Ei voi kiistää sitä, että vasemmistoliitossa on yksittäisiä ihmisiä, jotka haluaisivat edustaa vihreitä asioita. Eduskuntaryhmästä näitä on neljä seitsemästätoista. Useat äänestykset ovat osoittaneet, että Turun vasemmistoliiton valtuustoryhmästä ympäristöarvoja korostaa viisi kymmenestä. Näiden yksittäisten henkilöiden työtä voi arvostaa, mutta punavihreästä vasemmistoliitosta puhumiselle ei ole perusteita. On selvää, että puolueella ei ole yhtenäistä ympäristölinjaa, johon äänestäjä voisi luottaa.

Ja vielä kerran tarkoitushakuisesti siteeraat Matti Kangasta, joka on ympäristöasioissa usein koko puolueen yksinäinen susi.

Mikset puhu syistä miksi Tiusanen ja useat muut vastustivat esitystä? Siitä, että esitys ei ollut ekologinen tai erityisesti päästöjä vähentävä vaan väljä ja löysä niin, että se johtaa päästöyksiköiden ylitarjontaan? Päästöyksiköitä on viimevuosina ollut kysyntää enemmän kaupan, lopulta hiilidioksiditonnin hinta on ollut pari senttiä.

Miksi et puhu siitä, kuinka talousvaliokunnan mietintö on kummallinen? Kuinka siinä virheellisesti siteerataan VTT:n turvetutkimusta, jota on johtanut prof. Savolainen ja joka on valittanut valikoitua siteeramista?

Vihreät hyväksyivät talousvaliokunnan mietinnön, joka on tosi syvältä sekä ponnen, jossa vaaditaan turpeen ominaispäästökeroimen muuttamista. Ei vahvasti mene.

Siitä olen vahvasti samaa mieltä, että oli synkkää, että Vasemmistoliiton lähettämä viesti tänään oli niin epäselvä, ja puolueen eduskuntaryhmällä olisi syytä ensi kerralla tehdä linjakkaammin oikeasti punavihreä vastaesitys.

1) Vasemmistoliiton _enemmistö_, eivät mitkään yksinäiset sudet, äänesti Janinan koko päästökauppalain uudistamista vastaan. Ei minkään vaihtoehtoisen ehdotuksen puolesta, vaan koko uudistuksen hylkäämisen puolesta. Efektiivisesti: Suomi sanoutuisi irti päästökaupasta.

Näiden päästökauppalain korjausten hylkääminen tarkoittaisi, ettei EU-komission asettamia ehtoja Suomen päästöoikeuksien alkujakosuunnitelman hyväksymiselle toteutettaisi. Tällöin Suomi ei nähdäkseni voisi osallistua päästökauppaan vuosina 2008-12 ennen kuin asia on korjattu. EU-komissio voisi ymmärtääkseni ryhtyä myös toimiin Suomea vastaan, koska Suomi ei ole täyttänyt direktiiveissä asetettuja velvoitteitaan.

Katso Euroopan yhteisöjen komission päätöksestä http://ec.europa.eu/environment/climat/pdf/nap_finland_decision_fi.pdf kohdat 22 -- 27, ja erityisesti 30, "jotta kansallinen jakosuunnitelma voitaisiin saattaa direktiivin 2003/87/EY liitteessä III lueteltujen perusteiden mukaiseksi, suunnitelmaa olisi muutettava", sekä päätöslauselman artiklat 1-4.

Hallituksen esityksessä http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/akxhref.sh?{KEY}=HE+84/2007 viitataan tähän selkeästi: "esityksellä pantaisiin täytäntöön Euroopan yhteisöjen komission päästökauppakauden 2008—2012 kansallista jakosuunnitelmaesitystä koskeva päätös siltä osin kuin se edellyttää muutoksia laissa säädettyihin päästöoikeuksien jakoperusteisiin ja muihin säännöksiin", "komissio katsoo kielletyiksi jälkikäteisiksi laitokselle jaetun päästöoikeusmäärän korjauksiksi eräät uusiksi osallistujiksi määritellyt laitosten tai niiden toiminnan muutokset sekä niitä koskevat jakoperusteet".

Analogisesti: koska en tykkää Suomen talousarviosta, äänestän sen puolesta, että Suomella ei ole lainkaan talousarviota eikä julkista taloutta vuodelle 2008? Tuskin nyt ihan näinkään asioita saadaan eteenpäin.

2) Hallituksen esitys vähentää päästöjä aiempaan esitykseen ja erityisesti edelliseen päästökauppakauteen verrattuna, kuten EU-komissio on edellyttänyt. Erityisesti erillistuotannon ("lauhdetuotannon") päästöoikeuksia vähennetään, mikä on kaukolämmön suosimisen näkökulmasta fiksua. Päästöoikeuden hinta vakiintunee 20 euron paikkeille. (Lopulliseen hintaan vaikuttaa mm. se, miten Kioto-päästövähenemien hinta kehittyy.)

Onko oikeuksia ilmaston näkökulmasta liikaa? Kyllä. Vähenevätkö oikeudet sillä, että Suomi irtautuu päästökaupasta? Eivät.

Lisäksi on hyvä muistaa, että päästöoikeuksien rankka vähentäminen lisää teollisuuden kustannuksia ja nostaa sähkön hintaa. Nämä voivat sinällään tuottaa jopa hyviä tuloksia, kuten energian tehokkaampaa säästämistä, kunhan muutokset toteutetaan hallitusti ja ennakoivasti ja varmistetaan, ettei lisälasku käy köyhimmille kohtuuttomaksi. Viime aikoina vasemmistolaiset ovat kuitenkin äänekkäästi vastustaneet energiaverojen pieniäkin korotuksia, vaikka samaan aikaan on mm. nostettu tulonsiirtoja. Koen hieman ristiriitaiseksi, jos samaan aikaan haukutaan päästökauppalakia liian löysästä päästöoikeuksien jakamisesta ja energiaverotusta.

3) Turpeen osalta talousvaliokunta on lausunut seuraavaa: "Eduskunta kiirehtii hallituksen toimenpiteitä turpeen päästökertoimen tarkistamiseksi ottaen huomioon kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n tieteelliset selvitykset."

Onko turve huono polttoaine? On. Olisiko kivaa, että turpeesta ei tarvitsisi kiistellä, vaan keskityttäisiin parempien energialähteiden käyttöönottoon? Olisi. Entä miten tähän päästäisiin? Pyytämällä turpeen päästökertoimesta ja VTT:n tutkimuksista tieteellinen arvio oikealta auktoriteetilta - kuten IPCC:ltä. Juuri niin hallitusohjelmassa lukee, ja juuri niin talousvaliokunnan lausumaehdotuksessa taas todettiin.

Itse luotan IPCC:n asiantuntemukseen tässä asiassa. IPCC:n suunnalta turpeen päästökertoimeen, siten kuin sitä Suomessa tosiasiallisesti useimmiten käytetään, ei liene tiedossa muutoksia. Jotkut aivan erityiset kohteet ja käyttötavat voivat ehkä saada oman päästökertoimensa, mutta ne eivät yleensä käytännössä liity turpeenpolton laajentamisintresseihin.

4) EU- ja Kioto-päästökauppajärjestelmien kehittämisestä voidaan ja on suotavaa keskustella. Päästökauppaan sisältyy lukuisia erittäin merkittäviä puutteita. Vasemmistolla ja vihreillä on tässä suhteessa varmasti monia yhteisiä tavoitteita.

Ilmastonsuojelu ei kuitenkaan etene vaan taantuu, jos kovalla vaivalla pystyyn saatu päästökauppa järjestelmänä hylätään. EU- ja Kioto-päästökauppa ovat tehokkaimmat kansainväliset työkalut ilmastonmuutoksen torjumiseksi, ja niiden taustalla on historian toistaiseksi vaativin kansainvälinen ympäristönsuojelusäädäntö. Niille ei ole näköpiirissä vaihtoehtoja. Onneksi niistä voidaan kehittää vielä paljon nykyistäkin toimivampia välineitä.

Virkkeessäni: "Vasemmistoliiton _enemmistö_, eivät mitkään yksinäiset sudet, äänesti Janinan koko päästökauppalain uudistamista vastaan."

Piti olla: "Vasemmistoliiton _enemmistö_, eivät mitkään yksinäiset sudet, äänesti Janinan mukaan koko päästökauppalain uudistamista vastaan."

Eduskunnan sivuille tuli juuri pöytäkirja http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/akxptk.sh?{KEY}=PTK+100/2007+vp
joka vahvistaa tämän.

"Tässä alkaa vain olemaan kiire, mikäli ilmastonmuutosta aiotaan torjua!"

Mikäs kiire tässä on? 2007 on todennäköisesti tilastoitumassa viileimmäksi vuodeksi jos ei vuosikymmeneen, niin ainakin sitten vuoden 2001. Tämä jatkaa jo ainakin 7 vuotta jatkunutta trendiä, jossa globaalit lämpötilat eivät ole nousseet edes useamman vuoden käyrällä, ei vain 1998-piikistä laskien.

Tämä huomio koskettaa kysymystä siinä mielessä, että kun hypoteettinen uhka ja sen tuhoisuus on edelleen suuri kysymysmerkki, niin ei pidä suinpäin, varsinkaan niin pienen maan kuin Suomi, lähteä itseään suhteettomasti uhraten torjumaan uhkakuvia, jotka voivat osoittautua joksikin aivan muuksi kuin mitä pelotellaan. Varsinkin kun ehdotukset koskevat erityisesti köyhimpiin. Polttoaine- sähkö- ym. verot ovat uusliberalistisesti tasaveroja. Varovaisuus periaate, sekä oikeudenmukaisuus pätevät kaksisuuntaisesti.

