(

Tässä kuva meidän eduskuntaryhmän joulujuhlista, joihin kutsutaan m m kaikki talon toimittajat. Kuvassa näkyy Loka Laitinen Luciana ;o)

Demareiden joulujuhlat jatkuvat edelleen ja niissä oli kyllä aika paljon enemmän vauhtia kuin meidän pippaloissa.

Pidin pari minuuttia sitten tämän illan viimeisen puheenvuoron istuntosalissa. Olen nyt debatoinut Itämeren pelastamisesta ja maatalouden ympäristötuista, jotka useamman keskustan edustajan mielestä ovat jo liiankin tiukkoja ja maanviljelyä ollaan aivan liian paljon syyllistetty meren rehevöitymisestä heidän mielestään... Tuttu juttu. Kaikki ovat sitä mieltä, että juuri heitä on syyllistetty liikaa.

Aikaisemmin tänään puhuin ilmastonmuutoksesta ja Suomen energiapolitiikasta. Siinäkin keskustelussa keskustalaisilla oli vähän sama asenne kuin Itämeren pelastamisessa. Missä mahtaa piileskellä keskustan ympäristösiipi?

En tykkää ollenkaan jäädä tänne Helsinkiin yöksi, mutta silloin kuin jään niin en osaa mennä ajoissa kämpille nukkumaan, kun on niin tylsää olla yksin. Onneksi näitä Hesa-öitä ei ole niin usein. Nyt tuli kuitenkin tutustuttua Sitran hallitusohjelma-aineksiin ja istunnossa istuin sitten viimeiseen pilkkuun.

Hyvää yötä.

Jaha, nyt Hallintovaliokunnan pitkä työrupeama Kunta- ja palvelurakenneuudistus lain kanssa on sitten valmis...

En osaa kutsua sitä luontevasti laiksi, sillä kysessä on enemmänkin poliittinen viesti. Mielestäni hauskin lause koko mietinnössämme onkin: Poliittinen viesti on joka tapauksessa selkeä. Eli nyt haluamme sanoa, että ellei konkretiaa ala syntyä esimerkiksi Turun seudulla niin sitä ei katsella hyvällä.

Suurin hyöty tästä työstämme, on varmaankin niille alueille, joissa prosessi on jo hyvässä vauhdissa, kuten Salon alue. Nämä saavat nyt täyden hyödyn pienistä porkkanoistamme ja vauhtia hankkeelleen.

Meidän lehdistötilaisuudessa keskustan valiokuntavastaava edustaja Tölli puhui m m siitä että tässä tulee nyt myös porkkanan siemeniä kunnille. Silloin peräänkuulutin siementen hyviä kastelioita ja hoitajia, eli puutarhureita. Ilman psykologisesti taitavaa ohjailua moni prosessi voi nimittäin valitettavasti ajautua karille.

Itse mietintöön koen saaneeni tarpeeksi ohjaavaa tekstiä lasten suojelusta, kehitysvammaisten palveluiden erityistarpeista, yksityisten koulujen turvaamisesta, terveydenhuollosta... Nyt täytyy vain toivoa että kunnissa ja ministeriöissä luetaan tarkkaan tekstiämme ja tulkitaan sitä oikein. Eli kyseessä on siis poliittista vahvaa viestintää eikä niinkään tavanomaista lain säätämisestä.

10 tammikuuta keskustelemme sitten kaikesta tästä istuntosalissa. Eli ensin rauhoitumme joulunviettoon ja otamme vähän etäisyyttä tähän hektiseen vääntämiseen täällä talossa. Paussi tulee kyllä tarpeeseen ;o) 

Förskoleläraren ringde idag och sa att vår minsting fått magsjuka. Just för någon dag sedan var jag så glad över, att han nästan inte alls har varit sjuk under sina sex första levnadsår. Till all lycka var Kim hemma, så han kunde hämta honom genast från förskolan.

Fastän jag vet att han är hemma med pappa så känns det ändå fel att vara på jobb. Själv sa han tappert att jag inte sku lämna jobbet och komma hem genast. Nu skippar jag ändå Tarja Halonens glögg-mottagning till äran av kvinnornas röst-och valbarhetsrätt. Vårt gröna kandidatmöte i Åbo får nog också vara.

