Tänään perjantaina on vietetty Älä osta mitään -päivää. Aihe oli teemana tällä viikolla myös Maaseudun tulevaisuuden haastattelusarjassa, johon vastaan joka toinen viikko. Vastasin, että Älä osta mitään –päivä on hyvä herättelijä, ja uskon, että sillä on oikeasti merkitystä. Yhteiskuntamme on niin kulutuskeskeinen, että sitä ei aina ihan tiedosta. Jokaisen meistä on hyvä pysähtyä, ja miettiä tarvitsemmeko todella kaikkea, mitä haluamme. On hyvä välillä tietoisesti etsiä iloa muusta kuin materiasta.

Ihmiset kuluttavat yli maapallon kestokyvyn, se on selvä. Mutta kulutus jakautuu hyvin epätasaisesti, jotkut elävät suuressa yltäkylläisyydessä, kun taas kaikilla ei ole varaa edes välttämättömyyksiin. Siksi hyväosaisilla on erityinen vastuu kulutuskäyttäytymisessään. Jos ne, joilla on ylimääräistä, kuluttaisivat pääsääntöisesti tuotteisiin, jotka olisivat laadukkaita ja reiluilla tuotantotavoilla tuotettuja, olisi maailma parempi kuin jos hankitaan paljon lähes kertakäyttötuotteita vain hetkelliseksi mielihyväksi. Laatu ennen määrää olisi hyvä ohje kaikille, myös vähävaraisemmille, mutta kaikilla ei siihen ole mahdollisuutta. Tuloerojen tasaaminen olisi siten tärkeää myös kerskakulutuksen vähentämiseksi. Olisi myös hyvä, mikäli hyvätuloiset voisivat lisätulojen sijaan valita enemmän vapaa-aikaa.

Itse olen aina yrittänyt olla ostamatta mitään Älä osta mitään -päivänä. Ja muulloin, jos on ylimääräistä rahaa ja haluaa hemmotella itseään tai läheisiään, niin elämykset ovat tavaroita parempi vaihtoehto. Esimerkiksi liput kulttuuri- tai urheilutilaisuuteen, hierontaan tai hyvä illallinen voivat olla parempi ratkaisu niin yksilön kuin ympäristönkin kannalta.

Talouskasvu ei saa olla ainoa päämäärä eikä talouskasvu aina lisää hyvinvointia. Viime aikoina on alettu kehittää uudenlaisia ns. onnellisuusmittareita mittaamaan yhteiskunnan hyvinvointia perinteisten taloudellisten mittareiden rinnalle. Esimerkiksi Britanniassa aletaan nyt mitata kansalaisten onnellisuutta.