Ilmastotieteellinen keskustelu kannattanee käydä tieteen foorumeilla. Puutun tässä nyt kuitenkin noihin nimimerkki surrealin mainitsemiin "uhrauksiin".

Suomessa toteutettavat uhraukset voivat tarkoittaa esimerkiksi sitä, että vähennetään riippuvuutta joka tapauksessa rajallisista fossiilisista energiavaroista. Tai että säästetään energiaa ja samalla myös rahaa, koska energian tuottaminen maksaa reaalimaailmassa aina jotakin. Tai että edistetään kansanterveyttä kohentamalla julkista ja joukkoliikennettä. Tai että laitetaan ne rahat, joita energian tuottaminen joka tapauksessa vaatii, suomalaisen työn ja innovaatioiden ostamiseen eikä dinosaurusten pumppaamiseen maasta.

Energiaverot, käytännössä m.l. päästökauppa, ovat nykyisellään "tasaveroja", vaikka ilmastopolitiikkaa voi tietysti tehdä muillakin keinoin, kuten energia-avustuksilla ja -lainoilla, poistojen kohteluilla, jne. (Sähköveron voisi ehkä toteuttaa myös progressiivisena, jos halutaan.) Toisaalta suomalaisten kulutustottumuksilla ne, joiden energialasku on suurin, voivat usein myös keventää sitä helposti ja roimasti. Esimerkiksi tulojen nostaminen on köyhille ihmisille tosiasiassa paljon vaikeampaa.

Harva pelkän kansaneläkkeen varassa elävä mummu tai pappa ajelee päivittäin valtaisalla kaupunkimaasturillaan lentokentän ja 200-neliöisen sähkölämmitteisen talonsa väliä. Köyhimpien ihmisten tyypillisten elinolosuhteiden kannalta nyt sovittujen energiaverojen korotuksen merkitys on euron luokkaa vuodessa sähkölaskuun. 300 miljoonan euron verokertymällä voidaan toisaalta toteuttaa peruspalvelu- ja sosiaaliturvapolitiikkaa hyvinkin oikeudenmukaisella tavalla.

Olen samaa mieltä Heikki Korpelan kanssa.

Siitä miksi talousvaliokunnan mietintö on niin huono, olen blogannut viime viikolla otsikolla Yksinäinen olo talousvaliokunnassa, jossa kerroin taistelustani vielä kauheampaa mietintöä vastaan. IPCC:tä ei mainittu laisinkaan siinä alkuperäisessä versiossa ja valiokunta halusi päättää tiedemaailman puolesta mikä on totuus turpeen puhtaudesta. Tämä lopullinen on siis kompromissi, jonka taistelemisessa oppositio oli täysin minua vastaan, mutta onneksi hallituskumppanini hieman tulivat minua vastaan.

En kirjoittanut Pentti Tiusasen argumenteistä miksi hän äänesti vastaan sen takia, ettei hän argumentoinut lainkaan sen puolesta. Päinvastoin hän totesi näin keskustelussa:

"Puoliyö juuri kohta lyö, ja kello lyö kyllä koko planeetalle, jos me emme todella ryhdy nimenomaan toimenpiteisiin, aitoihin vähentämistoimenpiteisiin, hiilidioksidin ja muiden kasvihuonekaasujen osalta. Mutta en yhdy niihin, jotka ovat hylkäämässä tätä esitystä.
Kyllä me tarvitsemme myös päästökauppaa vaikkakin ontuvana, mutta me tarvitsemme."

Kankaan ja Tiusasen lisäksi kaksi muuta vasemmistoliittolaista puhuivat aiheesta. Koko toisen käsittelyn keskuselu löytyy tekstini lopussa linkkinä.

Tässä edustaja Unto Valppaan (vas) puheen aloitus: 

Arvoisa puhemies! Päästökauppa on osoittautunut hyvin ongelmalliseksi suomalaiselle perusteollisuudelle, muun muassa metalli- ja puunjalostusteollisuudelle. Lisäksi epäoikeudenmukainen päästökauppa nostaa sähkön hintaa erityisesti pienkuluttajille."

Ja tässä edustaja Jyrki Yrttiahon (vas) aloitus: 
"Arvoisa herra puhemies! Olen hylyn kannalla, hylkyesityksen kannalla ja pidän tätä päästökauppalain muutosta ja näitä uusien vastuiden jakoja kohtuuttomana suoneniskuna juuri lapsiperheitä, eläkeläisiä ja monia pienituloisia kohtaan, heitä, joiden tuloihin ei ole tehty vuosiin tasokorotuksia ja joiden tulonsiirtojen, eläkkeiden ynnä muiden ostovoimaa syö heikko tai kokonaan puuttuva indeksisuoja. Mutta kyllä tämän kaltaiset ilmastotalkoot ja taakan jakaminen tympäisevät
myös tavallisilla palkkatuloilla eläviä."

Ja myöhemmin hän jatkaa näin vihreistä:

"Neljä vuotta sitten marraskuussa 2003 Euroopan parlamentin jäsen, vasemmiston Esko Seppänen arvioi päästökaupan voittajia ja häviäjiä. Täytyy sanoa, että Seppäsen visio on täydellisesti toteutunut ja nyt täällä porvarihallitus on vahvistamassa päästökaupan kieroutunutta kapitalistista luonnetta. Neljä vuotta sitten Seppänen kirjoitti: "Suomen vihreät ympäristöministerit ottivat EU:ssa Suomelle muita vaikeammin täytäntöönpantavan Kioton ilmastokokouksen velvoitteet päästöjen
vähentämiseksi. Suomesta haluttiin tehdä tässä asiassa vihreä mallimaa, eikä sille tarkoitukselle asetettu hintalappua."

Tuo äskeinen anonyymi olin siis minä :o).

Vielä noihin Saramon mainitsemiin päästöyksiköiden hintoihin. Ympäristövaliokunnan lausunnossa todettiin: "vuosien 2008 ja 2009 päästöoikeuden hinnat ovat keväällä ja kesällä 2007 vaihdelleet 19-25 euron välillä, joten muutos välillä lähellä nollaa painuneeseen hintaan on tulossa ja järjestelmän vaikuttavuus tehostuu."

Päästökauppa ei ole täydellinen, mutta se on parasta, mitä meillä tällä hetkellä on. Ei ollut mitään vaihtoehtoa, minkä puolesta Vasemmistoliitto tässä äänesti, oli vain äänestys päästökaupan jatkamisesta tai hylkäämisestä, ja Vasemmistoliiton valtaenemmistö äänesti hylkäyksen puolesta. Se on käsittämättömän vastuutonta ilmastopolitiikkaa.

Kuten sanoin, Vasemmistoliiton viesti oli epäselvä, ja sen takia heidän esityksensä oli myös aika surkea eilen.

Sen sijaan olen ymmärtänyt, että Korpela on väärässä väittäessään että kyse olisi faktisesti ollut koko päästökauppajärjestelmän hylkäämisestä. Vasemmistoliittohan on kannattanut sitä tähän asti pitkin hampain, vaikka se järjestelmänä on todella huono, on se kuitenkin parempi kuin ei mitään. (Kaikki ympäristöihmisetkään eivät ole samaa mieltä, esimerkiksi Balilla oli vahva mielenosoitus päästökauppaa vastaan, järjestäjänä kansalaisjärjestöt kuten Maan ystävät).

Seppänen ei ilmeisesti ole uskonut järjestelmään ollenkaan, ja valitettavasti tähän astiset saavutukset näyttävät, ettei Seppänen vielä ole ollut väärässä.

Kysyin Tiusaselta, ja hän vastasi että lakiesityksen hylkääminen ei merkitse kannanottoa päästökauppaa vastaan.

Itse toivon että päästökauppa saataisiin toimimaan siten että se vähentäisi oikeasti päästöjä globaalisti. Välillä meinaa kyllä mennä usko, kun vielä näyttää että se jopa siirtää Suomesta ekotehokkaita yksikköjä järjestelmän ulkopuolelle, ja näin lisää globaaleja päästöjä. Kävin keskusteluja Ruukin työntekijöiden kanssa, jotka ovat olleet kosketuksissa yrityksen suunnitelmiin siirtää toimintaa Ukrainaan jossa voi tehdä mitä haluaa.

Jos nyt kansaneläkkeellä elävän mummun sijaan puhuisimme vaikkapa maaseudulla asuvasta, sähköllä lämmittävästä lapsiperheestä, niin nähdään ketä ja keiden elämistä verot eniten suoraan koskettavat. Katumaasturilla ajavaan porhoonhan verot eivät vaikuta millään tavalla, koska suhteessa ne tuovat olemattoman lisän hänen menoihinsa.

Suomelle hyvinvointivaltiona tärkeämpi kysymys on kuitenkin työpaikkojen ja kilpailukyvyn säilyminen (lama ei ollut hauskaa). Suuri osa Suomen teollisuudesta ja tätä myöten taloudesta ja työpaikoista on hyvin energiaintensiivistä. Kun teollisuusmaille annetaan kehittyviä maita huomattavasti kovempia sanktioita, niin esimerkiksi selluteollisuus tulee kohtaamaan kilpailukykyvaikeuksia. Tämä ei edes välttämättä tarkoita maailman CO2-kuorman laskua, koska paperia ihmiset tarvitsevat kuitenkin. Päästöt tulevat sitten esimerkiksi Brasiliasta tai Venäjältä tai Ukrainasta.