Då jag sparng via butiken till tåget kom en vänlig kvinna som ville berömma mig och jag sa bara nervöst något om att jag hade bråttom. Jag tänkte hela tiden endast på att hinna köpa sockrad dricka och skorpor, som lämpar sig för magsjuka. Hoppas att hon inte blev sårad av min frånvarande och sterssade stil.

På utskottsmötet klockan nio i morse visste jag till all lycka inget om magbesvär, för då gällde det att vara helt koncentrerad på kommunalreformen. Förhoppningsvis godkänns mina förslag om satsande på barnskyddet och aktivare samarbetsformer för kollektivtrafiken på överkommunalnivå. Tryggandet av de privata skolornas finansiering samt vården av utvecklingsstörda var frågeställningar jag vill att vi ska skriva ut klart och tydligt. Den stora frågan är allmänttaget kraftigare åtgärder för att få igång ett verkligt samarbete för att slå ihop kommunerna i t ex Åbo-trakten.

Senare på dagen deltog jag i budgetdebatten, där vi gröna försökte få finansminister Heinäluoma att säga något om den växande fattigdomen i Finland. Men han ville bara uttala sig om den växande ekonomin och inte alls om den växande klyftan i vårt samhälle.... Skönt att jag snart är hemma hos min pojke.

EU:n rakennerahastoasetuksessa on uutta, että sen artikla 11 rinnastaa ympäristöjärjestöt muihin kumppaneihin ja korostaa ympäristöä kahdessa kohdassa. Suomi on yleensä EU:n mallioppilas, mutta jostain syystä tällä kertaa ei haluta olla.

Vaan ainoastaan mahdollisuuksien mukaan muut kansalaisyhteiskuntaa edustavat tai ympäristöjärjestöt ja sukupuolten tasa-arvoa edistävät järjestöt otetaan mukaan maakuntien yhteistyöryhmiin. Epäselvyyttä lisää entisestään se, että maakunnan liitolla on mahdollisuus nimetä järjestöjä jäsenyyden sijasta asiantuntijaksi. Jäsenyys ja asiantuntijajäsenyys ovat kuitenkin kaksi aivan eri asiaa.

Esitin valiokunnassa, että ympäristöjärjestöjen tulee kuitenkin olla aina varsinaisena jäsenenä. Muutos parantaisi kansalaisten osallistumismahdollisuuksia, edistäisi ympäristöasioiden parempaa huomioonottamista ja toteuttaisi EU-asetuksen kumppanuuden vaatimukset. Mitään perusteluja jättää EU-asetuksen erityisesti korostamat ympäristöjärjestöt pois ei ole. Asiaa tuntevia MYR-edustajia riittää. Esimerkiksi Luonnonsuojeluliitolla on koko maan kattava piiritoimistoverkosto. Heillä on joka maakunnassa koko- tai osapäiväinen toimihenkilö. He osallistuvat jo nyt maakuntaohjelmien ja muiden alueellisten ohjelmien suunnitteluun.

Tämä ehdotettu vapaaehtoisuus johtaa helposti siihen, että siellä missä päättäjät ovat oikeasti sisäistäneet ympäristö- ja tasa-arvo-näkökulman valitaan mukaan myös järjestöjen edustajia. Mutta juuri siellä jossa niitä eniten tarvittaisiin ei valita näitä edustajia mukaan päätöksentekoon.

Huomenna aamulla esitän taas istuntosalissa, että 1.-3. lakiehdotukset hyväksytään muutoin valiokunnan mietinnön mukaisena paitsi 1. lakiehdotuksen 17 § muutettuna seuraavasti:

17 § Maakunnan yhteistyöryhmä (1 ja 2 mom. kuten HaVM)

3)Yhteistyöryhmän kokoonpano on sovitettava siten, että siinä ovat maakunnan alueen kehittämisen kannalta tasapuolisesti edustettuina osapuolina:

1) maakunnan liitto ja sen jäsenkunnat sekä Lapin maakunnassa lisäksi saamelaiskäräjät;

2) ohjelmaa rahoittavat valtion viranomaiset ja muut valtionhallintoon kuuluvat organisaatiot;

3) alueen kehittämisen kannalta tärkeimmät työmarkkina- ja elinkeinojärjestöt sekä (poist.) muut kansalaisyhteiskuntaa edustavat ja ympäristöjärjestöt ja sukupuolten tasa-arvoa edistävät järjestöt.