USA on täysin oikeassa ettei järjestelmä voi toimia CO2-päästöjä tosiasiallisesti laskien ellei kehittyviä maita saada kiinteästi mukaan saman järjestelmän alle, olivat USAn motiivit tämän ajamiselle sitten kuinka raadollisia ja itsekkäitä tahansa. Kehittyvät maat ja kehitysmaat tuottavat jo nyt n. 60-65% kaikista CO2-päästöistä. Teollistuneet länsimaat "vain" n. 35-40%, henkeä kohden tietysti edelleen paljon enemmän, mutta tästä ekologisen jalanjäljen vertailusta on nyt tyystin "unohtunut" se seikka, ettei Suomessakaan 6-lapsisella perheellä ole varaa samaan elintasoon kuin lapsettomalla tai yksilapsisella pariskunnalla.

Länsimaat ovat valmiita "pahimmillaan" (parhaimmillaan?) maksamaan tuhansia miljardeja dollareita/euroja päästöjensä vähentämisestä (enemmän kuin on annettu esimerkiksi kehitysapua edellisten 50 vuoden aikana, joten ne mummujen eurot kumuloituvat aikamoisiksi summiksi kun seuraa esim. jo nyt tapahtuneita sähkömarkkinoiden muutoksia). Onko tämä sitten value for money ympäristönsuojelua, kun miettii mitä vuoteen 2020 tai 2030 mennessä voitaisiin saada aikaiseksi samalla panostuksella maailman vesihuoltoon, metsien istutukseen, eroosion torjuntaan, vesistöjen puhdistamiseen, jotka olisivat konkreettisia toimia, eivät valuisi niin voimakkaasti kuin vesi sormien välistä kuten voi käydä CO2-päästökaupan kohdalla, ja edelleen kysymyksenä se myös, ollaanko torjumassa todellista vai kuviteltua uhkaa.

Toki esim. globaalia hiilidioksidiveroa voidaan pitää utopistisena tavoitteena, mutta ainakin se iskisi kaikilla markkinoilla näkyvän arvon CO2-päästöille ja estäisi täten vuodot ja valumisen ja motivoisi myös köyhät maat mukaan (vielä kun mukaan sidottaisiin teknologia-apu). Kun vero tehtäisiin markkinadynaamiseksi, ja sen tarkennuksista sovittaisiin määräajoin, niin voitaisiin taata sen ohjausvaikutus. Alkaen päivästä, jolloin vero tulisi osaksi maailmantaloutta. Siitä hetkestä (ja jo sitä hetkeä uumoillen) vaihtoehtoisen energian teollisuus saisi aivan toisessa mitassa tuulta allensa ja ilman tariffejakin.

Nykyisellään päästökiintiöt ja rajoitukset tulevat koskettamaan Kiinaa ja Intiaa vasta kun he ovat jo hiilivoimalansa "kuin sieniä sateella" pystyttäneet. Kun tämä tilanne on edessä (arvatenkin n. 2020-) niin he voivat edelleen argumentoida, etteivät heidän päästönsä henkeä kohden ole länsimaiden tasolla. 3 miljardin ihmisen energiaratkaisuja ei hetkessä korvata hiilestä johonkin toiseen vaihtoehtoon. Samanaikaisesti kun puhutaan tarpeesta kääntää päästöjen nousu laskuun vuoteen 2015 mennessä, löytyy myös varteenotettavia arvioita siitä, että päästöt voivat lähes tuplaantua vuoteen 2030 mennessä kehittyvien maiden ja kehitysmaiden vetämänä.

En tiedä vasemmistoliiton motiiveista, enkä jaksanut seurata Balin höpinöitä kuin pintapuolisesti ja osa näistä käsityksistä voi olla vanhentuneita, mutta olen aiemman perehtymisen valossa hyvin skeptinen kokonaisvaltaisen ilmastopolitiikan tehokkuuden suhteen - ja merkityksen. Jos CO2 on ongelma, niin päästöjen pitää konkreettisesti - ja alkaen hyvin pian - vähentyä, ei kasvun valua ja siirtyä suuressa määrin toisaalle, ja "länkkäreiden" lähinnä ostaa hyvää karmaa itselleen.

1) Lapsiperheet saavat +10 e / kk lapsilisää kolmannesta lapsesta alkaen, vähimmäisvanhempainrahat nostetaan työmarkkinatuen tasolla (15,21 -> 23,91 e/pv), yksinhuoltajakorotusta nostetaan +10 e / kk, kotihoidon tukea ja osittaista hoitorahaa nostetaan +20 e / kk. Lisäksi alennetaan tuloveroja, nostetaan kunnallisverovähennystä ja lasketaan ruuan alv:tä (näistä kaikki eivät ole Vihreiden linjausten mukaisia, mutta ne yhtä kaikki lisäävät perheiden keteen jäävää tuloa). Näitä lisäyksiä voidaan rahoittaa ympäristöverokertymällä, ja ne kompensoivat sähköverojen korotuksia.

Siis: onko parempi antaa lapsiperheelle 100 euroa ja antaa sen itse päättää, mihin se käytetään, vai päättää valmiiksi perheen puolesta, että olkoon sille energia halpaa? Kenties osa perheistä käyttäisi rahat mieluummin johonkin muuhun. Se olisi sekä ympäristön että rajallisten energiavarantojen että perheiden itsensäkin kannalta minusta fiksua.

2) Päästökaupassa on leikattu kaikkein vähiten prosessiteollisuuden päästöjä. Päästökaupan tuomaa hinnannousua on lisäksi kompensoitu teollisuuden sähköveroa alentamalla. (On ehkä myös huomionarvoista, että energiamarkkinaviraston tilastojen mukaan Outokumpu Stainlessiltä jäi viime päästökauppakaudella käyttämättä n. 215 000 tonnia päästöoikeuksia, Rautaruukin Raahen tehtailta n. 198 000 tonnia ja UPM-Kymmenen Rauman tehtailta 118 000 tonnia. Suurimmat päästöoikeusvajeet ovat olleet Meri-Porin kaltaisissa voimalaitoksissa, joissa tuotetaan huonolla hyötysuhteella hiililauhteella energiaa.)

Vihreissä ei ajeta kohtuuttomia vähennyksiä prosessiteollisuuden päästöihin. Sen sijaan Vihreissä ajetaan tukea teollisuuden energiansäästöhankkeisiin, kuten ESCO-hankkeisiin ja energiansäästöä tukevien poistojen parempaan kohteluun. Kannatamme myös päästökaupan kehittämistä suuntaan, joka huomioi sen, että meidän energiaintensiivinen teollisuutemme tuottaa tuotteita muuallekin maailmaan. Emme kuitenkaan ole valmiita ajamaan ilmastonsuojelua ajas tämän ehdon toteuttamiseksi, koska tämä tavoite voidaan huomioida myös kansallisilla toimilla, jos ei EU:ssa heti löydy asiaan sopua.

3) Investoinnit eivät sijoitu maailmalle noin vapaasti kuin surreal väittää. Investointeja ohjaavat sähkön hinnan lisäksi erityisesti markkinoiden läheisyys, saatavilla oleva osaaminen, yhteiskunnan stabiilius jne. Tyypillisesti Aasiaan sijoittuvat laitokset sijoittuvat Aasiaan joka tapauksessa siksi, että kasvu on siellä. Energian hinta on jopa energiaintensiivisessä teollisuudessa kuitenkin "vain" n. 10 %:n luokkaa kuluista.

Teollisuuden kilpailukyvystä huolehtiminen on ihan hyvä tavoite, mutta energian keinotekoisen alhainen hinta on siihen riittämätön ja huono keino. Järkevämpää on nostaa jalostusastetta ja monipuolistaa elinkeinorakennetta. Energian hinta lisäksi nousee joka tapauksessa pitkälle tulevaisuuteen kaikkialla maailmassa. Ne, jotka varautuvat siihen varhain, keräävät aikaisten toimijoiden hyötyjä.

4) Investoimalla päästöjen vähentämiseen saadaan kehitettyä sellaisia teknologioita, joita kehitysmaissakin on varaa käyttää. Kiina ei tule lopettamaan hiilivoimaloiden perustamista, jos perusteena on se, että Suomessa on energiaintensiivistä teollisuutta, jonka emme halua siirtyvän Kiinaan. Sen sijaan Kiinasta löytyy varmasti valmiutta perustaa vähäpäästöisempiä voimaloita, jos se on sille helppoa, halpaa ja taloudellisestikin eikä vain jotenkin yleisen eettisesti houkuttelevaa. Ripeät toimet länsimaissa mahdollistavat juuri tämän.

5) Globaali hiilidioksidivero on hankalasti hallinnoitava järjestelmä, koska pitäisi päättää myös sen tiliöimisestä jne. Hyvin toteutetulla päästökaupalla päästään samaan tavoitteeseen. Vihreiden pidemmän tähtäimen tavoitteena on myös globaali päästökauppa, jossa kaikille on asetettu päästörajoituksia. Rajat eivät kuitenkaan voi perustua nykytasoon, jossa Suomessa päästetään - myös muualla kuin teollisuudessa - paljon enemmän hiiltä kuin muualla. Sitovat päästörajoitukset köyhille maille eivät kuitenkaan ole vielä lähivuosien juttu. Eri maille tarvitaan erilaisia velvoitteita. Kiinalle ja Intialle on hyvä saada rajoituksia, jotka olisivat kuitenkin joustavampia kuin Yhdysvaltojen rajoitukset. Esimerkiksi Sudanissa odotettu päästöjen kasvu on niin vähäistä, että sen ottaminen sellaisenaan mukaan päästökauppaan vain sotkisi markkinajärjestelmää. Etelä-Korea ja Saudi-Arabia taas voisivat kuulua niiden maiden joukkoon, joille tulisi saada samanlaisia rajoituksia kuin Suomellekin.

Heikki Korpela kirjoitti taas niin hyvin, että voin vain yhtyä kaikkeen.
Heikki on ilo lukea fiksua tekstiäsi. Olisit erittäin hyvä kansanedustaja :o).

Saramo: "Kysyin Tiusaselta, ja hän vastasi että lakiesityksen hylkääminen ei merkitse kannanottoa päästökauppaa vastaan."

Ai? Laki olisi kaatunut, jos tämä EI olisi voittanut. Vai äänestääkö Vas vain yleisen fiilistelyn vuoksi mitä sattuu? Ympäristövaliokunnan lausunto oli yksimielinen. Lakivaliokunnan lausunnon vastalauseessa ed. Kangas (vas.) kutsuu päästökauppaa liian löysäksi. Mitään vassin vastaesitystä ei ollut edes olemassa. Onneksi muutama edustajanne sentään tajusi tämän fiaskon ja äänesti hyväksymisen puolesta.

Pari huomiota hiilivuodosta:

1) Usein esitetään, että päästökaupasta kärsii tehdas, joka tuottaa energiamäärällä A kaikkein suurimman määrän sanotaan terästä. Tehdas kärsii joutuessaan kilpailemaan päästökaupan ulkopuolella olevien tehtaiden kanssa. Näin saattaa jossain määrin olla, mutta parempi vaihtoehto tehtaan kannalta on pyrkiä laajentamaan päästökauppaa. Koska tehokkaimpana yksikkönä se pärjäisi parhaiten.

2) Oman alansa parhaiden suosimisessa ei ole järkeä, koska ilmastonmuutoksen torjuminen vaatii rakennemuutoksia. Aivan sama kuinka tehokkaasti esim. betonia tuotetaan, kun olisi parempi käyttää ylipäätänsä vähemmän betonia!

3) Kun länkkärifirma siirtää tehtaansa paikkaan X niin ei se sinne uutta tehdasta rakenna jollain vuoden 1954 teknologialla. Uusi tehdas pistetään pystyyn parhaalla tekniikalla mitä on, koska sen päästökaupan ja päästövähennysvaatimusten ulottuminen pidemmälle ja pidemmälle hyvin pian on varsin selvä trendi.

Tosiasiassa hallituksen tulonsiirtoihin tekemät "korotukset" eivät kata edes inflaatiota, ja osa, kuten työttömät, eivät saa mitään korotuksia.

Korpelan mainitsemat lapsilisien korotukset taas eivät hyödytä lainkaan pienituloisimpia, koska lapsilisä ei ole etuoikeutettu tulo, vaan se leikkaa vastaavasti toimeentulotukea. Lapsiköyhyys lisääntyy merkittävästi hallituksen veropolitiikan takia.

1) Köyhimpien ihmisten tulonsiirtojen parantaminen edelleen lienee vihreiden ja vasemmiston yhteinen tavoite. Pointtini oli, että suuremmalla verokertymällä voidaan tehdä enemmän tulonsiirtoja. Pienemmällä verokertymällä voidaan tehdä vähemmän tulonsiirtoja. Veroja voidaan kerätä esimerkiksi palkkatuloista, mikä heikentää työllisyyttä, tai sitten ympäristön kuormittamisesta, mikä vähentää ympäristön kuormitusta. Kumpi nyt sitten pitäisi valita?

Koska kaupunkimaasturit ja uima-altaat reaalimaailmassa keskittyvät varakkaimmille, varakkaimmat rahoittavat myös ympäristöverokertymää eniten. Totta kai rikkaat voivat valita pistää lisää rahaa viinaan, tupakkaan ja sähkölämmitykseen. Ihan yhtä kaikki kulutusverojen korottaminen tekee siitä kalliimpaa ja vähemmän houkuttelevaa.

2) Odotan Jussilta aika vankkoja perusteluja sille, miten kehyksiin tehdyt tai hallitusohjelmassa sovitut muutokset lisäävät lapsiköyhyyttä aiemman hallituksen toimiin verrattuna.

3) Jos päästökauppajärjestelmään voisi osallistua mielivaltaisella kansallisella alkujaolla, ensi kaudella Ruotsi voisi päättää myöntää yrityksilleen 10 triljoonaa tonnia päästöoikeuksia. Tämä romuttaisi koko järjestelmän alta aikayksikön, koska kellään ei olisi mitään järjestelmään liittyvää intressiä vähentää päästöjä. Siksi komission hyväksyntä on välttämätön. En ymmärrä, mitä Tiusanen oikein ajaa tässä takaa.

Heikki Korpelasta tulisi varmaankin hyvä kansanedustaja, mutta päästökauppa + kiintiöt voivat kuitenkin johtaa hyvin vaikeasti ratkaistaviin vastakkainasetteluihin. Kiinnitän nyt huomion vain tämän kysymyksen ytimeen.

Kehittyvät maat ja kehitysmaat tuottavat jo nyt selkeästi yli puolet päästöistä (lähemmäs 2/3), eli jos maailman kokonaispäästöjen pitää pikaisesti laskea, niin näiden maiden päästöt eivät saisi ainakaan enää nousta. Kiina ja Intia rakentavat kuitenkin valtavalla voluumilla uutta hiilivoimaa (myös Brasilia, Meksiko, Indonesia jne. lisäävät päästöjään). Jos ja kun Kiina ja Intia eivät ole mukana päästörajavelvottein vielä Kööpenhaminen sopimuksessa vaan vasta "Kioto 3.:ssa", niin vuonna 2020 voi olla edessä tilanne, jossa Intian ja erityisesti Kiinan pitäisi roimasti leikata päästöjään. Hyvinvoinnista nämä ihmiset eivät ole sen valmiimpia tinkimään kuin mekään, joten edessä olisi hiilivoiman korvaaminen vaihtoehtoisilla, 6x EUn väestömäärällä. Kuinka monesta tuhannesta miljardista eurosta puhumme? Hiilivoimalan elinkaari on n. 50-70 vuotta. Kiinalla ja Intialla on maailman suurimmat, hyvin alhaisin kustannuksin hyödynnettävät hiilivarat. Uusiutuva on suhteessa PALJON kalliimpaa, ilman hyvin tuntuvia veroja (varsinkin kun terveydelle suoraan haitallisia päästöjä suodatetaan, mihin Kiina on nyt panostamassa). Kuka tämän maksaisi, motivoisi, kiristäisi, maanittelisi, erityisesti kun vielä silloinkin länsimaiden päästöt henkeä kohden olisivat yhäti suuremmat, mihin kehittyvät maat aivan varmasti vetoaisivat.
Jos lämpötilat olisivat nousemassa katastrofaalisessa trendissä, niin Kiina (ja Intiakin) rakentaisivat vuosikymmenen kahden viiveellä energiainfrastruktuurinsa kahteen kertaan? ...ja se tulisi paljon kalliimmaksi ja ongelmallisemmaksi, kuin saada nämä maat osaksi kiinteää sopimusta, joka tähtää heidän päästöjensä kasvun nopeaan taittamiseen, korvaamiseen ja kääntämiseen laskuun jo nyt.

Eli nykymenolla vuonna 2020 on edessä mahdollisesti äärimmäisen ongelmallinen tilanne, jos lämpötilojen nousu näyttäytyy hyvin uhkaavana. Miljardien ihmisten, lukemattomia miljardeja maksaneeseen ja juuri pystytettyyn energiainfrastruktuurin ja sen korvaamiseen liittyy jo pelkästään Kiinan ja Intian aluehallintojenkin välisiä ristiriitoja, jännitteitä ja vastakkainasetteluja lukematon määrä. Kuka on vastuussa tämän maksamisesta 15 vuoden päästä? Mitäänhän ei suuremassa mittakaavassa tehdä, ellei saada osoitettua syyllistä, jonka lompakoille mennään. Silloin voidaan syyttää länsimaiden historiallisia päästöjä ja mitä lie... ja kun EU ja ainakin Yhdysvallat syyttävät kehittyviä maita itseään, niin soppa on valmis. Jos Bali oli vaikea, niin 2017+ tilanne voi olla vielä moninkertaisesti monimutkaisempi. Heikki Korpelan kuvaama lähestyminen on järkevää ja johdonmukaista 5-10 vuoden säteellä, ellei katsota pidemmälle, mutta se umpisolmu, minkä se saattaa edesauttaa syntymään, on paljon ongelmaisempi kysymys potentiaalisesti.

Aiemmin olin tästä kysymyksestä erittäin huolestunut, eikä sen 2020-2030 lukujen dynamiikkaan ollut helppoa nähdä järjellistä ratkaisua hyötöreaktoreiden ulkopuolelta (koska nopeasti korvattavan hiilienergian määrä on tähtitieteellinen ja yhteiskunta toisaalta edellyttää turvattua energiansaantia), mutta sittemmin on käsitykseni ilmastotieteestä muuttunut, ja epäilen, ettei Kioton 3. kierrosta tule, mutta tulee sen sijaan ympäristöliikkeen, vihreiden puolueiden ja tieteen populaari-imagon kriisi.

Tapio: se oli EI hallituksen tälle lakiesitykselle, ei päästökaupalle järjestelmänä. Kuten sanoin, Vas on hyväksynyt sen pitkin hampain, vaikka haluaisi tilalle tehokkaamman ja reilumman järjestelmän.