Sain olla mukana vastaanottamassa Länsi-Uudenmaan ja Varsinais-Suomen uraanikaivoshankkeita vastustavan kansanliikkeen adressia eduskunnalle. Yli 7500 ihmistä oli allekirjoittanut hanketta vastustavan adressin. Olimme kaksi vihreää paikalla kun myös Jyrki Kasvi oli ottanut itselleen aikaa. Heidi Hautalakin olisi halunnut olla paikalla, mutta hän oli Brysselissä. Heidihän on tehnyt lakialoitteen erittäin huonon kaivoslain uudistamiseksi.

Hauska kokemus oli elävässä kirjastossa lainaaminen. Allianssi oli kutsunut paikalle erilaisia nuoria, joita sai lainata hetkeksi ja tutustua heidän tarinaansa... Sitten kävin nopeasti Johanna Lätin luona kokeilemassa huomista iltapukuani, joka melkein oli valmis. JÄTTIKIITOS kuuluu taas kerran Johannalle. Nyt olen juuri saapunut Turkuun ja kävelin suoraan jalkapallo treeneihin. Isät kysyivät että kai me tulemme huomennakin illalla treeneihin ;o)

Tämän viikon keskiviikkona luultavasti tullaan käsittelemään istunnossa asiaa josta sain todella vääntää Hallintovaliokunnassa. Ulkomaalaislakiin lisättiin säännös Ulkomaalaisviraston, poliisin ja rajavartiolaitoksen  oikeudesta saada pyynnöstään ilman huoltajaa olevaa alaikäistä turvapaikanhakijaa ja hänen perheenjäseniään koskevia tietoja vastaanottokeskukselta.

Perusteluihin sain monta tärkeää asiaa kuten esimerkiksi, että tiedonpyyntö samoin kuin vastaus pitää aina tehdä kirjallisena, ettei tule mitään epämääräisiä tiedonpyyntöjä, joita ei voida jälkikäteen tsekata. Itse pykäliin sain myös enemmän täsmennystä ja tarkkarajaisuutta verrattuna alkuperäiseen muotoon.

Todellinen vääntö syntyi siitä kenen pitää ottaa lapsen etu huomioon tietoja pyydettäessä ja antaessa. Se linja jota ajoin oli, että kaikkien viranomaisten aina tulee ottaa ensisijaisesti lapsen etu huomioon. Tätä näkemystä tuki muun muassa myös UNHCR. Toinen näkemys oli, että ainoastaan tietoja pyytävän viranomaisen tulee erityisesti ottaa lapsen etu huomioon. Tätä näkemystä voisi tulkita niinkin, että lapsen kanssa koko ajan työskentelevän tahon pitäisi vain totella pyyntöjä ajattelematta mikä heidän näkemyksensä lapsen edusta on.

Lopputulos oli ilokseni: "Tietoja pyydettäessä viranomaisten (huom monikkomuoto) on erityisesti kiinnitettävä huomiota lapsen etuun".

Asia saatiin siis yksimielisesti läpi valiokunnassa. Eikä siihen varmaankaan tule enää muutoksia salissakaan. Näiden Suomeen yksintulleiden turvapaikkahakijalasten määrä on tänä vuonna muuten romahtanut. Lapsia on saapunut 62 kun vuonna 2005 heitä saapui 220.

Taas Suomen pankissa saimme kuulla mielenkiintoisia tutkimustuloksia.

Kukaan ei kumma kyllä valita, vaikka meillä on EU-alueen alhaisin inflaatio ja koko alueella on sama korko, mikä johtaa siihen että meillä on jo jonkun aikaa ollut EU-alueen korkein reaalikorko... Tähän vaikuttaa varmaankin se, että lainanottajien inflaation odotusarvo on korkeampi kuin toetutunut. Eli lainaa ottaessamme luulemme että reaalikorko tulee pysymään matalampana kuin mitä se sitten oikeasti on. Toinen asia on, että alhaisen inflaation takia reaaliansiomme taas toteutuvat suurimpana kun mitä olemme odottaneet, eli suomalainen on vallan tyytyväinen vaikka saksaliset samanlaisessa tilanteessa joku aika sitten valittivat kovasti....

Toinen asia on, että pankkien prime-koroilla harjoittama viivytys-taistelu hidastaa ihmisten tietoisuutta siitä, että nyt pitäisi ruveta varovaisemmaksi asuntomarkkinoilla. Toivottavasti tämä todellisuuden kaunistelu ei aiheuta mitään nopeaa shokkia sitten, kun todellisuus kaikille valkenee...