Heikki: palkansaajien verotus faktisesti kiristyy, kun kunnat joutuvat nostamaan verojaan. Ne myös velkaantuvat, joka on vain siirrettyä verotusta. Kaiken lisäksi kunnallisvero on tasavero.

Verolinjasta hyödyn keräävät suurten yritys- tai maaomaisuusperinnön saajat, melko epäekologisten kalliiden autojen ostajat, bensiinillä tankkaavat, ja ne ketkä asuvat kaukolämpötaloissa.

Lapsiköyhyys lisääntyy siksi, että pienituloiset eivät hyödy tehdyistä veronalennuksista tai lapsilisän korotuksesta, mutta maksavat jatkossa suurempia palvelumaksuja. Heidän saamansa tulonsiirtojen ostovoima myös pienenee.

Kertokaapa minulle ihan konkreettisesti, mitä hyötyä on sellaisesta järjestelmästä, jonka ulkopuolella ovat sellaiset maat kuten USA, Kiina, Venäjä, Intia ja Brasilia?

Täällä unohdetaan aina välillä, että ilmakehä on kaikille yhteinen. Ilmakehän kannalta on aivan sama tunkeeko CO2:sta Suomessa, Kiinassa vaiko Intiassa.

Lisäksi jokapaikassa jankutetaan jatkuvasti vain CO2:sta (vaikka se on ihmisille vaaraton), eikä ketään edes kiinnosta mainita ihmisille myrkyllisiä CO:ta tai typen ja rikin oksideja, puhumattakaan radioaktiivisista pienhiukkasista.

Ja sitten jos joku edes erehtyy mainitsemaan mitään faktoja, käsketään olla hiljaa ja painua "tiedefoorumeille".

Jokatapauksessa, kun puhutaan CO2:sta, sellainen ratkaisu joka ei tee mitään muuta kuin siirtää paikallisen teollisuuden Kiinaan (tai Intiaan) on ilmastonmuutoksen kannalta täysin hyödytön.

Saramolle: Päästökaupan EI oli vain osoitus siitä, että Vassilla ei ole olemassa mitään uskottavaa ilmastopoliittista linjaa. Jos lakiesitystä vastustaa niin silloin on tapana jättää valiokunnissa eriävä mielipide. Ympäristövaliokunnan lausunto oli yksimielinen. Talousvaliokunnan mietinnössä oli Matti Kankaan vastalause, mutta puheistasi olen jotenkin ymmärtänyt, että hän ei edustaisi Vassin ilmastolinjauksia.

Jos hallituksen esitys päästökauppalaiksi oli huono niin voisitteko jossain kertoa mikä siinä oli ongelmana?

No, Vassin ryhmän sivulta löytyy seuraavaa:

Lakia arvioidessaan Vasemmistoliiton kansanedustajat kiinnittivät huomiota muun muassa seuraavanlaisiin ongelmiin:
- lain kotitaloussähkön hintaa nostava vaikutus
- laki ei ota huomioon sitä, että teollisuuslaitos jo nykyisellään soveltaa edistyneintä tekniikkaa, jolloin sillä ei ole mahdollisuutta samalla tavoin päästövähennyksiin kuin sellaisilla laitoksilla, joiden tekniikka on vanhentunutta ja runsaspäästöistä

(Lisäksi oli sinänsä oikea turvepointti, mutta jos kehnon lauseen vuoksi ollaan heittämässä kaikki menemään niin mitään näin monimutkaista on varmaan turha yrittääkään rakentaa.)

Pari kysymystä:
1) Onko Vas tosiaan sitä mieltä, että kotitaloussähkön hinnalla ei ole mitään roolia ilmastonmuutoksen torjunnassa? Tämä siitä huolimatta, että kotitalouksiensähkönkulutus on vain noussut ja noussut vuosikausia. Lisäksi Suomessa on tietysti edelleen Euroopan halvin sähkö.

2) Jälkimmäinen väite perustuu taas siihen, että teollisuudelta on omaksuttu väite siitä, että kaikki on jo tehty. Samaan syssyyn puhutaan siitä, että Suomi tekisi enemmän muihin maihin verrattuna. Kumpikin väite on aikamoista propagandaa.

Mikä on se Vassin tehokkaampi järjestelmä? Te vain ette kykene esittämään mitään mikä ohjaisi ihmisten tai teollisuuden käyttäytymistä yhtään mihinkään suuntaan, koska kaikilla tällaisilla päätöksillä saattaa olla myös ikäviä puolia. Joita olette tietysti ensimmäisinä liioittelemassa.

Ehkä käyn tuon sosiaalipolitiikan läpi vielä erikseen joskus kun jaksan.

-CO2 saattaa sinänsä olla ihmiselle vaaraton, mutta sen ilmakehään syytämisen seuraukset ovat äärimmäisen tuhoisat.

-Myös rajatusta päästökaupasta on hyötyä EU:n sisäisten vähennysten tehokkaassa allokoinnissa. Päästöjä aiheuttavat laitokset eivät mitenkään automaattisesti siirry mihinkään. Komission tutkimusten mukaan hiilivuoto on minimaalista. En usko, että esim. tuo tuossa naapurissa oleva Helsingin lämpövoimala nyt ihan juuri on uudelleen sijoittumassa Kiinaan.

Mutta tämä pätee myös niihin teollisuuslaitoksiin kuten Heikki jo kertaalleen yllä selitti. Maailmassa on muitakin kilpailukykytekijöitä.

Jos olisi halunnut äänestää EI tälle hallituksen esitykselle, mutta ei samalla koko päästökaupalle, niin olisi pitänyt tehdä oma vaihtoehtoinen esitys josta oltaisiin äänestetty ensimmäisessä käsittelyssä niin kuin SDP teki. Vasemmistoliitolla ei ollut mitään vaihtoehtoista esitystä, vaan pelkkä EI kaikelle.

Sitten jos se om vaihtoehtoinen esitys olisi kaatunut äänestyksessä, niinkuin SDP:n esitys kaatui, niin seuraavaksi piti valita kelpaako hallituksen päästökauppaesitys vai ollaanko mielummin kokonaan ilman esitystä.
Tässä kohtaa SDP:kin mielestäni mokasivat kun olivat hylyn takana. Jos he olisivat toimineet istunnossa samalla tavalla kuin valiokunnassa olisin kokenut heidän toimintansa hyväksi.
Siellä he tekivät oman vaihtoehtoisen esityksensä, joka kaatui äänestyksessä. Mutta sen jälkeen he eivät kannattaneet Vasemmistoliiton hylkyesitystä vaan tyytyivät mieluummin hallituksen esitykseen.

Ihmiset jotka vain kritisoivat ja vastustavat muiden ehdotuksia, mutta eivät samalla tuo mitään rakentavia uusia ehdotuksia pöytään ovat mielestäni vain jarruja. Ne joiden intresseissä on hidastaa päästöihin puuttumista löytävät aina jonkun kritisoitavan kohdan ehdotuksissa jonka perusteella voidaan vastustaa koko asiaa.

Jos aina odottaisimme täydellisiä ratkaisuja niin aika suuri osa ongelmista jäisivät ikuisesti ratkaisematta.

Helpoin vasta argumentti on että miksi me tekisimme jotakin jos eivät kaikki muut tee samaa. Kun jokainen hokee tätä samaa niin kenenkään ei koskaan tarvitse tehdä mitään.

Nyt Balilla on onneksi taas otettu askel siihen suuntaan, että kaikki tulevat mukaan vastuuta kantamaan. Edelläkävijät ja yhteisön paine saivat itsekkäimmätkin jäärät lopulta näyttämään niin huonoilta että heidän oli otettava askel kohti yhteistä päämäärää.
Tämä yhteinen polku ei varmaankaan ole täydellinen ratkaisu mutta se on todella paljon parempi kun että kaikki jäisivät poteroihinsa odottamaan sitä täydellistä ratkaisua, joka luultavasti ei koskaan tule....

"Helpoin vasta argumentti on että miksi me tekisimme jotakin jos eivät kaikki muut tee samaa. Kun jokainen hokee tätä samaa niin kenenkään ei koskaan tarvitse tehdä mitään."

Eihän se nyt ihan noinkaan ole.

Ei ilmastonmuutosta torjuta sillä, että vain "tehdään jotain" ja näytetään hyvälle, kun on jotain "tehty". Niillä toimenpiteillä pitäisi olla konkreettinen vaikutus päästöjen vähenemiseen (myös muiden kuin CO2).

Tosin eihän esim. pienhiukkaspäästöjen pienentäminen edistä poliitikon pr-ohjelmaa millään lailla, vaikka ne tappavat euroopassakin satoja tuhansia ihmisiä vuodessa (ja syynä näihin kuolemiin ovat biopolttoaineet ja fossiiliset).

"Ihmiset jotka vain kritisoivat ja vastustavat muiden ehdotuksia, mutta eivät samalla tuo mitään rakentavia uusia ehdotuksia pöytään ovat mielestäni vain jarruja."

Onhan tuohon ehdotettu ydinvoiman lisäämistä, mutta tämähän ei teille käy (tapetaan ennemmin muutama satatuhatta ihmistä pienhiukkasiin).

Lisäksi vaihtoehtona perinteiselle polttamiselle olisi ydinfuusio, muttei esim. ITER näy juurikaan ketään kiinnostavan.

Koska asiaa on ihmetelty, mainittakoon täälläkin, että mm. tähän blogimerkintään kommentteja kirjoitteleva Ari Heikkinen ei ole Vihreiden entinen puoluesihteeri Ari Heikkinen, vaan sattumalta hänen saman niminen kaimansa.

1) Kuntiin pitäisi toki saada lisää rahaa, mutta kunnallistalouden ahdinko ei sinällään kumoa tulonsiirtojen vaikutusta. Nyt oli kai kyse siitä, nouseeko vai laskeeko köyhien tulotaso v. 2009 verrattuna vuoteen 2006, eli onko saatu enemmän aikaa hyvää kuin huonoa - ei siitä, onko puikoissa oleva hallitus enkelimäinen ja sen esitykset täydellisiä. (Kannatan vihreiden osallistumista pahaan lastensyöjäporvarihallitukseen niin kauan, kun sillä saadaan aikaan enemmän hyvää kuin pahaa, täysin riippumatta siitä, mitä mieltä sinällään olen oikeistolaisuudesta.)

Köyhien ihmisten käteen jäävien tulojen osalta pitää ottaa huomioon:
a) tulonsiirtojen lisäykset
b) verotuksen kevennykset m.l. tuloverotus ja ruuan alv
c) tulonsaajien osalta palkankorotukset (jotka ovat osasyy kunnallisverotuksen korotuksiin)
d) kunnallisverotuksen tulonhankkimisvähennyksen lisäys, joka osaltaan vähän tuo peliin lisää progressiota
Jussi voinee esittää laskelmineen ne ryhmät, joissa a-d on pienempi kuin kunnallisverotuksen keskimmäinen korotus.

2) Sinällään on positiivista, että vasemmistossa muistetaan, että julkisen talouden velkaantuminen on lykättyä verotusta. Toivottavasti tämä muistetaan myös, kun eduskunnassa seuraavan kerran pidetään puheita valtionvelan lyhentämisestä jonkinlaisena valtiontaloudessa olevana "ylimääräisenä rahana". Valtionvelan korkomenot ovat mittava kuluerä. (Fiksumpia säästökohteita löytyisi esimerkiksi suurituloisille esitetystä veroalesta, harmaan talouden karsimisesta jne.)

3) On totta, että Kiinan ja Intian hiilipäästöjä joudutaan vähentämään myöhemmin ja nyt rakennettuja hiilivoimaloita jopa sulkemaan. Jos eläisimme keskusjohdetussa maailmassa ja tarkastelisimme asiaa talouden optimien kannalta, olisi hetkessä päivänselvää, että tämä on typerää. Valitettavasti reaalimaailmassa ei tälle oikein ole vaihtoehtoja.

Toistan vielä: kenelläkään ei ole esittää sellaisia realistisia vaihtoehtoja, joissa kehitysmaihin ei jatkossa perusteta yhtään uutta hiilivoimalaa. 2020- vähennyksen ei tarvitse kuitenkaan olla yhtä ripeää kuin nyt länsimaissa, koska Kiinassa ja Intiassa panostetaan yllättävän paljon ei-fossiilisiin energiavalintoihin jo nyt, ja koska niiden nykyinen lähtötaso per henki on vielä niin paljon alhaisempi. Erilaisilla taloudellisilla, ei-pakottavilla kannusteilla (joita sinällään sisältyy jo nyt Kioto-mekanismeihin, eli päästövähennykset kehitysmaissa voidaan lukea hyväksi teollisuusmaissa) voidaan merkittävästi vähentää hiilivoimaloiden rakentamista.

Tekemällä järjellistä ilmastopolitiikkaa nyt voidaan a) vähentää hiilivoimaloiden korvaamistarvetta, jos säästöstä+uusiutuvista tulee nykyistä kannattavampia nopeasti kasvavissa maissa
b) tehdä korvaamisesta halvempaa. Esimerkiksi tuulivoimasta saataisiin suoraan fossiilisten kanssa kilpailukykyistä n. 100 miljardin dollarin euron investoinneilla. Kuulostaa paljolta, mutta ei itse asiassa maailman energiainvestointien mittakaavassa edes ole sitä.

Aiheesta ja päästökehitystulevaisuuksista löytyy erilaisia malleja esim. Vattenfallilta.

4) Jos Vasemmistoliitto kritisoi sähkön hinnannousua, on vahvasti ristiriitaista kritisoida samaan aikaan päästökauppaa heikosta ohjaavuudesta ja päästöoikeuksien alhaisesta hinnasta. Jos päästöoikeuksien hinta on korkea, sähkön hinta nousee enemmän.

5) Pienhiukkasia voidaan vähentää ja on vähennetty polttotekniikkaa kehittämällä. Ilmastonmuutoksen kannalta hiukkasten nettovaikutus on erittäin todennäköisesti merkittävästi viilentävä. Moderneissa biopolttoaineissa nimenomaan elinkaaren NoXi- ja hiukkaspäästöt ovat pienet.

Vihreät kannattavat pienhiukkasten vähentämistä mm. kehittämällä vaihtoehtoja tieliikenteelle. Järkevää on varmasti myös suosia pientalojen energia-avustuksissa puhtaimpia polttotekniikoita, joilla hiukkaspäästöt saadaan jo hyvin alas myös puun hajapolton osalta.

6) Esimerkiksi Helsingin alueella pienhiukkasia tulee lähinnä liikenteestä. Ydinvoimalla ei siinä ole tekoa. Ydinvoimalle löytyy parempia vaihtoehtoja, joihin ei liity sen ongelmia eikä myöskään pienhiukkas-/NOXiongelmia.

7) Fuusiovoimalasta on järkevää jatkaa keskustelua, kun siitä on olemassa toimiva prototyyppi.

1) Onko Vas tosiaan sitä mieltä, että kotitaloussähkön hinnalla ei ole mitään roolia ilmastonmuutoksen torjunnassa? Tämä siitä huolimatta, että kotitalouksiensähkönkulutus on vain noussut ja noussut vuosikausia. Lisäksi Suomessa on tietysti edelleen Euroopan halvin sähkö.

Tietysti kotitalouksien sähkönkäyttö pitää saada laskuun. Tehokkain ja sosiaalisesti oikeudenmukaisin tapa olisi kieltää suorasähkölämmitystalojen rakentaminen, ja sen jälkeen tukea vanhojen siirtymistä sähköstä pois. Nyt tehdyt muut vero- ja tulonsiirtoratkaisut yhdessä energiaverotuksen kiristämisen kanssa ei ole vihreää eikä sosiaalisesti oikeudenmukaista politiikkaa.

Ja muuten, ei se sähkö ole Euroopan edullisinta kotitalouksille, vaan yrityksille. Teidän hallituksenne vain lisäsi tätä kuilua päätöksillään.

2) Jälkimmäinen väite perustuu taas siihen, että teollisuudelta on omaksuttu väite siitä, että kaikki on jo tehty. Samaan syssyyn puhutaan siitä, että Suomi tekisi enemmän muihin maihin verrattuna. Kumpikin väite on aikamoista propagandaa.

Kaikkea ei varmasti ole tehty. Mutta kuten jo aiemmin tuli ilmi, myös päästökauppaa pitää tarkastella kriittisesti, MIKÄLI se johtaa esim. Raahen tehtaan (joka on maailman ekotehokkain) siirtymiseen rajan yli, ovat seuraukset globaalille ilmastotaistelulle hyvin negatiiviset.

"Ja muuten, ei se sähkö ole Euroopan edullisinta kotitalouksille, vaan yrityksille. Teidän hallituksenne vain lisäsi tätä kuilua päätöksillään."

"Energiateollisuus ry:n laskelmien mukaan suomalaisten kotitalouksien sähköstään maksama verollinen hinta oli keskimäärin 24 prosenttia edellisempi kuin EU:ssa keskimäärin ja 28 prosenttia edullisempi kuin perinteisissä EU-maissa keskimäärin."
Lähde: www.energia.fi

Jussi Saramo kirjoitti: "kieltää suorasähkölämmitystalojen rakentaminen ja sen jälkeen tukea vanhojen siirtymistä sähköstä pois."

En ihan ole ymmärtänyt tätä argumentointia, etenkään, kun kaukolämpö tuotetaan lähes täysin fossiilisilla polttoaineilla. Helsingin energia tuotti 2006 kaukolämmöstä 42% kivihiilellä.

Sähkölämmityksen etu on lisäksi se, että käytetty energia on helposti vaihdettavissa toiseen keskitetysti.

Energian säästöön sitä vastoin pitäisi oikeasti alkaa kiinnittämään huomiota, niin liikenteen kuin asumisenkin suhteen.

Heh, ei ainakaan minulle tule heti mieleen pahempaa energian tuhlausta kuin lauhdevoimaloilla tuotettu sähkölämmitys..

Itse asiassa kaukolämpöä energiatehokkaampaa lämmitysmuotoa on tuskin olemassakaan, koska siinä lämpö saadaan sähköntuotannon "sivutuotteena", eli sähköä ja lämpöä saadaan yhteistuotantona (ja tässä kokonaishyötysuhde on vähintään 80%).

Siinä vaiheessa kun sähkönkulutus menee yli lämmöntarpeen, menee energiaa hukkaan.

Biopolttoaineiden ongelma on jokatapauksessa pienhiukkaset, joita esim. teollisuuden jäteliemien polttaminen (joka on käsittääkseni Suomessa tuotetusta bioenergiasta karkeasti puolet) tuottaa runsaasti.

Tapio: ennen nykyhallituksen veropäätöksiä Suomessa oli Euroopan halvin sähkö teollisuudelle. Kuluttajille sähköä myytiin halvemmalla joissain EU-maissa.

Nykyinen hallitus korotti sähköveroa yksityisiltä, ja laski veroa lähinnä autoilijoilta sekä erityisesti yritys- ja maaperintöä saavilta. On selvää, että se lisää tuloeroja. Teollisuutta energiaverojen korotus ei käsittääkseni koskenut?

Sähköveroa korotettiin myös teollisuuden osalta. Uutispäivä Demari kertoo: "Teollisuuden sähkövero nousee 12,9 prosenttia ja muiden sähkönkäyttäjien 18,8 prosenttia."

Ari Heikkiselle:
1) Puun m.l. jäteliemet keskitetyssä poltossa hiukkaset saadaan aika hyvin suodatettua. Hiukkasia syntyy lähinnä puun hajapoltosta, mitä kannattaa vähentää suosimalla teknisesti edistyneimpiä ratkaisuja.

Nimim. Repalle:
2) Kaukolämpö tuotetaan puulla, kaasulla ja hiilellä, mutta niin tuotetaan sähkön huippukulutuskin. Aina, kun sähkönkulutus nousee, päälle joudutaan kytkemään lisää kannattamattominta energiantuotantoa: sähkön erillistuotantoa hiililauhteella. Erillistuotannossa vain osa energiasta saadaan hyötykäyttöön.

Jussille:
3) Raahen terästehtailta jäi 2005-2006 käyttämättä yhteensä 428 201 tonnia päästöoikeuksia.

4) Jos kehitysmaassa toteutetaan hanke, jossa vähennetään paikallisia päästöjä ja tämä pystytään todentamaan, Kioton pöytäkirjan mekanismeilla tämä päästövähenemä voidaan lukea hyväksi teollisuusmaassa. Kaudella 2008-12 nämä vähenemät voidaan muuttaa EU-päästökaupan päästöoikeuksiksi tietyin edellytyksin. Kyllä energiansäästö on siis myös kehitysmaissa ilmastosopimusten mukaan kannattavaa. Lisäksi uusiutuvien ja säästöhankkeet voivat olla kannattavia puhtaasti taloudellisista syistä sekä kansallisista lähtökohdista. Esim. Kiinassa on erittäin edistyksellinen uusiutuvia suosiva lainsäädäntö.

5) Teollisen tuotannon kasvualueet löytyvät Aasiasta ja Etelä-Amerikasta, riippumatta suomalaisen sähkön hinnasta ja päästökaupasta. Tämä ei siis ole mikään Vihreiden tavoite, mutta ei sitä Suomesta käsin oikein saada estettyäkään. (Aasian ja Etelä-Amerikan näkökulmasta ei toki välttämättä ole pelkästään huono asia, jos teollisuus tuo sinne työpaikkoja ja vaurastumismahdollisuuksia.) Teollista tuotantoa jää varmasti myös Suomeen korkeammallakin sähkön hinnalla, erityisesti vastaamaan Euroopan markkinoiden kysyntään.

On arvokas tavoite tarjota työtä suomalaisille. Ympäristönsuojelun purkaminen on tavoitteen edistämiseksi tähän huono ja toimimaton keino. Parempia keinoja on esim. kehittää teollisuuden jalostusastetta, monipuolistaa elinkeinorakennettamme ja arvioida, millä tulevaisuuden kasvualoilla (esim. ilmastoteknologia) Suomi voi oikeasti löytää lisäjalansijaa. Suomen hyvinvointia ei ole järkevää sitoa yksittäiseen savupiippuun kiinni.

6) Voimme varmasti keskustella siitä, ovatko tulonsiirrot ja kuntatalouden tukeminen riittävää. Minusta eivät ole.

Toistan silti vielä kerran, etten ole nähnyt yhtään konkreettista laskelmaa, jossa nykyisen hallituksen esittämät ratkaisut
a) vähentäisivät jonkin köyhän ryhmän käteen jäävää reaalituloa
b) olisivat tässä suhteessa huonompia kuin edellisen SDP+kesk+RKP -hallituksen, joka kaikesta päätellen ei sitten ollut "porvarihallitus".

Siksi vero- ja tulonsiirtoratkaisujen kutsuminen "sosiaalisesti epäoikeudenmukaiseksi" on minusta liioittelevaa ja katteetonta. Epätäydellisiä ne varmasti ovat. Erityisesti perintö- ja lahjaveron muutokset ovat minusta typerää politiikkaa. Toisaalta myös Vasemmistoliiton kansanedustajien eduskunnassa ajama linja "asunnon periminen aina verovapaaksi" sisältäisi samanlaisia tai jopa vakavampia ongelmia, mutta se on ehkä toisen keskustelun aihe.

7) Jussi on kirjoittanut keskusteluun nyt seuraavaa:
a) "Tiusanen ja useat muut vastustivat esitystä, [koska] esitys ei ollut ekologinen tai erityisesti päästöjä vähentävä vaan väljä ja löysä niin, että se johtaa päästöyksiköiden ylitarjontaan?"
b) "päästökauppaa pitää tarkastella kriittisesti, MIKÄLI se johtaa esim. Raahen tehtaan (joka on maailman ekotehokkain) siirtymiseen rajan yli"
c) "nykyinen hallitus korotti sähköveroa yksityisiltä"

Jos päästökaupassa olevia oikeuksia vähennetään ylitarjonnan vähentämiseksi, se nostaa teollisuuden kustannuksia ja sähkön hintaa. Jos sähkön hinta ja kustannukset halutaan pitää matalana hinnalla millä hyvänsä, päästöoikeuksista on oltava ylitarjontaa.

8) Monelle köyhälle suuremman tulotason tavoittelu on vaikeaa, vaikka yritys olisi kova. Tulonsiirto- ja veroratkaisuilla voidaan helpottaa tavoittelua merkittävästi, mutta esimerkiksi sopivien työpaikkojen tarjonnan lisääminen on kuitenkin valitettavan hidasta yksittäisen ihmisen näkökulmasta.

Vihreää ympäristöverosuunnittelua voivat sitä vastoin harjoittaa lähes kaikki nopeasti ja helposti muuttamalla rutiinejaan tai tekemällä pieniä energiapihejä hankintoja: http://www.vihreat.fi/fi/node/2342 (ehdotuksista 3-5 edellyttävät isompia investointeja). Eikö olisi järkevää, että jos ihminen on tähän valmis omilla toimillaan, häntä palkittaisiin siitä nopeasti ja tehokkaasti?

Suomessa käytettiin sähköä vuonna 2006 noin 90 terawattituntia. Eri tuotantotapojen jakauma oli:
TWH osuus
Vesivoima 11,3 12,6 %
Ydinvoima 22,0 24,4 %
Kivihiili 15,2 16,9 %
Öljy 0,4 0,4 %
Maakaasu 11,9 13,2 %
Puupolttoaineet 10,0 1,1 %
Turve 6,2 6,9 %
Tuulivoima 0,153 0,2 %
Muut uusiutuvat 0,2 0,2 %
Muut fossiiliset 0,8 0,9 %
Muut energialähteet 0,4 0,4 %
Tuonti 11,4 12,7 %

Mikä on Vihreisen mielestä oikea kokonaiskulutus vuonna 2030. Miten siihen päästään? Miten kyseinen sähkömäärä tuotetaan?

Lukuihin tuli virhe. Puupolttoainen osuus oli 11,1 %.

Näin äkkiseltään tuli kaksi mallia, joista toisen aikajänne on vuodessa 2020. Vihreiden energia ja ilmastopoliittisessa ohjelmassa energiansäästöksi esitetään 117 TWh ja uusiutuvan energiantuotannoksi 165 TWh (s 32-33).

http://www.vihreat.fi/fi/node/853

Toinen on energiateollisuuden, TKK:n ja ympäristöjärjestöjen yhteistyössä laatima Virtaa tulevaisuuteen malli.

http://www.wwf.fi/tiedotus/tiedotteet/tiedotteet_2007/suomen_energiakysymys_voidaan.html

Pari kommenttia:

1-energiavaltaisessa teollisuudessa on paljon työpaikkoja kiinni - on aivan ymmärrettävää, että vasemmisto puolustaa työpaikkoja
2-vihreän energian tuotanto ei ilmeisesti lopulta työllistä paljoa - usein keskustelussa viitataan jo olemassa oleviin tekniikoihin
3-Suomessa metalli- ja paperiteollisuus ovat nojautuneet energian saatavuuteen - näiden varassa ei ole ainoastaan työpaikkoja vaan myös vientituloja. valtio ei tule lopulta riskeeraamaan, vaan maksaa päästökaupan kustannukset näille
4-ei ole näkyvissä, että Suomessa vihreä energia korvaisi teollisuuden tarvitseman määrän ydin-, vesi- ja hiilivoimaa
5-kehitysmaiden päättäjät eivät kaipaa nokkelia puuron aurinkokeittimiä, vaan elintason nousua, johon tarvitaan suuren luokan energiantuotantoa - esim. ydin- tai hiilivoimaa
6-monet arvostetut tutkijat kiistävät ihmisen osuuden ilmaston lämpenemisessä

Summa summarum: ehkä päästökauppa onkin suuren luokan virhe

> 2-vihreän energian tuotanto ei ilmeisesti lopulta työllistä paljoa - usein keskustelussa viitataan jo olemassa oleviin tekniikoihin

Uh oh, mihinkähän tämä väite perustuu? Uusiutuvat kun ovat nimenomaan työvoimaintensiivisiä, ja ne työpaikat tulisivat nimenomaan sinne missä niitä eniten tarvitaan, maakuntiin.

Uusiutuva energiantuotanto on myös hajautettua, mikä tekee energiahuollosta paljon reduntantimpaa. Suuret keskitetyt voimalaitokset sen sijaan keskittävät sekä energiatuotannon, työpaikat (joita on vähän uusiutuviin verrattuna) että rahavirrat.

> 4-ei ole näkyvissä, että Suomessa vihreä energia korvaisi teollisuuden tarvitseman määrän ydin-, vesi- ja hiilivoimaa

> Tässä on taas tämä vanha veisu että energian tarve ja sen kasvu on luonnonlaki. Kuitenkin kaikkien eri vaihtoehtoja tutkineiden selvitysten mukaan energiatehokkuuden parantaminen eli energian kulutuksen vähentäminen on _kustannustehokkain_ tapa vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Se vaan ei ole energiateollisuuden ja heidän kellokkaidensa etujen mukaista, koska se söisi niiden liikevaihtoa.

> 5-kehitysmaiden päättäjät eivät kaipaa nokkelia puuron aurinkokeittimiä, vaan elintason nousua, johon tarvitaan suuren luokan energiantuotantoa - esim. ydin- tai hiilivoimaa

Uh oh, eräs ystäväni kehitteli vuosia sitten näitä aurinkokeittimiä, ja sen homman tärkein motiivi oli puuston suojeleminen ja naisten vapauttaminen polttopuun keruusta. Ja siinä myös onnistuttiin.

> 6-monet arvostetut tutkijat kiistävät ihmisen osuuden ilmaston lämpenemisessä

Heitä pidetään nykyään muutamana yksittäisenä huru-henkilönä. Luonnon sykleillä _on_ oma osuutensa ilmastonmuutoksessa, mutta se on prosenttien luokkaa ihmisen toimintaan verrattuna.

> Summa summarum: ehkä päästökauppa onkin suuren luokan virhe

Ehkä siinä, että se on liian lepsu ja kesy instrumentti tilanteen vakavuuteen verrattuna.

ups, edellinen oli siis mun tekosia.

>Uh oh, mihinkähän tämä väite perustuu? Uusiutuvat kun ovat nimenomaan työvoimaintensiivisiä, ja ne työpaikat tulisivat nimenomaan sinne missä niitä eniten tarvitaan, maakuntiin.

tuulivoima, hvdc jne jne ovat olemassa olevia tekniikoita. Eivät mitenkään työvoimaintensiivisiä. Vai tarkoitatko kenties, että energiapuun korjuuseen ja käsittelyyn voidaan pienillä palkoilla työllistää paljon ihmisiä ?

> Tässä on taas tämä vanha veisu että energian tarve ja sen kasvu on luonnonlaki. Kuitenkin kaikkien eri vaihtoehtoja tutkineiden selvitysten mukaan energiatehokkuuden parantaminen eli energian kulutuksen vähentäminen on _kustannustehokkain_ tapa vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Se vaan ei ole energiateollisuuden ja heidän kellokkaidensa etujen mukaista, koska se söisi niiden liikevaihtoa.

Juuri näin. Hyvinvoinnillla on hintansa. Sain ylläolevasta kuvan, että muutaman teräs- ja paperitehtaan sulkeminen on kustannustehokkain tapa vähentää päästöjä. Minä en sulkisi.

>Uh oh, eräs ystäväni kehitteli vuosia sitten näitä aurinkokeittimiä, ja sen homman tärkein motiivi oli puuston suojeleminen ja naisten vapauttaminen polttopuun keruusta. Ja siinä myös onnistuttiin.

Elintaso kuitenkin pysyi alhaisena. Elintason nosto on SE juttu kehitysmaissa. Suurenluokan energiantuotanto - kuten länsimaissa - auttaa.

>Heitä pidetään nykyään muutamana yksittäisenä huru-henkilönä.

Enpä usko. TV:stä tuli hiljattain ohjelma jossa kaiken näköiset MIT:n proffat jne jne kovasti kyseenalaistivat näitä juttuja.

"Uusiutuva energiantuotanto on myös hajautettua, mikä tekee energiahuollosta paljon reduntantimpaa. Suuret keskitetyt voimalaitokset sen sijaan keskittävät sekä energiatuotannon, työpaikat (joita on vähän uusiutuviin verrattuna) että rahavirrat."

Ihmisten terveyden kannalta kuitenkin pienpolttolaitokset näyttäisivät olevan se haitallisin mahdollinen vaihtoehto, kun taas suurissa keskitetyissä polttolaitoksissa pienhiukkaset pystytään suodattamaan tehokkaammin (kannattaa etsiä esim. googlella hakusanoilla vtt, pienhiukkaspäästöt ja niiden vähentämismahdollisuudet).

Itse ainakin priorisoisin pienhiukkasten vähentämisen korkeammaksi kuin hiilidioksidin, koska hiilidioksidi on kuitenkin ihmisille täysin vaaratonta (ideaalitilanteessa energiantuotannon päästöt olisivat joko puhdasta hiilidioksidia tai heliumia).

Molempia, sekä hiilidioksi- että pienhiukkaspäästöjä voisi vähentää ydinvoimaa lisäämällä ja polttamista vähentämällä. Energiatehokkuuden lisäämisellä voi pienentää polttoaineiden kulutusta, muttei pelkästään tämä riitä.

Kaikki vihreät kansanedustajat saivat joululahjaksi Oras Tynkkyseltä Pasi Toiviaisen kirjan ILMASTONMUUTOS NYT, sillä ehdolla että varmasti lukisimmi sen.
En ole vielä päässyt loppuun tässä faktaa puruavassa kirjassa, mutta jos haluaisin pystyä keksittymään ja iloitsemaan pienistä askelista oikeaan suuntaan niin minun pitäisi lopettaa lukeminen heti sillä maailmanmenomme on liian kauhea kohdattavaksi.

Etenkin öljy- ja autoalan vimmattu taistelu ilmastonmuutoksen todentamista vastaan tuntuu liian masentavalta ollakseen totta. Mutta taloudellisten intressien takia on ennenkin tutkimustietoja yritetty vääristää, kuten tupakkateollisuus ja asbestiteollisuus kun tutkimus näytti osoittavan heidän tuotteensa olevan pahaa ihmisille.

Luulen että tästä kirjasta olisi vielä enemmän hyötyä Juhalle ja Ari Heikkiselle kun luen tässä teidän kommenttejanne. Sen jälkeen ette taatusti väheksyisi ilmastonmuutosta ja hiilidioksiidia. Mutta jos näin kuitenkin haluaisitte jatkaa, niin pyytäisin teitä ensin kumoamaan kaikki kirjan faktat ilmastonmuutoksesta ja kasvavien hiilidioksiidi määrien vaaroista.

On paljon mukavampaa elää pää pensaassa ja uskoa että kaikki voi jatkua niin kuin ennenkin, paitsi että kulutusta pitäisi vielä lisätä ja energiaa pitäisi voida käyttää aina vain enemmän.

Ette ehkä ole huomanneet, että naapurimaassamme Ruotsissa energiankulutus ei ole enää kasvanut 80-luvun puolesta välistä vaikka teollisuus ja asuinpinta-alat ovat jatkaneet kasvuaan.
Jos haluamme selviytyä edes jotenkin kunnialla niin pyrimme uusien teknologien kärkimaihin eikä jarrutteleviin epäiliöihin. Näin saamme taatusti myös pidemmän päälle sitä teidän niin kaipaamamme taloudellista kasvua.

Kaikkein tärkeintä on kuitenkin ettemme nyt uhraa lastenlapsiemme tulevaisuutta itsekkydemme ja laiskuutemme takia.

En ole Toiviaisen kirjaa lukenut.

Hiljattain tuli TV:stä ohjelma, jossa professoritason miehet pitivät ajatusta hiilidioksidista ilmaston muutoksissa aika heikkona argumenttina.

Meneekö Toiviainen näiden tutkijoiden ohi uskottavuudessa ? Ehkä tosiaan menee...... Vaikea nyt sanoa Toiviaisesta, mutta näitä kiistämättömiä faktoja pursuaa niin monesta suunnasta, että olisin aika yllättynyt, jos tämä Toiviainen nyt kaikista maailman kirjoittajista olisi se, joka lopulta sanoo, miten maailma makaa.

Enhän minä kykene kumoamaan kenenkään faktoja, kun en ilmastotieteestä mitään ymmärrä. Turhaan sitä pyydät. Minä vain kuuntelen muita ja yritän ymmärtää.

Suosittelin kirjaa siksi, että siitä löytyy hyvä yhteenveto näistä argumenteista.

Uskottavuudesta: valtaosa maailman ilmastotutkijoista on sitä mieltä, että nykyinen ilmaston lämpeneminen ei selity luonnollisilla syillä vaan ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kasvulla, joka puolestaan johtuu pääosin fossiilisista polttoaineista.

Tieteen luonteeseen kuuluu, että argumentteja kyseenalaistetaan ja ettei täydellistä konsensusta yleensä saada. Mutta valtaenemmistö - myös näistä professoritasoisista ilmastotutkijoista - on sitä mieltä, että hiilidioksidipäästöt ovat merkittävästi vaikuttaneet ilmaston lämpenemiseen. Joitain yksittäisiä kriitikkoja (et maininnut heidän nimiään) löytyy aina, mutta heidän olemassaolonsa ei kumoa tuota enemmistön kannattamaa väitettä, vaan kriittinen tarkastelu kuuluu tieteen luonteeseen.

Kannattaa tutustua esimerkiksi hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin eli IPCC:n raportteihin (viimeisin julkaistiin viime marraskuussa, tässä linkki sen tiivistelmään: http://www.fmi.fi/kuvat/IPCCtiivis.pdf). IPCC:n toimintaan osallistuu satoja alan huippututkijoita eri puolilta maapalloa. Ks. lisää IPCC:n nettisivuilta: http://www.ipcc.ch